Alexandra Guzun pitää juomatauon Moldovan suurimman hedelmäyhtiön Codrun omenatarhalla. Hedelmistä 90 prosenttia meni ennen Venäjälle.

Moldovalaiset pelkäävät nyt tosissaan – Venäjän rangaistukset tulevat yhä lähemmäksi

Köyhyyden ja korruption riivaama Moldova pyrkii EU:n jäseneksi. Venäjän rangaistukset ovat moldovalaisille kivuliaan tuttuja. Nyt kerätään puita ja toivotaan, että omenat pääsevät vientiin.

Strășeni/Chișinău

Pieni traktori liikkuu hitaasti nurmikolla omenapuutarhassa. Kahdeksan naista kulkee traktorin perässä ja valikoi kypsät talviomenat puisiin koreihin. Omenat näyttävät virheettömän kauniilta, ja naiset laskevat ne varovasti pinoon.

Teollisen tehokkaita pieniä omenapuita on vieri viereen istutettuina silmän­kantamattomiin moldovalaisessa Rădenin kylässä. Ennen tämän omenatarhan sadosta 90 prosenttia myytiin Venäjälle, mutta elokuun puolivälissä Venäjä asetti Moldovan hedelmille tuontikiellon.

Se on rangaistus siitä, että Moldova pyrkii EU:n jäseneksi. Venäjän päätös iskee pienen Moldovan sydämeen, tärkeimpään elinkeinoon.

Moldovalaiset ovat ylpeitä harvinaisesta mustan mullan maaperästä, joka Mustanmeren ilmastossa tuottaa laadukasta satoa.

Omenatarhan naiset eivät ole kausityöntekijöitä, vaan puiden hoitaminen tarjoaa työtä koko vuodeksi. He asuvat samassa kylässä, jossa omenat kasvavat.

Liza Viorica ja Marian Vasile keräävät talviomenoita, joita voidaan säilyttää kylmävarastossa tuoreina ensi kesään asti.

Liza Viorica poimii omenoita Codrun tarhalla.

Moldovan suurimman hedelmänviljelijäyhtiön Codrun toimitusjohtaja Ion Chilianu ja myynnistä vastaava Natalia Marchevici ovat etsineet hedelmille uusia ostajia, kun Venäjä asetti tuontikiellon.

Moldova on Euroopan köyhin maa, mutta hyvinvoivassa Pohjolassa ei koskaan saa yhtä makeita ja mehukkaita hedelmiä kuin Moldovassa sadonkorjuuaikaan. Täydellisen kypsiä ja täyteläisiä luumuja, viinirypäleitä, vesimeloneita ja omenoita on kaikkialla.

Moldovan tärkeimmät kauppakumppanit olivat ennen Venäjä ja Ukraina, joten kaikki on nyt mietittävä uusiksi. Maan suurimman hedelmäyhtiön Codrun perustaja ja toimitusjohtaja Ion Chilianu sanoo, ettei ajattele Venäjän tuontikieltoa liikaa.

”Emme voi antaa Venäjän terrorisoida liiketoimintaamme”, hän sanoo.

Codru on osannut valmistautua tilanteeseen jo vuosia, sillä Venäjä asetti moldovalaiselle viinille tuontikiellon jo 2006. Chilianun mukaan yhtiö myy hedelmiään nyt Lähi-itään, Pohjois-Afrikkaan, jonkin verran myös EU:n alueelle.

Talviomenat säilötään kylmävarastoon, ja niitä myydään tuoreina vielä ensi kesänä. Myyntijohtaja Natalia Marchevicin mukaan Codrun omenilla on luomusertifikaatti. Moldovassa maataloustuotteet on luokiteltavissa luomuksi myös siksi, että monilla viljelijöillä ei ole varaa lannoitteisiin.

Talviomenat kerätään puisiin laatikkoihin ja viedään kylmävarastoon.

Odessan satama oli ennen tärkeä moldovalaistenkin maataloustuotteiden vientisatama, mutta nyt vienti on siirtynyt romanialaiseen Constanțaan. Constanțan kapasiteetti ei vastaa Odessaa, ja satama on ruuhkainen. Mutta jollain tapaa tilanteesta on selviydyttävä.

Venäjän rangaistukset eivät ole Moldovalle mitään uutta. Kun Moldova solmi EU:n kanssa lähentymissopimuksen, Venäjä katkaisi kaasuntoimitukset maahan. Moldovassa on kuoltu kylmään talvisin.

Riippuvuus Venäjän kaasusta on Moldovassa jotain aivan muuta kuin vaikkapa Saksassa.

Venäjä on kiristänyt Moldovaa jo viime vuodesta asti kaasun hinnankorotuksilla. Moldova ei pysty maksamaan, ja maan hallitus on kehottanut kansalaisia keräämän puuta talven varalle.

Kylmä alkaa tulla vasta loka–marraskuussa. Nyt on vielä suomalaisen mittapuun mukaan helle.

Veronika Urson tekee ja myy harjoja Chișinăun torilla viettäen viikon erossa perheestään.

Veronika Urson nauraa ja hytisyttää itseään vastauksena kysymykseen siitä, mitä hän ajattelee edessä olevasta talvesta. Kylmä tulee. Urson on puolisoineen kerännyt puuta ja hiiltä, mutta hän tietää, että heillä ei ole sitä tarpeeksi talven varalle.

Urson myy Chișinăun maatilatorilla harjoja, jotka valmistetaan maissinsukuisesta kasvista malaista. Hän valmistaa harjoja kaiken aikaa torilla istuessaan, iso­vanhempiensa oppien mukaan.

Tavallinen arkiharja syntyy 15 minuutissa. Koristeellisen matkamuistoharjan tekoon hän käyttää koko päivän.

38-vuotiaalla Ursonilla on 15-, 20- ja 1,5-vuotiaat lapset kotona Pohjois-Moldovassa. Urson asuu koko viikon Chișinăussa harjoja myymässä. Hän vuorottelee puolisonsa kanssa, joka toisen viikon hän on kotona.

Parhaana päivänä harjakauppias voi ansaita 120 euroa. Sillä ei vielä elä, sillä perhe vuokraa Chișinăussa varastoa ja asuntoa. Harjakaupan lisäksi rahaa tulee remontti­töistä.

Nälkää Urson ei pelkää, sillä talven varalle on säilöttynä runsaasti hedelmiä ja vihanneksia.

Chișinăun torin myyntipöydät notkuvat syksyn satoa.

Kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa Ukrainaan, Moldovassa alettiin pelätä tosissaan. Moldovan pääkaupungissa Chișinăussa tiedetään, että se olisi seuraava askel, jos Venäjä saisi Ukrainan puolella olevan läheisen Odessan valtaansa.

Nyt venäläiset ovat kaukana Odessasta, mutta Moldovan sisällä oleva Transnistrian alue on uskollinen Venäjälle.

Moldovassa eletään voimakkaan informaatiovaikuttamisen ilmapiirissä. Venäjän-mielisyys ja länsimielisyys jakavat perheitä myös Transnistrian ulkopuolisessa Moldovassa.

EU otti sekä Ukrainan että Moldovan jäsenehdokkaikseen kesäkuussa. EU:n päätöksessä on poliittisen julistuksen vahva leima, sillä jäsenehtojen täyttyminen on kaukana.

Yksi Moldovan ratkottava asia on Transnistrian kysymys, ja vielä suurempi on oikeuslaitoksen korruptio – Moldovan köyhyyden syy ja seuraus. Moldovan länsimielinen johto on alkanut taistella sitä vastaan.

Moldovaan on perustettu korruptionvastainen syyttäjänvirasto, jonka johdossa aloitti kesällä työnsä Veronica Dragalin, paluumuuttaja Yhdysvalloista.

Dragalin sanoi ensimmäisessä lehdistötilaisuudessaan, että Moldovan vankiloissa ei ole tilaa kaikille, jotka ovat syyllistyneet kansalaisten ryöstämiseen. Rahanpesu, lahjukset ja muut rikokset sekä oikeudenkäyntien sabotointi ovat Dragalinin mukaan niin laaja ongelma, että kaikkeen ei ole edes mahdollisuuksia puuttua.

Chișinăun perinteinen maataloustori on monille moldovalaisille jokapäiväinen ostospaikka.

Moldovan omavaraisuus ja elinkeinojen pienuus muistuttavat elämäntapaa, joka oli monissa EU-maissa arkea vuosikymmeniä sitten.

Chișinăun katujen varsilla mummot myyvät yhtä tai kahta paitaa, parin sentin hintaista kaalinpäätä tai itse tekemiään tavaroita. Nuori sukupolvi elää kuitenkin eri todellisuudessa, ja monet niistä, jotka voivat, muuttavat maasta pois. Ulkomailta lähetetty raha onkin yksi merkittävistä Moldovan tulonlähteistä.

Kaikki, joiden kanssa mahdollinen EU-jäsenyys Chișinăussa tulee puheeksi, sanovat, että se olisi maalle hyvä asia. Kukaan ei silti odota sen käyvän käden käänteessä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat