Liz Truss antoi Suomelle jo keväällä vahvaa Nato-tukea eikä ole pitkien koru­lauseiden ystävä: ”Suomalaisen on helppo puhua sellaisen henkilön kanssa”

Truss oli jo ulkoministerinä mukana tärkeissä Nato-neuvotteluissa. Ulkoministeri Pekka Haavisto kuvailee Trussia teräväksi ja suorapuheiseksi keskustelijaksi, jonka kanssa hypätään heti ”syvään päätyyn”.

Britannian uusi pääministeri Liz Truss ehti toimia ulkoministerinä aikana, jolloin Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainassa ja Suomi haki Nato-jäsenyyttä. Kuvassa Truss lähdössä pääministerin virka-asunnolta Downing Streetiltä 8. syyskuuta.

16.9. 2:00 | Päivitetty 16.9. 9:28

Lontoo

Britanniassa vaihtui pääministeri syyskuun ensimmäisellä viikolla, kun Liz Truss korvasi Boris Johnsonin.

Suomen kannalta ei ole yhdentekevää, kuka Britanniaa johtaa. Suomelle on jopa eduksi, että Truss nousi tehtäväänsä juuri ulkoministerin paikalta.

Truss oli mukana keväällä monissa tärkeissä ulkoministeritason neuvotteluissa, joissa Suomen Nato-aikeet ja sittemmin Nato-hakemus olivat käsiteltävinä. Pääministerinä hän tuntee jo valmiiksi asiat, jotka ovat Suomelle erityisen tärkeitä.

”Onhan siitä suuri etu, että hän on ulkoministerinä nähnyt yksityiskohdat ja vaikuttanut Britannian kannan muodostumiseen”, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) arvioi HS:lle.

Suomalaisista poliitikoista juuri ulkoministeri Haavisto tuntee Trussin parhaiten.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr).

Vaikka Truss ehti olla ulko­ministerinä vain vajaan vuoden, oli aika Suomen ja koko Euroopan kannalta erityisen mullistava. Helmi­kuussa Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, touko­kuussa Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemuksensa.

Haavistolla ja Trussilla ehti olla kolmisen kertaa kahdenvälinen ulkoministeritapaaminen monenvälisten kokousten yhteydessä. He puhuivat useasti myös puhelimessa.

”On ollut niin poikkeuksellinen Suomen Nato-kevät.”

Haaviston mukaan Truss oli keskusteluissa ”poikkeuksellisen vahvasanainen Suomen tukija” sekä turva-avun tarjoaja.

Keskustelut koskivat ensin Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä ja sen jälkeen itse jäsenhakemusta sekä samalla myös Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan.

Millainen uusi brittijohtaja on neuvottelukumppanina?

Haaviston mukaan Truss on tyyliltään suoraviivainen.

”Hän on hyvin selkeä ilmaisussaan. Ei ole pitkien korulauseiden ystävä vaan tiivis ja terävä. Suomalaisen on helppo puhua sellaisen henkilön kanssa.”

Trussin kanssa neuvoteltaessa hypätään kuulemma heti ”syvään päätyyn”.

”Saa olla tarkkana, koska keskustelu etenee ja menee nopeasti syvälle ja perusasioihin.”

Haaviston mukaan Britannian uusi pääministeri osaa kuitenkin myös kuunnella.

”Keskustelussa tulee havainto tasavertaisuudesta, häntä kiinnostaa, mitä meillä ajatellaan, ja miten asiat nähdään.”

Liz Truss Downing Street 10:n edustalla Lontoossa 7. syyskuuta.

Britannian linja oli kysyä suoraan, kuinka Suomea voidaan tukea läpi harmaan kauden eli aikana Nato-hakemuksen ja Nato-jäsenyyden välissä.

Keskusteluissa Trussin kanssa puheeksi nousi myös JEF-yhteistyö.

JEF (Joint Expeditionary Force) on Britannian johtama monenvälinen puolustusyhteistyön kehys. Siihen kuuluvat Britannian lisäksi Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Viro, Latvia, Liettua ja Hollanti.

”Se on Britannialle tärkeä alueellisen yhteistyön muotona.”

Brittejä kiinnostavat myös turvallisuus- ja ympäristökysymykset arktisella alueella (niin sanottu High North -ajattelu) sekä Suomen kokemukset pitkästä itärajasta Venäjän kanssa.

Poikkeuksellinen aika näkyi alkuvuonna myös muussa Suomen ja Britannian yhteydenpidossa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili maaliskuussa Lontoossa silloisen pääministerin Johnsonin luona. Johnson vieraili puolestaan Suomessa toukokuussa tarjoamassa tukeaan.

Haaviston mukaan Johnson ja Truss ovat henkilöinä hyvin erilaisia. Pääministerin vaihtuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Suomen nauttima tuki Britannialta muuttuisi.

”Sisällöllisesti hyvin identtinen tuki varmasti pysyy niissä suullisissa ja kirjallisissa sopimuksissa, mitä Suomen ja Britannian välillä on.”

Toukokuussa Suomessa vieraili myös Britannian puolustusministeri Ben Wallace. Wallace jatkaa puolustusministerinä myös Trussin hallituksessa.

Britannia kuului myös ensimmäisiin Suomen Nato-hakemuksen ratifioineisiin maihin.

Tiedossa ei ole, että pääministeri Sanna Marin olisi tavannut Trussin tämän aiemmissa tehtävissä. Ensimmäinen tilaisuus saattaa tarjoutua tulevien kansainvälisten kokousten yhteydessä.

Eri lähteiden, kuten esimerkiksi Suomen Lontoon-suurlähetystön, mukaan tiedossa ei ole myöskään, että Truss olisi vieraillut Suomessa.

Marin lähetti Trussille lämpimät onnittelut Twitterissä heti tämän valinnan jälkeen:

”Yhdistynyt kuningas­kunta on yksi Suomen arvostetuimmista kumppaneista. Odotan innolla läheistä yhteistyötä turvallisuus- ja puolustusasioissa sekä ilmasto- ja monissa muissa kysymyksissä.”

Haaviston mukaan Suomen ja Britannian pääministerien – Marinin ja Trussin – on todennäköisesti helppo päästä yhteisymmärrykseen.

Ylimmällä tasolla ei haittaa se, että Marin on sosiaalidemokraatti ja Truss brittikonservatiivi.

Pääministerejä yhdistävät kuulemma muun muassa selkeät kannanotot Ukrainan tilanteesta.

”Ja sitten tietysti että on naispääministerit, niin siinäkin on voimaa. Suomella on pitkä traditio tasa-arvosta, ja Britanniassa on taas nainen pääministerinä. Sillä on varmasti merkitystä tasa-arvoajattelun kannalta.”

Britannia erosi EU:sta virallisesti tammikuun lopussa vuonna 2020. EU-eron eli brexitin siirtymäkausi päättyi saman vuoden lopussa. Silloin Britannia jätti EU:n tulliliiton ja sisämarkkinat.

Brexit aiheuttaa yhä erimielisyyksiä ja kitkaa Britannian ja EU:n suhteisiin. Brexit-kiistoissa Suomi ja muut EU-maat ovat EU-komission kannalla.

Samaan aikaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on kuitenkin myös lähentänyt Britanniaa ja EU-maita. EU:n ja Britannian suhde onkin tällä hetkellä hieman kaksijakoinen.

”Toisaalta pitäisi saada sovittua brexitiin liittyvät auki olevat asiat, ja samaan aikaan mielellään tehdään yhteistyötä tällä sotilaallisella puolella.”

Stubbin hallituksen ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen kertoo tutustuneensa aikoinaan paremmin lähinnä pohjoismaisiin kollegoihinsa.

Truss ei ole jäänyt muiden ministeri­kollegojen mieleen

Kun Britannia oli vielä EU-maa ja brittiministerit osallistuivat EU:n ministerineuvostoihin, suomalaiset ministerit saattoivat ainakin teoriassa tavata Liz Trussin samoissa kokouksissa.

Trussin kanssa samaan aikaan ympäristöministerinä 2014–2016 olivat ensin Sanni Grahn-Laasonen (kok) ja sitten Kimmo Tiilikainen (kesk).

”Muistikuvieni mukaan kohtasimme EU-pöydissä, mutta toimin ympäristöministerinä vain [Alexander] Stubbin hallituksen lopun, joten syvällisemmin ehdin tutustua sinä aikana vain pohjoismaisiin kollegoihin, mikä näin jälkikäteen ajatellen on tietenkin harmi”, Grahn-Laasonen muistelee.

Maatalous- ja ympäristöministerinä toiminut Tiilikainen puolestaan muistuttaa, että brittiministereillä ei ollut edes tapana istua jokaisessa neuvoston kokouksessa, toisin kuin Suomen ja muiden pienempien maiden. Britanniaa edusti usein apulaisministeri tai brittidiplomaatti.

Ja vaikka Suomi ja Britannia olivatkin usein EU-liittolaisia, ei Trussin ympäristö­ministerikaudelle osunut yhteisiä intressihankkeita.

”Olemme ohimennen kätelleet, mutta muuten Truss jäi kaukaiseksi hahmoksi”, Tiilikainen muistelee.

Trussin kanssa samaan aikaan oikeusministerinä heti Britannian EU-kansanäänestyksen jälkeen 2016–2017 toimi Jari Lindström (ps, myöhemmin sin) sekä hyvin lyhyen aikaa myös Antti Häkkänen (kok).

Lindström kertoo, ettei hän muista Trussia:

”Voi olla, että hän oli niissä [kokouksissa] samaan aikaan, mutta en muista että olisimme tavanneet.”

Häkkänenkään ei muista tavanneensa Trussia.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat