Sota toi Venäjän kouluihin uuden patrioottisen oppitunnin, jossa opettajan vuorosanatkin on käsikirjoitettu

Venäläisille koululaisille tuli syyslukukauden alussa pakolliseksi patrioottinen oppitunti ”keskusteluja tärkeästä”. Moskovalainen matematiikanopettaja kieltäytyi pitämästä sitä ja sai varoituksen.

Venäjän kouluissa maanantait käynnistyvät nykyään patrioottisella oppitunnilla nimeltä ”keskusteluja tärkeästä”. Moskovalaisessa koulussa juhlittiin syyslukukauden aloittavaa tiedon päivää syyskuun ensimmäisenä.

26.10. 2:00 | Päivitetty 26.10. 6:05

Moskova

Sota toi venäläisiin kouluihin uuden oppitunnin. Syyslukukauden alusta lähtien koululaisten maanantait ovat alkaneet patrioottisella oppitunnilla, jota kutsutaan nimellä ”keskusteluja tärkeästä”.

Jokaviikkoinen oppitunti kuuluu opetusohjelmaan kaikilla luokka-asteilla ensimmäisestä yhdenteentoista luokkaan.

Opetusministeriö on linjannut, että kyse on pakollisesta oppiaineesta, vaikka ”keskusteluja tärkeästä” ei kuulu koulun oppimäärään. Ministeriön mukaan tunneilla käsitellään kysymyksiä, jotka liittyvät Venäjän historiaan ja kulttuuriin ja sen rooliin ”globaaleissa prosesseissa”.

Opetusministeri Sergei Kravtsov sanoi uutistoimisto Tassille, että auktoriteettiasemassa oleva opettaja voi näin tarjota oppilailleen internetiä luotettavampia vastauksia kysymyksiin, joita oppilaille herää ajankohtaisista aiheista.

Venäjän presidentti Vladimir Putin piti ensimmäisen ”keskusteluja tärkeästä” -oppitunnin Kaliningradissa, missä hän vieraili syyskuun ensimmäisenä, ”tiedon päivänä”.

Avoimella oppitunnilla Kaliningradin museossa ja teatterikoulutuskeskuksessa Putin puhui vierailua seuranneen Kommersant-lehden mukaan muun muassa Donbasin, Venäjän ja Ukrainan kohtalosta.

”Erikoisoperaatiota” käsitellään myös kouluissa. ”Keskusteluja tärkeästä” -tunneista monet on sidottu teemoiltaan venäläisen kalenterin juhlapäiviin, kuten tiedon päivään, vanhusten päivään, äitienpäivään ja isänpäivään.

Muita syksyn aiheita ovat muun muassa ”Meidän maamme Venäjä” ja ”Venäjän symbolit”. Tämän viikon maanantain oppitunnin aiheena oli ”Venäjä – ydinvoimateollisuuden maailmanjohtaja”.

HS yritti syyskuun alusta lähtien päästä vierailemaan ”keskusteluja tärkeästä” – oppitunnille moskovalaiseen tai pietarilaiseen kouluun. Koulut suhtautuivat vierailuun myönteisesti, mutta viranomaiset eivät myöntäneet vierailulle lupaa.

Moskovassa opetusministeriön alainen kaupungin tiede- ja koulutusosasto kielsi vierailun kertomatta syytä. Pietarissa Nevan hallintopiirin opetusosasto vetosi epidemiologiseen tilanteeseen sekä siihen, että ulkopuolisia ei päästetä kouluihin, eikä alaikäisiä lapsia saa haastatella ilman vanhempien lupaa.

Tämän viikon maanantaina ”keskusteluja tärkeästä” -oppitunnilla käsiteltiin Venäjän ydinvoimateollisuutta. Oppitunti on laadittu yhteistyössä ydinenergiayhtiö Rosatomin kanssa. Aiheena olivat muun muassa ydinkäyttöiset jäänmurtajat ja Koillisväylän kehittäminen.

HS tutustui ”keskusteluja tärkeästä” -tunteihin oppimateriaalien perusteella. Materiaalit löytyvät internetistä oppitunnin omalta sivulta. Sivustoa ylläpitää Venäjän opetusministeriö.

Jokaiselle luokka-asteelle on oma oppimateriaalinsa, joka sisältää muun muassa oppitunnin ”käsikirjoituksen”. Siihen on määritelty oppitunnin tavoitteet, arvot, tehtävät ja opettajalle jopa vuorosanat.

Lokakuun ensimmäisellä oppitunnilla ”opettajan päivänä” viidesluokkalaisten ja sitä vanhempien oppilaiden opettajat ohjeistettiin aloittamaan oppitunti kertomalla ”kansanäänestyksistä” Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueilla syyskuun lopussa.

Näiden alueiden asukkaat kääntyivät meidän puoleemme, Venäjän puoleen pyytäen tukemaan heidän haluaan liittyä uudelleen osaksi meidän suurta maatamme – Venäjää – ja äänestäen siitä kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Me vastasimme heidän pyyntöönsä”, lukee opettajan avaussanoiksi määrätyssä tekstissä.

Donbasin, Zaporižžjan ja Hersonin alueiden asukkaat äänestivät melkein yksimielisesti Venäjän federaatioon liittymisen puolesta. Maassamme on nyt ei 85, vaan 89 Venäjän federaation liittovaltiosubjektia. Venäläisten määrä kasvoi yli kuudella miljoonalla ihmisellä, ja Venäjän väkiluku ylitti 152 miljoonaa.

Avaussanoissa käsitellään myös Yhdysvaltain ja EU-maiden kantaa ”kansanäänestysten” ja Ukrainan alueiden Venäjään liittämisen laittomuudesta.

Se on osoitus kaksoisstandardien politiikasta”, selittää opettaja käsikirjoituksen mukaan.

Isänpäivään liittyvällä oppitunnilla lokakuussa on vanhimpien oppilaiden kanssa sivuttu liikekannallepanoa. Opettajaa on neuvottu kertomaan isän ”tärkeästä roolista” paitsi perheen myös kotimaan puolustajana.

Tänäkin päivänä näemme todellista patriotismia synnyinmaan puolustajissa ennen kaikkea sotilaallisessa erikoisoperaatiossa, johon osallistuu niin ammattisotilaita kuin vapaaehtoisiakin: eri kansallisuuksia, ammatteja ja ikiä edustavat ihmiset ovat todellisia patriootteja. He ovat nousseet sydämensä kutsusta puolustamaan Venäjää ja Donbasia”, pitää opettajan sanoa.

Opettajan puheenvuoron jälkeen 10–11-luokkalaisten eli lukioikäisten keskustelun neuvotaan jatkumaan ”vapaassa muodossa” maan yhtenäisyydestä ja siitä, että omaa kansaansa ja sen kulttuuria on välttämätöntä suojella.

Lokakuussa ”keskusteluja tärkeästä” -oppitunneilla on puhuttu muun muassa klassisesta venäläisestä musiikista ja Venäjän ydinvoimateollisuudesta. Musiikkitunnin avasi videotervehdyksellä kapellimestari Valeri Gergijev, joka tunnetaan presidentti Vladimir Putinin politiikan kannattajana.

”Meidän maamme Venäjä” -oppitunnilla syyskuussa lukioikäisille kerrottiin, että patriotismi ei ilmene sanoina, vaan tekoina.

Aidosti patrioottiset ihmiset ovat valmiita puolustamaan synnyinmaataan aseet kädessä, mutta se ei ole ainoa tapa osoittaa isänmaallisuutta. Patriotismi ilmenee pienissä teoissa: maansa historian tuntemisessa, sen kulttuurin ja perinteiden kunnioittamisessa. Patriootti on se, joka on valmis toimimaan kotimaansa hyväksi”, kuuluvat opettajan vuorosanat.

Tunnilla on opetettu myös, että patriotismi ja kosmopoliittisuus ovat vastakkaisia käsitteitä. Patriotismi on tavoittelemisen arvoista, toisin kuin kosmopoliittisuus.

Kosmopoliittisuus ei ole muuta kuin tekopyhä, naamioitu ilmaisunmuoto halusta ja valmiudesta palvella jotain muuta maata ja muuta kansaa kuin asuinmaansa”, lukee oppimateriaaliin otetussa kuvauksessa ”etnografisesta sanakirjasta”.

Vanhusten päivän oppitunnilla oppilaiden isoäiteihin ja isoisiin viitataan muun muassa ”suuren isänmaallisen sodan sukupolvena”.

Olemme ylpeitä voittajakansasta, vanhemman sukupolven uroteoista sodassa ja töissä. Maamme kansa on aina puolustanut maanmiehiään. Tänäänkin sotilaat – isämme ja veljemme – puolustavat Donbasin maalla maanmiehiään maallemme vaikeana aikana. Me olemme ylpeitä heidän uroteoistaan ja tuemme heitä”, neuvotaan opettajaa kertomaan.

Entä miten te osoitatte kunnioitusta isoäitejä ja isoisiä kohtaan perheessänne?” kuuluu kysymys oppilaille.

Venäjällä uusi oppitunti on herättänyt paljon keskustelua. Riippumaton ammattijärjestö ”Opettajien liitto” on ilmoittanut vastustavansa oppituntia ja kehottanut opettajia sekä oppilaiden vanhempia boikotoimaan sitä.

Liiton mukaan oppitunti sisältää propagandaa, jolla ei ole mitään tekemistä isänmaallisen kasvatuksen kanssa. Moskovalainen matematiikanopettaja Tatjana Tšervenko on joutunut koulussaan vaikeuksiin, koska on kieltäytynyt pitämästä oppituntia ohjeiden mukaan.

”Sanoin lapsille heti tuntien alettua, että meillä isänmaallisinta ja tärkeintä on matematiikka. Sen vuoksi olen jatkanut matematiikan opettamista”, Tšervenko sanoi puhelimessa työpäivänsä jälkeen viikko sitten maanantaina.

”Näen, että oppituntien sisältö on propagandistinen. Propaganda on lailla kielletty kouluissamme.”

Tšervenkon mukaan rehtori on käynyt kerran videokuvaamassa hänen oppituntinsa, minkä perusteella hän on saanut moitteet. Maanantaina rehtori oli Tšervenkon mukaan jälleen saapunut oppitunnille ja äänittänyt sen. Hän pelkää saavansa toiset moitteet ja joutuvansa erotetuksi mutta vievänsä asian tarvittaessa oikeuteen.

Moskovalainen matematiikanopettaja Tatjana Tšervenko on kieltäytynyt pitämästä ”keskusteluja tärkeästä” -oppitunteja, koska pitää niiden sisältöä propagandana. ”Sanoin lapsille heti oppituntien alettua, että meillä isänmaallisinta ja tärkeintä on matematiikka.”

Myös toisen opettajajärjestön nimeltä ”Opettaja” jäsenet ovat arvostelleet oppituntia. Moskovalainen opettaja Ivan Menšikov sanoi Kommersantin haastattelussa, että valtio yrittää pakottaa lapset valtapuolueen kannalle.

”Maamme opettajat ovat erilaisia. Jotkut ovat kauhuissaan siitä, mitä tapahtuu. Toiset tukevat [erikoisoperaatiota]. Emme ole vielä tehneet aiheesta kyselyjä liitossamme”.

Kommersant haastatteli kahta juristia ”keskusteluja tärkeästä” -oppitunnin lainmukaisuudesta, mutta lakimiesten näkemykset asiasta eroavat. Toisen mukaan kyse on poliittisesta agitaatiosta, toisen mukaan lapsen harmittomasta kasvattamisesta rakastamaan kotimaataan.

Kouluissa ”keskustelut tärkeästä” jatkuvat. Ensi maanantaina teemana on kansallisen yhtenäisyyden päivä.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat