Ukrainalaiset koululaiset palasivat lähiopetukseen ensi kertaa Venäjän hyökkäyksen alettua – HS vieraili koulussa, jossa kasvatetaan ”uusia eurooppalaisia johtajia”

Ukrainalaiset koululaiset palasivat syyskuun alussa lähiopetukseen. Arkeen kuuluvat myös isänmaalliset laulut ja nopeat siirtymiset pommisuojaan.

Kiovalaisessa koulussa kuusivuotiaat ekaluokkalaiset aloittivat koulutiensä maanantaina.

14.9. 2:00 | Päivitetty 14.9. 7:17

Kiova

Koulun käytävillä, vähän yli metrin korkeudella, on seinässä söpöjä eläintarroja. Niiden alla on nuoli ja sana ”suojaan”.

Kiovan Lyseo 157:ssä oli maanantaina ekaluokkalaisten ensimmäinen koulupäivä. Sodan keskellä kouluikään varttuneiden kuusivuotiaiden pitää oppia muiden uusien taitojen lisäksi reitti pommisuojaan.

Kaikille muillekin oppilaille syyskuu toi mukanaan paluun lähiopetukseen ensimmäistä kertaa sitten helmikuun, jolloin Venäjä katkaisi kouluarjen julmasti hyökkäämällä Ukrainaan.

Rehtori Tetjana Jermak esitteli koulua HS:lle maanantaina. Rehtorin kanslian seinillä ja hyllyillä on lahjoja entisiltä oppilailta, joista osa on rintamalla.

”Isompien oppilaiden kanssa puhutaan siitä, mistä sota johtuu ja miten se voidaan tulevaisuudessa estää”, Jermak sanoo.

Hän sanoo olevansa lapsille itsevarma ja tyyni esikuva, sillä sitä sodan traumatisoimat ihmistaimet tarvitsevat. Osa lapsista on palannut Kiovaan evakosta muista Euroopan maista. Hän haluaa opettaa lapset olemaan pelkäämättä.

”Lapset ovat tulevaisuuden toivomme”, hän sanoo.

Tetjana Jermak kertoi suhtautuvansa intohimoisesti koulun johtamiseen. Hän haluaa kasvattaa koululaisistaan johtajia.

Söpöillä eläimillä varustetut nuolet ohjaavat koulun käytävällä pommisuojaan.

Ekaluokkalainen Sofija järjesti kyniään penaaliinsa ensimmäisenä koulupäivänä.

Lyseo 157:ssÄ ei voi opiskella venäjää edes valinnaisena aineena. Koulun kielet ovat ukraina ja englanti.

Sotaa käyvässä maassa patriotismi on läsnä vahvasti kouluarjessa. Kansallislaulun sanat on kirjoitettu koulun seinään, ja sinikeltaisia Ukrainan lippuja on kaikkialla.

Jokainen koulupäivä alkaa lipunnostolla ja kansallislaululla. Lisäksi koulussa lauletaan paljon muitakin isänmaallisia lauluja. Jermakin mukaan laulaminen antaa voimaa vaikeina aikoina.

”Me laulamme todella paljon”, hän sanoo.

Hän näyttää puhelimestaan vuosi sitten kuvattuja videoita, joissa koululaiset esittävät kansallishenkeä nostattavia lauluja koulun pihalla ukrainalaisissa kansallisasuissa.

”Kasvatamme tuntoa siitä, mitä on olla ukrainalainen”, Jermak sanoo.

”Jokaisen sukupolven pitää tunnistaa oma tehtävänsä.”

Jermak sanoo, että koulu muodostaa ”leader communityn”. Ajatuksena on kasvattaa lapsista johtajia. Koululaiset eivät istu vain paikoillaan pulpeteissaan ja pyydä puheenvuoroa viittaamalla. He muodostavat tiimejä, joilla on projekteja. Näitä projekteja he oppivat johtamaan.

Jermak puhuu yhteistyössä EU:n ja paikallisten yliopistojen sekä koulun entisten oppilaiden kanssa tehtävistä projekteista ja eurooppalaisista arvoista. Osa opettajista työskentelee EU-maista käsin.

”Olemme Euroopan maa, jolla on samat arvot kuin EU:lla. Perustamme ihmisyyteen”, Jermak sanoo.

Hän sanoo kasvattavansa uutta ukrainalaista sukupolvea, johtajia, jotka puolustavat eurooppalaisia arvoja.

Suuri haaste Ukrainan tiellä EU:n jäseneksi on korruption kitkeminen. Jermakin mukaan siitäkin puhutaan, ”totta kai”.

Vastikään koulu on painattanut kuvitetun ja runomuotoon kirjoitetun kirjasen Ukrainan perustuslaista, joka on jaettu kaikille lapsille. Muutkin kiovalaiset koulut ovat innostuneet ottamaan sen käyttöönsä.

Jermakin mukaan myös vanhempia sitoutetaan koulun arvokasvatukseen.

Maanantaina ensimmäisen luokan aloittanut Oleksandra (keskellä) oli monien muiden lasten tavoin puettu Ukrainan kansallisasuun.

Koulu on syyskuussa palannut ensimmäistä kertaa Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen lähiopetukseen, mutta vain osa oppilaista on kerrallaan koulussa yhtä aikaa.

Jermakin johtamassa koulussa on 6–17-vuotiaita oppilaita. HS pääsi seuraamaan ekaluokkalaisten ensimmäistä koulupäivää.

Suuri osa koulun aloittajista oli puettu Ukrainan kansallisasuun vyšyvankaan. Ne alkoivat yleistyä arkikäytössä Ukrainassa jo vuonna 2014, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan.

Koulun kaikki 1 500 oppilasta eivät pääse yhtä aikaa lähiopetukseen, sillä pommisuojissa ei ole tarpeeksi tilaa.

Sota on muuttanut kouluopetusta, Jermak sanoo. Lapsille opetetaan muun muassa ensiapua, siviilien suojelua ja turvallisuuteen liittyviä asioita. Myös oppilaiden fyysisen kunnon parantamiseen on kiinnitetty huomiota Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan.

Sodasta myös keskustellaan paljon – siihen lapsilla on kova tarve, rehtori sanoo.

”Meillä oli juuri suuri keskustelu siitä, miten tunnistaa valeuutiset. Tästä on puhuttu myös koululaisten vanhempien kanssa”, hän sanoo.

Jos ja kun aikaa joudutaan viettämään pommisuojassa, siellä yleensä keskustellaan. Tai leikitään tai jatketaan opetusta oppilaista riippuen.

Koulun kellarissa on pommisuoja, johon mahtuu vain osa oppilaista.

Koululaisten pommisuojaan on varastoitu juomavettä, talouspaperia, desifiointipyyhkeitä, ensiaputarvikkeita ja leluja.

Sodan syistä keskusteleminen on Jermakin mukaan monimutkaista, koska monilla lapsilla on sukua Venäjällä.

”Se on vaikeaa. Itsellänikin on sukulaisia Venäjällä”, Jermak sanoo.

Viime aikoina koulussa on puhuttu Harkovan tilanteesta ja iloittu Ukrainan asevoimien etenemisestä. Jermakin mukaan Ukrainan etenemisestä iloitsemista varjostavat sodan tappiot, joita moni on kokenut.

Koulussa on lapsia, joiden vanhempia on rintamalla ja myös sellaisia, jotka ovat menettäneet sodassa perheenjäseniään.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat