”Venäjän tavoite on sota­toimien pitäminen etäällä kansasta” – Ukraina arvioi ensi vuoden sota­tilannetta juuri ennen käännettä

On ”kaikki syyt” olettaa Venäjän jatkavan sotaa Ukrainassa vuoden 2022 jälkeenkin, kirjoittivat Ukrainan asevoimien komentaja ja parlamentin puolustus­komitean varajohtaja. Meduza tiivistää heidän arvionsa sodan näkymistä vuonna 2023.

Ukrainan asevoimien komentaja Valeri Zalužnyi kuvassa, jonka Ukrainan presidentin kanslia julkaisi huhtikuussa presidentti Volodymir Zelenskyin tapaamisesta Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin ja puolustusministerin Lloyd Austinin kanssa.

13.9. 15:20

Ukrainan asevoimien komentaja, kenraali Valeri Zalužnyi sekä Ukrainan parlamentin puolustus­komitean varajohtaja, kenraali­luutnantti Mihail Zabrodski julkaisivat syyskuun 7. päivänä tekstin otsikolla: Sodan näkymät vuonna 2023: Ukrainan näkökulma.

Teksti julkaistiin juuri ennen kuin Ukrainalle tarjottavan sotilaallisen avun koordinointiryhmä kokoontui Ramsteinin lentotukikohdassa Saksassa syyskuun toisella viikolla, ja todennäköisesti sen tarkoitus oli erityisesti muistuttaa siitä, että Ukrainan armeija tarvitsee länneltä aseapua. Zalužnyin ja Zabrodskin teksti on luettavissa Ukrinform-sivustolla.

Se on kiinnostavaa luettavaa myös Ukrainan vastahyökkäyksen menestyksekkäät viime käänteet huomioiden.

Zalužnyi ja Zabrodski toteavat, että on ”kaikki syyt” olettaa Venäjän jatkavan sotaa Ukrainassa vuoden 2022 jälkeenkin. Juuri siksi Ukraina heidän mukaansa valottaa sotilaallisia tavoitteitaan vuodelle 2023.

Kirjoittajat lähtevät liikkeelle siitä olettamuksesta, että pääpainopiste olisi Krimin niemimaa. Heidän mukaansa ”ei ole vaikea päätellä”, että Krimin onnistunut puolustus loisi perustan Venäjän sotatoimien menestykselle vuonna 2023. Krimin niemimaalle on sijoitettu ”merkittävä määrä Venäjän joukkoja sekä materiaalivarastoja”, ja siellä sijaitsee Mustanmeren laivaston tukikohta sekä useita lentokenttiä, joilta käsin Venäjä voi tehdä iskuja kaikkialle Ukrainaan.

Kirjoittajat toteavat, että jos Krimin niemimaa katsotaan Venäjän sotatoimien painopisteeksi, Ukrainan tulee suunnitella sen valtaamista takaisin vuonna 2023. Tähän tarkoitukseen eivät Ukrainan nykyiset asevoimien joukot riitä, vaan tulee perustaa ”yksi tai useampi operatiivinen joukko, johon kuuluu 10–20 eri aselajeista koostuvaa prikaatia”.

Näiden prikaatien aseistamiseen tarvittaisiin länsimaisten kumppanien apua. Artikkelin mukaan nämä suunnitelmat ovat ”täysin realistisia”, joskin ne edellyttävät poliittista tahtoa ja huolellista suunnittelua sekä ”johtavien maiden tuotannon ja varastojen hyödyntämistä”.

Jos Krimin niemimaa katsotaan Venäjän sotatoimien painopisteeksi, Ukrainan tulee suunnitella sen valtaamista takaisin vuonna 2023.

Zalužnyi ja Zabrodski huomauttavat kuitenkin, että pelkästään tämä näkökulma on liian yksipuolinen. He toteavat, että jos Krimin niemimaa saataisiin vallattua Venäjältä, ”tämän strategisen onnistumisen äärimmäisen myönteistä poliittista ja tiedotuksellista merkitystä ei voisi yliarvioida”.

Samaan aikaan he kuitenkin muistuttavat, että vaikka Venäjä menettäisikin Krimin, se voisi siirtää Mustanmeren laivaston tukikohdan Krasnodarin alueelle ja kompensoida menetyksensä ajan myötä. Tämä tarkoittaisi konfliktin jatkumista edelleen.

Zalužnyin ja Zabrodskin mukaan Venäjän todellinen painopiste sodassa on sotatoimien etäisyys Venäjän kansasta. ”Etäisyyden ansiosta tavalliset venäläiset eivät koe tappioita ja epäonnistumisia kovinkaan voimakkaasti. Ennen kaikkea he eivät hahmota sodan hintaa kaikkine ulottuvuuksineen.”

”Etäisyyden ansiosta tavalliset venäläiset eivät koe tappioita ja epäonnistumisia kovinkaan voimakkaasti.”

Kirjoittajat toteavat, että Venäjä voi ”rangaistuksetta” tehdä iskuja kaikkialle Ukrainan alueelle, kun taas Ukraina pystyy iskemään vain vastustajan operatiivisen linjan takaosaan. Heidän nähdäkseen Venäjän kantamaetua ei voida poistaa, mutta Ukraina voisi vastata samalla mitalla ja toimia vastaavilla kantamilla. Se edellyttäisi, että Ukrainan asevoimat saisivat ulkomailta avukseen tykistöä, ohjusjoukkoja sekä lennosto- ja laivastojoukkoja.

Zalužnyi ja Zabrodski mainitsevat ”vakuuttavina esimerkkeinä tämän toimintatavan toimivuudesta” onnistuneet ohjusiskut Krimillä sijaitseviin Venäjän lentotukikohtiin, kuten Sakyn lentoasemalle 9. elokuuta tehdyn iskun. Ukrainan johto ei aiemmin ole ilmaissut olevansa vastuussa näistä iskuista.

Lue lisää: Krimin miehityksestä tuli Putinin presidentti­uran kova ydin – sota­toimien leviäminen niemi­maalle on Kremlin painajainen

”Ukrainan asevoimien tehtävä vuodelle 2023 on saada venäläiset myös muilla miehitetyillä alueilla [kuin Krimillä] tuntemaan nämä asiat entistä voimakkaammin, todellisemmin ja kouriintuntuvammin etäisyydestä huolimatta. [---] Jo pelkkä uhka siitä, että Ukrainan asevoimat pystyisivät käyttämään vastaavan kantaman aseita, pakottaa Venäjän katsomaan toisin silmin vastarintamme luonnetta, kestoa ja lopputulosta”, Zalužnyi ja Zabrodski toteavat.

Heidän mukaansa Venäjän tavoitteena voi olla eteneminen Donetskin alueen hallinnolliselle rajalle vuonna 2023 (tämän Venäjä on useasti ilmoittanutkin ”erikoisoperaationsa” tavoitteeksi). Lisäksi Venäjän arvellaan mahdollisesti tavoittelevan etenemistä Zaporižžjan suunnalla Etelä-Ukrainassa.

Jos Venäjä onnistuisi valtaamaan Zaporižžjan ja Dnipron kaupungit, Ukraina menettäisi merkittävän osan Dneprjoen itäpuolisesta alueestaan. Jos Venäjä taas pääsisi etenemään etelässä ja saisi vallattua Mykolajivin sekä Odessan ja pystyisi uhkaamaan Kryvyi Rihin aluetta sekä Ukrainan keski- ja länsiosia, se voisi pitää tätä ”loogisena (joskin viivästyneenä) päätöksenä niin sanotulle erikoisoperaatiolleen”, artikkelissa selitetään.

Ukrainan armeijan kannalta vuoden 2023 näkymät eivät komentajan mukaan ole ”lainkaan niin yksiselitteiset”.

Maailman ihmisille tällaiset asiat ovat vain surullisia kaikuja viime vuosisadan maailmansodista.

Liittolaisten apu on ”Ukrainan vastarinnan materiaalinen perusta” myös vuonna 2023, Zalužnyi ja Zabrodski kirjoittavat. Heidän mukaansa avustusten toimitusaikoihin ja määriin vaikuttaa se, että kansainvälinen yhteisö ei ymmärrä konfliktin todellista vakavuutta.

”Ukrainassa sodan todellisuus tarkoittaa ilmahälytyksiä, ohjusiskuja ja pommituksia asutuskeskuksissa, rynnäköitä jokien yli, tankkitulta... Useimmille maailman ihmisille tällaiset asiat ovat vain surullisia kaikuja viime vuosisadan maailmansodista.”

Alkuperäinen juttu on luettavissa täällä. Tuotanto ja suomennoksen editointi: Tuija Pallaste / HS

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat