Armenian ja Azerbaidžanin konfliktissa kuollut jo noin sata – tutkijan mukaan Venäjän heikentyminen horjuttaa alueen voima­tasapainoa

Armenian mukaan Jermukin, Gorisin ja Kapanin kaupunkeja pommitettiin varhain tiistaina. Se kutsui tekoa Azerbaidžanin ”mittavaksi provokaatioksi”. Azerbaidžanin mukaan kyseessä oli Armenian hyökkäys.

13.9. 11:20 | Päivitetty 13.9. 22:38

Armenian ja Azerbaidžanin välillä on puhjennut maanantain ja tiistain välisenä yönä uusia taisteluja lähellä maiden välistä rajaa. Taisteluissa on kuollut ainakin 49 Armenian sotilasta. Lisäksi yhteenotoissa on Azerbaidžanin mukaan kuollut 50 Azerbaidžanin sotilasta.

Azerbaidžanin puolustusministeriö raportoi myös sotakalustonsa vaurioitumisesta. Asiasta uutisoivat muun muassa uutistoimistot Reuters ja AFP.

Venäjä on kertonut neuvotelleensa maiden välille tulitauon. Molemmat osapuolet suostuivat tulitaukoon, mutta Azerbaidžanin mukaan se ei aamun muutamien rauhallisten tuntien jälkeen pitänyt. Tiistai-iltana maa syytti Armeniaa Venäjän välityksellä syntyneen tulitauon jatkuvasta rikkomisesta.

Armenia on pyytänyt apua maailman johtajilta, sillä maan mukaan Azerbaidžan pyrkii etenemään sen alueelle. Armenia sanoi, että maiden välisellä rajalla sijaitsevia kaupunkeja, kuten Jermukia, Gorista ja Kapania, pommitettiin varhain tiistaina. Se kutsui tekoa Azerbaidžanin ”mittavaksi provokaatioksi”, johon Armenia oli reagoinut puolustautumalla.

Armenian mukaan Azerbaidžanin väitetty hyökkäys on johtunut siitä, ettei maa suostunut neuvottelemaan Vuoristo-Karabahin asemasta.

Vuoristo-Karabah on erillinen alue, joka sijaitsee Azerbaidžanin sisällä, mutta jossa asuu pääasiassa etnisiä armenialaisia. Etniset armenialaiset separatistit irtautuivat Azerbaidžanista Neuvostoliiton romahdettua. Sitä seurannut konflikti vaati 30 000 ihmishenkeä.

Azerbaidžan puolestaan kertoi tiistaina saavuttaneensa ”tarvittavat tavoitteet” alueella ja ehkäisseensä siellä tapahtuneet provokaatiot. Azerbaidžan syyttää Armeniaa hyökkäyksestä ja pitää maata vastuullisena maiden välisistä poliittisesta jännitteistä.

Armenialaisen politiikan tutkijan Tatul Hakobjanin mukaan Azerbaidžan yrittää käyttää hyväkseen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

”Sota on muuttanut voimatasapainoa alueella ja Venäjä – joka on taannut alueen rauhan – on hyvin huonossa kunnossa. Tässä tilanteessa Azerbaidžan haluaa saada myönnytyksiä Armenialta niin pian kuin mahdollista”, Hakobjan sanoi.

Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu kertoi tiistaina keskustelleensa azerilaisen kollegansa kanssa Armenian ja Azerbaidžanin rajalla tapahtuvista ”armenialaisista provokaatioista” ja kehottaneensa Armeniaa keskittymään rauhanneuvotteluihin. Turkki on Azerbaidžanin läheinen liittolainen.

Yhdysvallat ja Venäjä ovat kehottaneet Armeniaa ja Azerbaidžania noudattamaan pidättyväisyyttä. Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken kertoi lausunnossaan, ettei konfliktiin voi löytyä sotilaallista ratkaisua ja kehotti lopettamaan taistelut välittömästi.

Lisäksi Blinken kertoi Reutersin mukaan olevansa huolissaan mahdollisuudesta, että Venäjä pyrkii ”sekoittamaan soppaa” Azerbaidžanin ja Armenian välisellä konfliktilla.

”Olemme aina huolissamme siitä, yrittääkö Venäjä jollain tavalla sekoittaa soppaa ja viedä huomion pois Ukrainasta”, Blinken sanoi tiistaina toimittajille Indianassa.

Samalla Blinken kuitenkin arvioi, että Venäjällä on toisaalta mahdollisuus käyttää vaikutusvaltaansa alueella tilanteen rauhoittamiseksi.

Ranska vie yhteenotot käsittelyyn YK:n turvallisuusneuvostossa, kertoo Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanslia. Ranska on turvallisuusneuvoston puheenjohtajamaa kuluvalla kaudella.

Macron myös soitti Azerbaidžanin presidentille tiistaina ja vetosi tätä kunnioittamaan tulitaukoa.

Myös Iran vetosi tiistaina pidättyväisyyteen ja tilanteen rauhanomaiseen ratkaisemiseen. Samalla se ilmaisi huolensa jännitteiden kärjistymisestä vedoten Armenian ja Azerbaidžanin väliseen sotaan vuonna 2020, kertoo ulkoministeriön tiedottaja Nasser Kanani lausunnossaan.

Kuusi viikkoa kestäneessä sodassa kuoli 6 500 ihmistä, ja se päättyi Venäjän neuvottelemaan tulitaukoon. Sen tuloksena Armenia luovutti Azerbaidžanille alueita, jotka ovat olleet heidän hallussaan vuosikymmeniä.

Pašinjan ja Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijev sopivat touko- ja huhtikuussa järjestetyssä EU-välitteisissä neuvotteluissa Brysselissä ”edistävänsä rauhanneuvotteluja”.

Oikaisu 13.9.2022 kello 15.34: taisteluja ei käyty Vuoristo-Karabahissa maanantain ja tiistain välisenä yönä vaan maiden välisellä rajalla sijaitsevissa kaupungeissa.

Armenian pääministeri Nikol Pašinja puhumassa parlamentille tiistaina konfliktin eskaloituessa Vuoristo-Karabahin alueella.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat