Häviäjästä tuli voittaja – Ruotsin kolmanneksi suurin puolue otti kiinni pääministerin salkusta

Ruotsin valtiopäivävaalien ääntenlaskenta on lähes valmis. Maltillisen kokoomuksen Ulf Kristersson ryhtyy kokoamaan hallitusta, mikä ei tule olemaan helppo tehtävä. Ääntenlaskun loppuhetkillä Kristersson sai kuitenkin hyviä uutisia.

Maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson puolueensa vaalivalvojaisissa sunnuntaina Tukholmassa.

14.9. 21:00

Tukholma

Ruotsin kolmanneksi suurin puolue on nyt nousemassa pääministeri­puolueeksi.

Ruotsin valtiopäivävaalien alustava tulos selvisi keskiviikkona illalla, kun ulkomailta tulleiden äänet sekä viimeiset ennakkoäänet saatiin laskettua siihen pisteeseen, että vaalitulos oli selvä.

Äänistä oli tätä kirjoittaessa laskettu 99 prosenttia, mutta vaalitulosta ei ollut vielä vahvistettu.

Varmaa on kuitenkin se, että oikeistoblokki on vaalien voittaja. Pääministeri Magdalena Andersson tunnusti tappionsa keskiviikkona illalla ja kertoi eroavansa pääministerin tehtävästä.

Lue lisää: Ruotsin oikeisto juhlii jo vaali­voittoa, Andersson ilmoitti eroavansa

Alustavan vaalituloksen mukaan maltillisen kokoomuksen johtama oikeistoblokki saa valtiopäiville kolmen edustajan enemmistön. Pitkään ääntenlaskennan edetessä oikeistoblokilla oli vain yhden edustajan enemmistö, mutta ääntenlaskun viime hetkillä ero kasvoi. Nyt blokkien edustajien voimasuhteet ovat 176–173.

Maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson saa siis mahdollisuuden hallituksen muodostamiseen, vaikka maltillinen kokoomus jäi vaaleissa ruotsidemokraattien taakse.

Kun lähes kaikki äänet oli laskettu, Ruotsin suurin puolue on yhä sosiaalidemokraatit 30,4 prosentin kannatuksella, mikä on 2,1 prosenttiyksikköä parempi tulos kuin viime vaaleissa. Maltillisen kokoomuksen kannatus oli 19,1 prosenttia eli 0,7 prosenttiyksikköä heikompi tulos kuin viime vaaleissa.

Sosiaalidemokraattien ja maltillisen kokoomuksen kokoero tulee selväksi, jos katsotaan, miten äänet alueellisesti jakautuivat.

Sosiaalidemokraatit oli suurin 213 Ruotsin kunnassa, kun maltillinen kokoomus oli suurin vain 14:ssä. Ruotsissa on 290 kuntaa.

Se ei kuitenkaan riitä, vaan pääministeri Magdalena Andersson jättää eronpyyntönsä torstaina.

Tilanne, jossa kolmanneksi suurin puolue ryhtyy kokoamaan hallitusta, johtuu Ruotsin poliittisesta järjestelmästä, jossa kaksi blokkia kilpailee vallasta. Oikeistoblokin sisällä on suurempi tuki maltilliselle kokoomukselle kuin ruotsidemokraateille, vaikka ruotsidemokraateista tulikin oikeistoblokin suurin puolue.

Siksi maltillinen kokoomus saa johtaa hallitustunnusteluja.

Ruotsin yleisradio SVT:n julkaiseman laskelman mukaan maltillinen kokoomus menetti äänestäjiä etenkin ruotsidemokraateille, josta tuli siis Ruotsin toiseksi suurin puolue 20,6 prosentin kannatuksellaan.

Ruotsidemokraatit on kertonut haluavansa vaikutusvaltaa kokonsa mukaisesti. Puheenjohtaja Jimmie Åkessonia kiinnostaisi esimerkiksi oikeusministerin salkku, kuten hän sanoi HS:n haastattelussa jo viime vuoden toukokuussa.

Lue lisää: Mitä Jimmie Åkesson haluaa?

Jo ennen kuin ääntenlaskenta valmistui, oikeistoblokki aloitti neuvottelut suljettujen ovien takana. Maanantaina Åkesson vieraili muiden puheenjohtajien kanssa maltillisen kokoomuksen puoluetoimistolla, mutta julkisuuteen neuvotteluista ei tuolloin vielä kerrottu.

Keskiviikkona illalla Kristersson kertoi kuvapalvelu Instagramiin ladatussa videossa aloittavansa hallitusneuvottelut.

Ulf Kristersson on nyt vaikean tilanteen edessä. Hän on matkalla pääministeriksi, mutta päästäkseen valtaan hänen on saatava ruotsidemokraattien tuki. Ruotsidemokraatit haluavat hallitukseen, jonne Kristersson ei halua heitä päästää.

Kristerssonin tavoite on todennäköisesti muodostaa hallitus yhdessä kristillisdemokraattien kanssa. Tämä hallitus tarvitsee vallassa pysyäkseen sekä ruotsidemokraattien että liberaalipuolueen tuen.

Jos ruotsidemokraatit suostuvat tukemaan Kristerssonia hallituksen ulkopuolelta, tämän on annettava puolueelle myönnytyksiä.

Jos myönnytykset ovat liian suuria, voi olla, että Kristersson menettää liberaalipuolueen tuen.

Kun ääntenlaskenta valmistui keskiviikkona illalla, Kristersson sai kuitenkin hyviä uutisia, kun oikeistoblokin edustajien määrä nousi yhdellä ja punavihreiden blokin edustajien määrä laski yhdellä.

Jos oikeiston enemmistö olisi ollut vain yksi edustaja, Kristerssonin hallituspohja olisi ollut hyvin hauras.

Lue lisää: Ruotsin vaalitilanne on tiukin mahdollinen, mikä tarkoittaa vaikeita hallitus­neuvotteluja – Yksi ”poliittinen villi” voi muuttaa koko pelin

Oikeistoblokin puolueilla on kuitenkin monta kiistakysymystä.

Yksi liittyy ruotsalaiseen työttömyyskassaan a-kassaan. Pandemian aikana sosiaalidemokraattinen hallitus päätti korottaa työttömyyskorvauksia, mistä ruotsidemokraatit haluavat pitää kiinni. Maltillinen kokoomus taas haluaisi laskea työttömyyskorvausten kokoa.

Erimielisyyttä on myös maahanmuutto- ja EU-politiikassa.

Maltillinen kokoomus, kristillisdemokraatit ja liberaalipuolue ovat mediatietojen mukaan samoilla linjoilla maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä, mutta ruotsidemokraatit haluavat ankarampia kiristyksiä.

Maltillinen kokoomus ja liberaalipuolue ovat myös hyvin EU-myönteisiä puolueita, kun taas ruotsidemokraatit puhuvat EU:n vaikutusvallan vähentämisen puolesta. Aiemmin ruotsidemokraatit kannattivat Ruotsin eroa EU:sta, mutta ovat sittemmin luopuneet tuosta tavoitteesta.

EU tulee olemaan entistäkin näkyvämmässä roolissa Ruotsissa, koska tammikuussa Ruotsista tulee EU:n puheenjohtajamaa. Kristersson on sanonut, että puolue on valmistellut EU-puheenjohtajuus­ohjelmansa jo pitkälle.

Hallitusneuvotteluista on siis tulossa vaikeat.

Ruotsidemokraatit esiintyvät nyt median edessä rehvakkaina. Puolue on usein arvostellut mediaa, ja vaalivoiton jälkeen Ruotsissa on keskusteltu myös tästä mediasuhteesta.

Ruotsidemokraatit ovat arvostelleet Ruotsin yleisradiota puolueelliseksi ja propagandistiseksi ja vaativat sen uudistamista. Tiistaina puolueen puoluesihteeri Linus Bylund vitsaili SVT:lle, että tulevina päivinä puolueella on edessä paljon töitä ja paljon ”journalistirugbyä”.

Kun toimittaja kysyi, mitä Bylund tarkoitti, hän tarkensi: ”Att man knuffar journalister”, että on tuupittava toimittajia.

Vaalipäivän jälkeisinä päivinä ruotsalaiset toimittajat ovat pyrkineet onkimaan uutisia hallitusneuvotteluista juoksemalla oikeistopuolueiden puheenjohtajien perässä, mutta kommentteja ei ole juuri herunut.

Bylundin mukaan puolue on joutunut viimeiset pari kuukautta tanssimaan median pillin mukaan osallistuessaan vaaliväittelyihin, joiden aiheet media on määritellyt, mutta nyt tilanne on kääntynyt toisin päin.

”Nyt me päätämme, milloin puhumme median kanssa eri asioista”, hän sanoi Aftonbladetille.

Ja nyt ruotsidemokraatit pääsevät sanelemaan ehtojaan myös Ulf Kristerssonille.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat