Egypti aikoo vaatia kolmen maailman­kuulun aarteen palauttamista – Brittimuseon mielestä Rosettan kivi oli ”diplomaattinen lahjoitus”

Maailman suurin arkeologinen museo avataan marraskuussa Gizan pyramidin juurelle.

Rosettan kivi on tällä hetkellä Lontoon British Museumissa. Egyptin valtio on vaatinut kiven palauttamista sen alkuperämaahan, Egyptiin.

15.9. 9:32

Egyptin monituhatvuotisen historian aarteita on arkeologisten kaivausten myötä päätynyt museoihin ja yksityiskokoelmiin ympäri maailman. Egyptiläiset ovat vuosikymmenien ajan toivoneet, että historialliset löydöt saataisiin palautettua alkuperäiseen kotiinsa.

Paine aarteiden palauttamisesta on nyt kasvamassa, sillä Egypti on marraskuussa avaamassa maailman suurimman arkeologisen museon Gizan pyramidin juurelle.

Egyptin entinen muinaismuistoista vastaava ministeri ja arkeologi Zahi Hawass kertoi uutistoimisto AFP:n haastattelussa aikovansa pian vaatia kolmen maailmankuulun aarteen palauttamista kotikonnuilleen.

Egyptin entinen muinaismuistoista vastaava ministeri ja arkeologi Zahi Hawass.

Lontoon British Museumissa on vuodesta 1802 säilytetty Rosettan kiveä, joka on peräisin vuodelta 196 ennen ajanlaskun alkua. Basalttipaaden kaiverrukset auttoivat ranskalaista kielitieteilijää Jean-Francois Champollionia tulkitsemaan muinaisia egyptiläisiä hieroglyfejä. Kivi löydettiin vuonna 1799, kun Napoleon Bonaparten ranskalaisjoukot korjasivat linnaketta lähellä Rosettan satamakaupunkia. Kiveen on kaiverrettu sama teksti hieroglyfeillä, demoottisella kirjoituksella sekä kreikaksi.

Napoleonin tappion jälkeen kivi päätyi Britannian haltuun. Britit kaiversivat siihen tekstit ”saatu sotasaaliina Egyptissä vuonna 1801” ja ”kuningas Yrjö III:n lahjoitus”. Egyptiläiset pitävät brittiläisiä lisäkaiverruksia tuhotöinä ja ovat vaatineet Rosettan kiven palauttamista jo vuosikymmenien ajan.

British Museum katsoo saaneensa kiven ”diplomaattisena lahjoituksena”.

Kuningatar Nefertitin rintakuva on peräisin noin vuodelta 1340 ennen ajanlaskun alkua. Se päätyi epämääräisissä olosuhteissa Saksaan sen jälkeen, kun preussilaisen arkeologi Ludwig Borchardtin johtama arkeologiryhmä löysi sen Akhetatenissa vuonna 1912.

Rintakuva on sijoitettu Berliinin Neues Museumiin. Egypti alkoi vaatia sen palauttamista jo 1930-luvulla, mutta Saksa on torjunut kaikki pyynnöt.

Hawassin mukaan on selvää, että rintakuva vietiin Egyptistä laittomasti. Saksa on katsonut, että sillä on oikeus rintakuvaan vanhan sopimuksen mukaan, jonka perusteella arkeologisten kaivausten rahoittajamailla oli oikeus pitää puolet löydöistä.

Egyptin muinaista kuningatarta Nefertitiä esittävän rintakuvan veisti kuvanveistäjä Thutmose noin vuonna 1340 eaa.

Kolmas Egyptin kaipaama aarre on Denderan tähtikartta, joka irrotettiin Hathorin temppelistä ranskalaisen upseerin käskystä vuonna 1820. Kartta on riippunut Louvren museossa Pariisissa vuodesta 1922, ja temppelissä on sen tilalla vain kipsivalos.

Karttaa pidetään ainoa täydellisenä muinaisaikojen tähtitaivaan kuvauksena, ja sen uskotaan olevan peräisin noin vuodelta 50 ennen ajanlaskun alkua.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat