Tutkija kommentoi Putinin ja Xin tapaamista: ”Jos Kiinan olisi valittava lännen ja Venäjän välillä, se valitsisi Venäjän”

Putin puhutteli Kiinan johtajaa ”rakkaana toverina” ja ”rakkaana ystävänä”. Xi kertoi puolestaan olevansa erittäin iloinen ”vanhan ystävänsä” näkemisestä.

Kiinan johtaja Xi Jinping ja Venäjän presidentti Vladimir Putin poseerasivat Uzbekistanin Samarkandissa 15. syyskuuta yhteiskuvassa, josta on rajattu pois Mongolian presidentti. Kuva on Venäjän valtiollisen uutistoimiston Sputnikin välittämä.

15.9. 20:24

VENÄJÄN presidentti Vladimir Putin ja Kiinan johtaja Xi Jinping tapasivat torstaina Uzbekistanissa ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa Ukrainaan. Jälleennäkeminen vaikuttaa sujuneen lämpimissä tunnelmissa.

Putin puhutteli Kiinan johtajaa ”rakkaana toverina” ja ”rakkaana ystävänä”. Xi kertoi puolestaan olevansa erittäin iloinen ”vanhan ystävänsä” näkemisestä.

Putin ja Xi saapuivat kumpikin torstaina Kaakkois-Uzbekistanin Samarkandiin osallistuakseen Shanghain yhteistyöjärjestön (SCO) kokoukseen. Johtajat ylistivät tapaamisessaan strategista suhdettaan, joka muodostaa vastavoiman länsimaille.

”Kiina on valmis tekemään yhteistyötä Venäjän kanssa ottaakseen suurvallan aseman ja toimiakseen johtavassa roolissa vakauden ja myönteisen energian luomiseksi maailmassa, jota ravistelevat sosiaaliset myllerrykset”, Xi sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.

Tapaaminen osuu hetkeen, jona sekä Venäjällä että Kiinalla on ongelmia länsimaiden kanssa. Sotaa käyvä Venäjä on ajautunut eristyksiin pakotteiden vuoksi. Kiinan ja Yhdysvaltain välit ovat puolestaan kiristyneet Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemiehen Nancy Pelosin Taiwanin-matkan jälkeen.

”Tapaamisellaan he yrittävät näyttää meille, että heidän keskinäinen suhteensa on yhä hyvä”, sanoo Kiinan tutkimuksen professori Julie Yu-Wen Chen Helsingin yliopistosta.

Samalla hän pitää kiinnostavana myös tapaamispaikkaa. Keski-Aasian entiset neuvostovaltiot ovat perinteisesti Venäjän etupiiriä. Toisaalta Kiina on viime vuosina kasvattanut vaikutusvaltaansa alueella muun muassa suurien investointien avulla.

Venäjä ja Kiina julistivat jo ennen Ukrainan sotaa ”rajattoman kumppanuutensa”. Chenin mukaan kumppanuudessa on ensisijaisesti kyse retoriikasta, jolla pyritään vastustamaan Yhdysvaltain johtamaa yksinapaista maailmanjärjestystä.

”Tukeeko Kiina todella Venäjää, on monisyisempi tarina”, hän sanoo.

Helsingin yliopiston Kiinan tutkimuksen professori Julie Yu-Wen Chen.

Kiina on esimerkiksi välttänyt Venäjän hyökkäyksen tuomitsemista. Samalla se ei kuitenkaan myy Venäjälle aseita, sillä se pyrkii välttämään länsimaiden pakotteet. Kiinan talous on pandemian jäljiltä heikossa kunnossa.

”Kiina kunnioittaa Venäjän valintoja mutta yrittää pysytellä sodan ulkopuolella. Sota ei tee hyvää Kiinalle.”

Mikäli Kiina painostettaisiin valitsemaan lopullisesti lännen ja Venäjän välillä, voittaisi vastakkainasettelu Yhdysvaltain kanssa, Chen uskoo.

”Jos Kiinan olisi valittava lännen ja Venäjän välillä se valitsisi Venäjän, koska maa on ideologisesti tärkeä kumppani”, hän toteaa.

”Kiina miettii, kuinka siitä voisi tulla yhä omavaraisempi.”

Chenin mukaan Kiina varautuu jo siihen, että se saattaa itsekin joutua jonain päivänä lännen pakotteiden kohteeksi. Näin kävisi todennäköisesti, jos Kiina hyökkäisi Taiwaniin.

”Todennäköisyys sille on on koko ajan suurempi”, Chen arvioi.

”Kiinassa on niin paljon taitavia ihmisiä, että maa on melko luottavainen, että se voi jonain päivänä selvitä yksin, vaikka se eristettäisiin.”

Tapaamisessaan Xi ja Putin tukivat kumpikin toistensa suurvaltapyrkimyksiä tavalla tai toisella. Putin kiitteli Kiinan johtajaa maan ”tasapainoisesta suhtautumisesta Ukrainan kriisiin” ja sanoi ymmärtävänsä Xin asiasta esittämät huolet. Samalla hän julisti vastavuoroisesti tukevansa yhden Kiinan politiikkaa.

Xi ja Putin vakuuttivat toisilleen, että niin Ukrainan sodalla kuin Taiwanin jännitteillä oli lopulta sama syyllinen: Yhdysvallat.

Chen huomauttaa, että vaikka Xi korostaa Putinille ja lännelle voimakasta tukeaan Venäjälle, lähetetään kotiyleisölle Kiinaan eri viesti. Kiinalaisille välitettävät lehdistötiedotteet ovat hänen mukaansa paljon neutraalimpia.

Syynä on se, että Xin voisi olla vaikeaa saada kansan tukea taakseen, mikäli hän tukisi avoimesti sotaa käyvää maata. Chen uskoo, että vaikka kiinalaiset ovat oppineet syyttämään länsimaita lähes kaikista mahdollisista ongelmista, on heidän vaikea hyväksyä sotaa.

”Kiinalaiset ovat oikeastaan hyvin rauhaa rakastavia ihmisiä, mutta politiikka näyttää heidät usein huonossa valossa. Kansalliset kertomukset korostavat Kiinaa rauhaa rakastavana maana, joka ei tue sotia.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat