Maailman vanhin tunnettu selkärankaisten sydänfossiili löytyi 380 miljoonaa vuotta sitten eläneestä kalasta – Löydös kertoo myös omasta evoluutiostamme

Australiasta löydetyn esihistoriallisella ajalla eläneen kalan sydänfossiili on hyvin säilynyt. Sydän osoittautui kaksikammioiseksi.

Australiasta Kimberleyn alueelta on löydetty vanhin tunnettu selkärankaisten sydänfossiili. Fossiili on 380 miljoonaa vuotta sitten eläneestä panssaroidusta kalasta.

16.9. 10:22

Tutkijat ovat löytäneet 380 miljoonaa vuotta vanhan sydänfossiilin kivettyneestä esihistoriallisesta kalasta. Löytö tehtiin Gogo Formation -nimiseltä alueelta Länsi-Australian Kimberleyn alueelta. Asiasta uutisoivat muun muassa BBC ja Reuters.

Sydänfossiili kuului nyt jo sukupuuttoon kuolleelle niin kutsutulle gogo-kalalle. Kala lukeutui esihistoriallisiin panssarikaloihin, jotka olivat planeetan hallitseva elämänmuoto 60 miljoonan vuoden ajan, yli sata miljoonaa vuotta ennen dinosauruksia. Näillä kaloilla oli jo leuat ja hampaat. Panssarikalat, tieteelliseltä nimeltään placodermit, tunnetaan myös luisista panssareista päässä ja kaulassa.

Johtava tutkija, professori Kate Trinajstic Curtinin yliopistosta Perthistä piti löytöä suurimpana, minkä hän ja hänen kollegansa ovat tehneet elämänsä aikana.

”Tämä on ratkaiseva hetki omassa kehityksessämme”, sanoi Trinajstic.

”Löytö osoittaa kehon suunnitelman, jonka olemme kehittäneet hyvin varhaisessa vaiheessa. Näemme tämän ensimmäistä kertaa näissä fossiileissa.”

Trinajsticin yhteistyökumppani professori John Long Flindersin yliopistosta Adelaidesta kuvaili löytöä hämmästyttäväksi.

”Emme ole tähän asti tienneet mitään näin vanhojen eläinten pehmeistä elimistä”, hän sanoi.

Yleensä fossiileiksi muuttuvat luut, eivät pehmytkudokset. Kalafossiilin löytöpaikalla Kimberleyssä mineraalit olivat kuitenkin säilyttäneet monia kalan sisäelimiä, kuten maksan, vatsan, suoliston ja sydämen. Vielä harvinaisempaa oli, että pehmytkudokset eivät olleet litistyneitä, vaan ne olivat säilyttäneet kolmiulotteisen muotonsa.

Kalafossiilin skannaukset osoittivat, että sen sydän on monimutkaisempi kuin mitä odotettiin. Sydämessä oli kaksi kammiota päällekkäin eli se oli rakenteeltaan samankaltainen kuin ihmissydän.

Tutkijoiden mukaan kaksikammioisuus teki eläimen sydämestä tehokkaamman. Kehitysaskeleen ansiosta kala saattoi muuttua hitaasti liikkuvasta nopeaksi saalistajaksi.

Toinen havainto oli, että sydän sijaitsi kehossa kauempana päästä kuin primitiivisempien kalojen sydän. Tämän uskotaan liittyvän kalan kaulan kehitykseen ja tehneen tilaa myöhemmin evoluutiossa keuhkojen kehittymiselle.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat