Sota Ukrainassa ajaa Venäjää Kiinan holhokiksi

Putin sanoi Xille ymmärtävänsä ”Kiinan huolia” mutta Putinin omat huolet ovat paljon suuremmat, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Pekka Hakala.

Xi Jingping ja Vladimir Putin poseerasivat Samarkandissa torstaina.

16.9. 17:15

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping kävivät torstaina kahdenkeskiset neuvottelut Samarkandissa Uzbekistanissa. Putin sanoi Xille ymmärtävänsä kiinalaisten huolet ”Ukrainan kriisin suhteen”.

”Arvostamme suuresti kiinalaisten ystäviemme tasapainoista suhtautumista Ukrainan kriisiin”, Putin sanoi uutistoimisto Interfaxin mukaan. ”Ymmärrämme kysymyksenne ja huolestumisenne tässä suhteessa.”

Putin sanoi samassa yhteydessä kannattavansa ”yhden Kiinan politiikkaa” eli Taiwanin kuulumista Kiinalle. ”Yhdysvaltain ja sen satelliittien provokaatiot Taiwaninsalmessa” Putin tuomitsi jyrkästi.

Huolestumisesta on tullut Ukrainan sodan aikana varsinainen koodisana Kiinan ja Venäjän sananvaihdossa. Ensimmäisenä ilmausta käytti Kiinan YK-lähettiläs Zhang Jun, kun Venäjän hyökkäyssota oli kestänyt kaksi päivää. Hän ei tosin puhunut omista vaan Venäjän huolista.

”Naton viisi laajenemiskierrosta aiheuttivat Venäjällä perusteltuja turvallisuushuolia”, Zhang sanoi uutissivusto RBK:n mukaan. Samalla diplomaatti kuitenkin painotti, että ”yhden maan turvallisuutta ei tule tavoitella toisen maan turvallisuuden kustannuksella”.

Myöhemmin Kiina alkoi esittää omia huoliaan. Ulkoministeri Wang Yi jakoi nämä huolet kolmeen puhuessaan G20-ryhmän kokouksessa Balilla heinäkuussa. Wangin ensimmäinen huoli oli kylmän sodan palaaminen ja maailman jakautuminen kahteen leiriin, jota hän vastusti. Toinen huoli oli läntiset ”kaksoisstandardit” – toisin sanoen Taiwanin tukeminen.

”Kolmanneksi, Kiina vastustaa kaikkia toimia, jotka on suunnattu toisen maan kehittymisoikeutta vastaan”, Wang sanoi. Suomeksi tämä tarkoittaa, ettei Kiina tee mitään, mikä voisi viedä sen läntisten pakotteiden kohteeksi.

Putinin mielestä viimeksi mainittu huolikin on siis perusteltu. Hän ei toisin sanoen odota Kiinan toimittavan Venäjälle aseita vaan odottaa Kiinan ostavan Venäjältä öljyä ja kaasua kohtuuhintaan.

Näillä rahoilla Venäjä voi sitten hankkia muun muassa ammuksia, aseita ja niiden komponentteja. Pitäkää Taiwaninne, me pidämme Ukrainan.

Tämä on umpikujaan itsensä ajaneen Putinin puhetta. Jos hänellä olisi varaa ajatella viikkojen ja kuukausien sijaan vaikkapa kymmenen vuoden päähän, olisi puhe toisenlaista. Venäjä on nimittäin ajautumassa vauhdilla Kiinan käskyläiseksi.

Ensimmäiseksi vähenee Moskovan vaikutusvalta Keski-Aasiassa, sitten se joutunee mukauttamaan ulkopolitiikkansa Kiinan toiveisiin Etelä-Aasiassa.

“Olen hyvin huolissani Kiinan taloudellisesta ylivoimasta seuraavan vuosikymmenen aikana”, sanoi Venäjän talouskorkeakoulun maailmantalouden laitoksen dekaani Sergei Karaganov Venäjän ulkopoliittisen instituutin RIAC:n haastattelussa. Karaganov on toiminut sekä presidentti Boris Jeltsinin että Vladimir Putinin neuvonantajana.

”Minä ja hengenheimolaiseni olemme sanoneet koko ajan, että meidän on ratkaistava Ukrainan ongelma ja Naton ongelma, jotta olemme vahvoja Kiinaan nähden”, Karaganov jatkaa. ”Nyt Venäjän on huomattavasti aiempaa vaikeampaa vastustaa Kiinan valtaa.”

Karaganov on vanhanaikainen ”reaalipoliitikko”, jonka maailmassa yhden valta on toiselta pois. Ukrainan itsenäisyys ja uusien jäsenmaiden liittyminen Natoon ovat ongelmia, koska jos jollain menee paremmin, niin jollain menee vastaavasti huonommin.

Kun tarpeeksi moni ajattelee samoin, toteuttaa tämä ajattelutapa itse itsensä.

Putin voi onnitella itseään oikeasta ennustuksesta: Minähän sanoin, että Naton laajeneminen johtaa sotaan! Siksi aloitin sen.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat