Siviilit oli haudattu erillisiin hautoihin noin puolentoista metrin syvyyteen.

Venäläiset hautasivat mänty­metsään satoja siviilejä

HS seurasi paikan päällä Izjumissa, kun ukrainalaisten ruumiita kaivettiin ylös vastalöydetystä joukkohautapaikasta.

Izjum

Ukrainalaisessa mäntymetsässä Izjumin reunalla seisoo koruttomia puisia ristejä. Niistä valtaosassa ei ole nimeä, vain numero: 125, 330, 331.

Haju on sanoinkuvaamaton, koska ristien juurella olevat haudat on kaivettu auki.

Kaikkialla on hiekkakasoja, ilmassa surisee kärpäsiä. Koruttomien hautojen pohjalla seisovat kasvomaskeilla suojautuneet lapioijat nostavat ylös käppyräisiä ruumiita, joita venäläisjoukot ovat sinne haudanneet.

Yhdellä kuolleista on mustat kengät.

Valtaosassa haudoista oli vain numero, mutta joissain harvoissa myös nimi.

Ruumiin takin taskusta poistettiin muun muassa lääkkeet ja avaimet.

Koillis-Ukrainassa sijaitseva vajaan 50 000 asukkaan Izjum oli venäläisten hallussa maaliskuun lopusta asti. Viikko sitten lauantaina kaupunki vapautui.

Tähän metsään on ukrainalaisviranomaisten mukaan haudattu yli 460 ihmistä, ehkä enemmänkin. Heistä 445 on siviilejä. Risteihin kirjoitetuista päivämääristä näkee, että moni on kuollut miehityksen alkupäivinä, jolloin pikkukaupunkiin satoi pommeja ja tykkitulta.

Ensimmäisissä ukrainalaisten tiedonannoissa hautapaikasta on puhuttu joukkohautana, mutta valtaosa ainakin nyt nähtävillä olevista haudoista on yksittäisiä.

Niistä nostetuilla ruumilla on siviilivaatteet yllään. Monet on kääritty erilaisiin värikkäisiin kankaisiin. Haudoissa on myös naisia ja lapsia.

Esiinnostetut ruumiit ovat avoimesti nähtävillä, mutta useimmat ovat jo niin mädäntyneitä, että tarkkoja havaintoja on vaikea tehdä.

Varsinaisia joukkohautoja täällä on yksi, jossa on ukrainalaisviranomaisten kertoman mukaan 17 ukrainalaissotilaan ruumista. Sen pohjalla valkoisiin suojapukuihin pukeutuneet tutkijat jatkavat kaivamista.

Perjantaina alkuiltapäivään mennessä joukkohaudasta oli löytynyt 17 ukrainalaissotilaan ruumiit.

”Vaikuttaa, että heidät on ammuttu lähietäisyydeltä”, kaivamistyötä paikanpäällä seurannut Harkovan alueen syyttäjänviraston päällikkö Oleksandr Iljenkov totesi sotilaista.

”Olen kokenut syyttäjä. Näkisin, että täällä on syytä epäillä sotarikoksia, mutta asia pitää tutkia ennen varsinaisia johtopäätöksiä.”

Kaikkiaan metsästä löydetyn hautapaikan tutkintaan osallistui perjantaina kymmeniä poliiseja, syyttäjänviraston edustajia, sotarikostutkijoita ja pelastajia.

Metsässä oli hiljaista väkimäärään nähden. Taustalla kuului räjähdyksiä, kun miinanraivaajat jatkoivat työtään lähistöllä.

Hautametsän tutkinta alkoi kaksi päivää sitten, eristysnauhan vieressä seisova johtava poliisitutkija Serhi Bolvinov kertoo. Ensin metsä siivottiin miinoista, ja perjantaina aamupäivällä ruumiita ryhdyttiin nostamaan ylös.

Ylös nostetut ruumiit ovat huonossa kunnossa, sillä osa on haudattu jo maaliskuussa. Kukin ruumis mitattiin, ja haudan hiekkaa sujautettiin pieneen pussiin.

Bolvinov sanoo, että osalla ruumista kädet on sidottu. HS ei pystynyt todentamaan havaintoa, mutta myös paikan päällä ollut uutistoimisto AFP:n toimittaja kertoi nähneensä ainakin yhden ruumiin, jonka kädet oli sidottu. Lisäksi esimerkiksi toimittaja Liz Cookman kertoi nähneensä kaksi ruumista, joiden kädet oli sidottu.

Bolvinov sanoo, että Izjumissa työskentelevät samat tiimit ovat samat kuin olivat Butšassa ja Irpinissä.

”Ensimmäinen ruumis, jonka nostimme, oli mies, jolla oli köysi kaulansa ympärillä. Nyt tutkimme, mitä on tapahtunut. Kerromme heti, kun tiedämme enemmän. Mutta jo pelkästään uhrien tunnistaminen vie aikaa.”

Oleksandr Iljenkovin arvion mukaan ruumiita voi löytyä arvioitua enemmänkin, yli 500. Izjumissa on yhä paljon kadonneita, joiden kohtalosta ei ole tietoa.

Ruumispusseihin merkittiin ainakin hautapaikkojen numerot.

Presidentti Volodymyr Zelenskyi on jo ehtinyt verrata Izjumia Butšaan. Ukrainan puolustusministeriö puhui twiitissään joukkohaudoista monikossa.

Seuraava asia on kuitenkin tärkeää muistaa, sillä tätä korostavat Izjumissa paikan päällä kaikki: on vielä epäselvää, miten ja miksi mäntymaalle haudatut ihmiset ovat kuolleet.

Kuvernööri Oleg Synegubov oli paikalla olleiden Reutersin toimittajien mukaan sanonut, että monessa ruumiissa oli nähtävissä väkivaltaisen kuoleman merkkejä, mutta Serhi Bolvinov totesi HS:lle, että yksityiskohdat ovat vielä epäselviä.

Nyt alkaa tutkinta. Sotarikokset ovat mahdollisia, mutta osa haudatuista on voinut kuollut pommituksissa ja ilmaiskuissa tai luonnollisista syistä. Tässä vaiheessa on mahdotonta sanoa varmaksi.

Ruumiit mitattiin ja jokaisesta haudasta otettiin maanäyte.

Kun HS perjantaina puhui Izjumin asukkaiden kanssa, he kertoivat, että paikalla oli hautausmaa jo ennen sotaa. Uusi, venäläisten hallinnoima hautausmaa on tehty sen viereen. Izjumilaiset esiintyvät jutussa etunimillään, koska asia on arkaluonteinen.

Izjumia on tulitettu rajusti läpi hyökkäyssodan ja tulitetaan yhä, sillä taistelurintamalle on vain jokunen kilometri.

38-vuotas Žhenia kertoi HS:lle, että jos joku kuoli miehitysaikana, venäläisten hyväksymiä hautausmaita oli kaksi. Toinen oli kaupungissa, toinen oli tämä mäntymetsän paikka.

Kun Žhenian äiti kuoli sydänvikaan jokunen kuukausi sitten, Žhenia sai valita, kummalle hautausmaalle äiti vietäisiin. Hän päätti haudata äidin puutarhaan, mutta se ei sopinut venäläisille. Äiti päätyi kaupungissa olleelle hautausmaalle, minne oli haudattu muitakin sukulaisia.

Mahdollisista sotarikoksista Izjumissa Žhenia ei tiedä.

”Venäläiset asettivat hyvin tiukat ulkonaliikkumiskiellot. Kukaan ei tiedä varmaksi, mitä tässä kaupungissa öisin tapahtui.”

Larissaksi esittäytynyt nainen kertoo venäläisajan aikaisista hautauksista samansuuntaisesti.

Jos tuli tuhoisa ilmaisku, venäläiset keräsivät ruumiit kaduilta ja veivät ne haudattaviksi metsään. Jos omaiset olivat ehtineet jo haudata kuolleen läheisensä kaupunkialueelle, ruumis kaivettiin ylös ja siirrettiin, kaupunkilaiset kertoivat.

Risteistä otettiin nimet pois ja vaihdettiin tilalle numero.

”Oli kaksi vaihtoehtoa. Jos oli varaa maksaa 8 000 hryvniaa, haudalle sai koristeita. Jos ei ollut rahaa, venäläiset veivät ruumiin ja hautasivat sen ilman koristuksia”, Larissa kertoi HS:lle.

8 000 hryvniaa tarkoittaa noin 216 euroa. Mäntymetsässä koristeltuja hautoja ei juuri näy.

On vain valtavasti tutkijoita, kärpäsiä – ja mediaa.

Perjantaina hautojen avaamiseen osallistui yli sata ukrainalaisviranomaista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat