São Cristóvãon kortteleissa Rio de Janeirossa on paljon asukkaita köyhästä Koillis-Brasiliasta, jossa entinen presidentti Lula on kaikkein suosituin.

”Me pelkäämme heitä”

Ryvettyneet ehdokkaat ja toisiaan syyttelevät äänestäjät. Brasilia on sunnuntain vaalien alla hyvin jakautunut. Istuva presidentti on jo kuukausia alustanut suurta valhetta vaalivilpistä.


1.10. 2:00 | Päivitetty 2.10. 13:43

Rio de Janeiro

Miten brasilialaiset voivat haluta maansa johtoon kummankaan näistä ketkuista?

”Molempien pitäisi olla vankilassa”, sanoo naistenvaatekauppias Raquel Chaviera.

”Toinen on hullu, toinen manipuloi köyhiä”, toteaa ruokapuodin myyjä Emanuela Maleiros.

Brasilian vaalien kaksi pääehdokasta ovat entinen presidentti Luiz Inácio Lula da Silva ja istuva presidentti Jair Bolsonaro. Kumpikin on kehystänyt kamppailun hyvän ja pahan väliseksi.

Työväenpuolueen Lula ja laitaoikeistolainen Bolsonaro ovat ideologisesti melkein ääripäitä. Silti merkittävä osa äänestäjistä ei niinkään pohdi, kumman ajatuksista pitää enemmän vaan kumpi on pienempi paha.

Brasilian entinen presidentti Luiz Inácio Lula da Silva (vas.) ja nykyinen presidentti Jair Bolsonaro.

Tästä taistosta on syytä kiinnostua Suomessakin, sillä 214 miljoonan asukkaan Brasilia on Latinalaisen Amerikan ja koko eteläisen pallonpuoliskon tärkein maa. Pelkästään sen ympäristönsuojelu voi vaikuttaa meidän kaikkien tulevaisuuteen.

Lulan kaudella Amazonin sademetsän hakkuiden määrä väheni jatkuvasti, vaikkakin se kumpusi aiemmista suojelupäätöksistä. Bolsonaron kaudella hakkuut ovat vain lisääntyneet, ja hän korostaa maatalouden tärkeyttä metsien suojelun sijaan.

Kannatuskyselyjä johtaa Lula, 76, presidentti vuosilta 2003–2010. Hänen poliittisen uransa piti olla jo varmuudella ohi.

Lula sai 12 vuoden tuomion muun muassa rahanpesusta ja istui vankilassa 580 päivää. Hän olisi luultavasti voittanut viime presidentinvaalit kalterien takaa, mutta oikeus kielsi ehdokkuuden.

Korkein oikeus mitätöi Lulan tuomion viime vuonna mutta ei suinkaan toteamalla syytteitä perättömiksi vaan vetoamalla muotoseikkaan: tuomion antanut oikeusistuin oli ylittänyt valtuutensa.

Ei ole harvinaista, että Lulan kannattajatkin pitävät vapauttamista kyseenalaisena. Hän itse on koko ajan kiistänyt syyllisyytensä.

Istuva presidentti Jair Bolsonaro, 67, hakee jatkokautta.

Hänet tunnetaan törkeistä puheistaan, joita vastustajat kauhistelevat ja kannattajat pitävät aitoutena. Hän on solvannut tämän tästä naisia, mustia, alkuperäiskansoja ja seksuaalivähemmistöjä. Viimeisimmät sakkonsa seksistisestä loukkauksesta hän sai kesäkuussa.

Bolsonaro vähätteli koronaviruksen vakavuutta pandemian synkimpinäkin hetkinä: ”Kaikkihan me ennen pitkää kuolemme.” Hän väittää olevansa rokottamaton tautia vastaan, mutta hän on määrännyt rokotuskorttinsa tiedot salassa pidettäviksi vuoteen 2121.

Tuomioistuimet ovat määränneet presidentin toimista niin monta rikostutkintaa, että edes brasilialaiset eivät pysy perässä. Korkein oikeus tutkii häntä muun muassa salaisten poliisitietojen julkistamisesta, valeuutisten levittämisestä sekä demokratiaa nakertavista perusteettomista väitteistä, joiden mukaan äänestyslaitteet olisivat alttiita vaalivilpille.

Presidentin virka suojaa Bolsonaroa useilta syytteiltä, mutta jos hän häviää vaalit, häntä voi uhata jopa vankeus.

”Äänestän mieluiten sitä, joka ei ole vielä ollut vankilassa”, sanoo Isabela Gomes.

Hän on tullut Rio de Janeiroon ystäviensä kanssa pienestä São Sebastião da Graman kaupungista São Paulon osavaltiosta. Seurue on käynyt katsomassa Kristus Vapahtaja -patsasta vuorenhuipulla kaupungin laidalla ja englantilaista Coldplay-yhtyettä Rock in Rio -festivaaleilla.

Isabela Gomes (oik.), Pablo Luz ja Lucas Biaco pitivät taukoa São Cristóvãon torilla Rio de Janeirossa.

Gomesia vastapäätä torikahvilan pöydässä istuu Lucas Biaco, joka äänesti Bolsonaroa viime vaaleissa. Hän on pettynyt tämän härskiyteen ja epäonnistumiseen koukeroisen verotusjärjestelmän uudistamisessa.

Nyt hän on kallellaan Lulaan päin, vaikka ei todellakaan pidä tätä syyttömänä korruptioon.

Biaco, 36, työskentelee autokoulun teorianopettajana, ja hänellä on varaa omaan autoon. Hän kiittää pärjäämisestään Lulan presidenttikausia, jolloin arviolta parikymmentä miljoonaa brasilialaista nousi köyhyydestä.

Sosiaalitukia rahoitettiin raaka-ainebuumilla. Naudanliha, soija, öljy ja kaivannaiset virtasivat Brasiliasta erityisesti Kiinaan.

Yhtä avokätiseen rahankäyttöön ei ole enää mahdollisuuksia.

”Mutta oikeistohallitus ei olisi aiemminkaan tehnyt samaa.”

Niin ryvettyneitä kuin pääehdokkaat ovatkin, kumpikin huokuu kansanomaisuutta ja – tämä on tärkeää – ponnistaa alun perin eliitin ulkopuolelta. Lula on taustaltaan metallityöläinen, Bolsonaro armeijan kapteeni.

Uskollisimmilla kannattajilla on tapana suhtautua heihin messiaanisesti. Sellaiseen palvontaan liittyy sokea usko.

Bolsonaro on jo kuukausia alustanut suurta valhetta vaalivilpistä, luultavasti kiistääkseen todennäköisen tappionsa.

Lula on voittamassa sekä ensimmäisen kierroksen tänä sunnuntaina että ratkaisevan toisen kierroksen 30. lokakuuta – jos mielipidekyselyihin voi luottaa.

Tutkimuslaitosten laskelmat perustuvat haastateltujen eri ryhmien osuuteen kansasta, mutta pandemian takia tuoreimmat väestönlaskentatiedot ovat vuodelta 2010. Kukaan ei siis tiedä, miten suuri osuus väestöstä nykyään kuuluu vaikkapa köyhimpään tuloluokkaan (tyypillisesti Lulan kannattajia) tai evankelikaalisiin herätysliikkeisiin (tyypillisesti Bolsonaron kannattajia).

Bolsonaro väittää kyselytuloksia suoraan valheiksi ja äänestyslaitteita alttiiksi peukaloinnille, vaikka sähköisestä järjestelmästä on Brasiliassa hyvät kokemukset jo parinkymmenen vuoden ajalta.

Bolsonaro on hieman kirinyt kyselyissä. Istuvaa presidenttiä suosivat inflaation hidastuminen ja talouden kasvu ennusteita nopeammin.

Toisaalta yhä useampi brasilialainen näkee nälkää. YK palautti Brasilian heinäkuussa Nälkäkartalleen kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Kartalle joutuu, kun maan asukkaista vähintään 2,5 prosenttia kärsii kroonisesta ruokapulasta. Brasiliassa osuus on kasvanut 4,1 prosenttiin eli lähes yhdeksään miljoonaan ihmiseen. YK:n mukaan yli 61 miljoonan brasilialaisen ruokaturva on jotenkin uhattuna.

Nälkäisten määrä kasvoi jo ennen pandemiaa. Se on erityinen tragedia, koska Brasilia on maailman suurimpia ruoantuottajia.

Hedelmäkojun tarjontaa Cadeg-keskusruokatorilla Rio de Janeirossa.

”Olemme rikas maa, mutta emme ole hyödyntäneet rikkauksiamme”, sanoo vaatekauppias Raquel Chaviera – sama joka passittaisi Lulan ja Bolsonaron yhdessä vankilaan.

Hän on paiskinut töitä koko elämänsä mutta tulee toimeen vain juuri ja juuri. Hän on menettänyt toivonsa siitä, että elämänlaatu Brasiliassa paranisi.

Chaviera aloitti vaatealalla jo 13-vuotiaana. Oman liikkeen hän perusti 25-vuotiaana.

Raquel Chaviera pitää pientä naistenvaateliikettä São Cristóvãon torilla Rio de Janeirossa. Hän asuu seitsenvuotiaan poikansa kanssa aivan torin vieressä.

Hänelle jää myynnistä kulujen jälkeen 2 000–3 000 realia eli noin 400–600 euroa kuussa. Se riittää hädin tuskin vuokraan ja ruokaan – etenkin kun yli sata euroa menee yksityiseen terveysvakuutukseen, jota hän pitää välttämättömyytenä.

”Julkisella puolella ihmiset odottavat hoitoonpääsyä 5–6 kuukautta ja kuolevat jonossa.”

Chavieran liike on katetulla São Cristóvãon torilla, joka keskittyy koillisbrasilialaisiin tuotteisiin. Samanniminen kaupunginosa on täynnä asukkaita Koillis-Brasiliasta.

Juuri Brasilian koilliskolkka saattaa taata Lulan paluun valtaan. Se on maan köyhintä seutua, jossa Lula on viime kautensa ansiosta monien sankari. Työväenpuolueen voittokulku kuitenkin tyssäsi, kun Brasilian talous romahti Lulan itselleen valitseman seuraajan Dilma Rousseffin vahdissa. Korruptiovyyhti johti tämän viraltapanoon vuonna 2016.

Lula on nyt saanut moitteita köyhien äänten kalastelusta lahjoilla, kuten puhelimilla ja kertaluonteisilla avustuksilla, jollaisia on jakanut myös Bolsonaro vaalien alla.

Torilla Rio de Janeirossa järjestyksenvalvoja André Luiz, 42, sanoo äänestävänsä Bolsonaroa, koska pitää tämän kovasta linjasta rikollisuutta vastaan. Hän toteaa silti, että paremmankin tavan johtaa maata voisi kuvitella.

”Yhtenäisinä olisimme vahvempia, mutta kumpikin ehdokas lietsoo tätä loputonta sotaa.”

Brasiliassa tehdään enemmän henkirikoksia kuin missään muussa maassa. Väkimäärään suhteutettuna se on parinkymmenen pahimman maan joukossa.

Pelkästään tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana Brasiliassa tapettiin 40 poliitikkoa ja käytettiin väkivaltaa 214:ää kohtaan, laski Rio de Janeiron liittovaltionyliopisto. Datafolha-tutkimuslaitoksen mukaan kaksi kolmasosaa äänestäjistä pelkää joutuvansa väkivallan kohteeksi poliittisten mielipiteidensä takia.

Bolsonaro on helpottanut aseiden saatavuutta. Siviilien omistamien käsiaseiden määrä Brasiliassa miltei kolminkertaistui vuodesta 2018 vuoteen 2021, kertoi ajatushautomo Igarapé.

Presidentin poika, kansanedustaja Eduardo Bolsonaro kehotti vastikään aseenomistajia liittymään Bolsonaron vapaaehtoisjoukkoihin.

Viime kuukausilta on tiedossa kaksi tapausta, joissa Bolsonaron kannattaja on tappanut Lulan kannattajan ilmeisesti poliittisen motiivin takia. Lula on esiintynyt kampanjatilaisuuksissaan luotiliiveissä.

”Minä pelkään. Me pelkäämme heitä”, Clarita Caspary sanoo. ”Punaisia. Vasemmistoa.”

Caspary on eläkkeelle jäänyt psykologi. Hän asuu miehensä kanssa Copacabanan kaupunginosassa. Heidän kotikadulleen ajetaan vartioidun portin läpi. Ovimiehen vahtima hissi tuo suoraan sisälle kerrostaloasuntoon.

Clarita Caspary on juutalainen. Hän uskoo Lulan vihaavan juutalaisia.

”Meidän pitää pystyä puolustautumaan asein. Katsokaa, mitä Bolsonarolle tehtiin.”

Viime vaalien alla Bolsonaroa puukotettiin vatsaan kampanjatilaisuudessa. Hän on joutunut käymään läpi useita leikkauksia sen takia. Hyökkääjä vapautettiin syyntakeettomana, mielenterveydellisten syiden nojalla.

Puukotus saattoi vaikuttaa vaalitulokseen. Se oli omiaan lisäämään sympatiaa Bolsonaroa kohtaan ja pakotti perumaan tv-väittelyt työväenpuolueen ehdokasta Fernando Haddadia vastaan.

Mielipidemittauksissa johdossa on kuitenkin Lula.

Caspary selittää tätä sillä, että köyhät eivät ymmärrä.

Lue lisää: Bolsonaro valjasti Brasilian 200-vuotisjuhlat epäluulon kylvämiseen – Presidentti valmistautuu ehkä kiistämään tappionsa vaaleissa

Politiikantutkija Mauricio Santoro työhuoneessaan Santa Teresan kaupunginosassa Rio de Janeirossa.

Hälyttävimpien arvelujen mukaan Bolsonaro juonisi vallankaappausta. Hän ihannoi nuoruutensa sotilasdiktatuuria, ja hänen hallinnossaan on paljon upseereja.

Monet asiantuntijat kuitenkin arvioivat, että asevoimat tuskin tukisivat vallankaappausyritystä, koska se ajaisi Brasilian kansainväliseksi hylkiöksi.

Todennäköisempää on, että Bolsonaro kiistää tappionsa, kuten hänen idolinsa Donald Trump teki. Se voisi tietää paljon laajempia levottomuuksia kuin Yhdysvalloissa, jossa Trumpin kannattajat valtasivat väkivaltaisesti kongressitalon.

”Yhdysvalloissa sekä poliisi että asevoimat puolustavat perustuslakia ja oikeusvaltiota. Brasiliassa en ole niin varma etenkään poliisista”, sanoo politiikantutkija Mauricio Santoro Rio de Janeiron osavaltionyliopistosta.

Hän huomauttaa, että erityisen paljon aseita on osavaltiotason poliisijoukoilla.

”Ne voivat osavaltiosta ja tilanteesta riippuen olla hyvinkin vahvasti Bolsonaron kannalla.”

Yksi on varmaa.

”Tämä ei pääty vaalipäivään.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat