Jacarezinhon favela todisti Rio de Janeiron historian verisintä poliisiratsiaa.

Poliisi kävi, 28 kuoli

Sandra Gomesin poika Matheus ammuttiin Rio de Janeiron historian verisimmässä ratsiassa. Poliisiväkivaltaa faveloissa kutsutaan jopa mustien kansanmurhaksi.


29.10. 2:00 | Päivitetty 29.10. 13:12

Rio de Janeiro

”Älä huoli, pysyn turvassa <3”

Se oli viimeinen tekstiviesti, jonka Sandra Gomes sai pojaltaan.

Hetkeä myöhemmin Matheus, 21, ammuttiin kuoliaaksi keskellä katua. Kaksi automaatti­aseen luotia iskeytyi hänen selkäänsä.

Ampuja oli poliisi.

Sandra Gomesin paidassa on kuva hänen pojastaan Matheusista, jonka poliisi ampui viime vuonna Jacarezinhon favelassa Rio de Janeirossa.

Aamu vasta sarasti 6. toukokuuta 2021, kun parisataa Rio de Janeiron osavaltion poliisia käynnisti ratsian Jacarezinhoon. He alkoivat käydä läpi katuja ja asuntoja eri puolilla tätä favelaa.

Ratsian kohde oli rikollisverkosto Comando Vermelho, suomeksi Punainen komento. Sen paikallisosasto hallitsee Jacarezinhoa, joka on salakuljetuksen ja huumekaupan keskus.

Ratsian päätteeksi, puolilta päivin, 28 ihmistä oli kuollut.

Se on Rio de Janeiron historian tappavin poliisioperaatio, ihmisoikeusjärjestöjen mukaan oikeuttamaton verilöyly.

Vain yksi kuolleista oli poliisi. Sivullisten, syyttömien uhrien määrästä ei ole varmuutta kenelläkään. Poliisi kutsuu kaikkia tappamiaan epäillyiksi rikollisiksi.

Poliisi tappaa Brasiliassa yli 6 000 ihmistä vuodessa.

Määrä on pysynyt melko samana neljä viime vuotta, mutta se on karkeasti arvioituna kaksinkertaistunut vuodesta 2015. Noin 80 prosenttia poliisin uhreista on mustia.

Pelkästään Rio de Janeiron osavaltiossa poliisi tappoi toissa vuonna 1 245 ihmistä. Vertailun vuoksi: Yhdysvalloissa poliisi tappaa vähemmän ihmisiä, noin tuhat vuodessa, vaikka Yhdysvaltojen väkiluku on noin 330 miljoonaa ja Rio de Janeiron 17 miljoonaa.

Silti juuri Yhdysvaltojen poliisiväkivalta mustia vastaan synnytti valtavasti kansainvälistä huomiota saaneen Black Lives Matter -liikkeen. Huomattavasti pahempi tilanne Brasiliassa on jäänyt varjoon.

”Keskiluokka ei protestoi, koska vain köyhiä kuolee”, sanoo pappi ja teologi Antônio Carlos Costa, joka perusti Rio de Paz -kansalaisjärjestön taistelemaan favelojen väkivaltaa ja köyhyyttä vastaan.

Sandra Gomes kertoo, että Matheus oli ollut yötä tyttöystävänsä luona ja oli heti aamusta kävelemässä lääkäriin. Jalassa oli sitkeästi märkivä haava, joka oli nostanut kuumeen.

Äiti kuuli huolestuttavasta liikehdinnästä favelassa puoli seitsemältä aamulla. Hän varoitti Matheusia, mihin sai vastaukseksi rauhoitteluviestin – sen sydämeen päättyneen.

Muutaman tunnin päästä äidille tuli puhelu Matheusin ystävältä. Se oli vahinko, sillä tämän oli tarkoitus soittaa Matheusin isälle. Vanhemmat eivät asu yhdessä.

”Hän kuitenkin kertoi minulle, mitä oli tapahtunut. Mykistyin järkytyksestä”, Gomes kertaa.

Hänen silmänsä täyttyvät kyynelistä. Matheus oli vanhin hänen kolmesta lapsestaan.

”Hän oli aina niin... rauhallinen”, Gomes saa sanotuksi, kunnes tunteet ottavat vallan ja haastattelu on lopetettava.

Matheus oli vanhin Sandra Gomesin kolmesta lapsesta.

Gomes on muuttanut tapahtuneen jälkeen toisaalle, Jacarezinhon laitamille. Aiemmin hän myi laittamaansa ruokaa favelassa mutta pitää sitä nykyään liian turvattomana.

Oman turvallisuutensa vuoksi hän ei halunnut antaa haastattelua kotonaan eikä Jacarezinhossa.

Tehdään tämä vielä selväksi: Sandra Gomes ei pelkää Jacarezinhoa hallitsevaa rikollisjengiä vaan poliisia. Jos poliisi näkisi ulkopuolisten käyneen hänen luonaan, hän voisi olla vaikeuksissa.

Helsingin Katajanokalla asuu noin 5 000 ihmistä. Pinta-alaltaan suurin piirtein samankokoisessa Jacarezinhossa on arvioiden mukaan jopa 100 000 asukasta, vaikka sen asuintaloissa on korkeintaan muutama kerros.

Asukkaista harvempi kuin joka sadas kuuluu aluetta hallitsevaan rikollisjengiin, arvioivat Rio de Paz -järjestön työntekijät.

Rikollisuuden takia alueella täytyy kuitenkin olla varuillaan. HS odotti muutaman päivän, kunnes kansalaisjärjestön paikalliset edustajat arvioivat vierailun Jacarezinhoon turvalliseksi.

Kaduilla ei sopinut haastatella ihmisiä tai ottaa valokuvia. Kaikki tallennuslaitteet pyydettiin pitämään piilossa, koska alueella on useita huumeidenmyyntipaikkoja. Ulkopuolisia, joilla on puhelin kädessä, voitaisiin epäillä salakuvaamisesta.

Jacarezinhon kattoja Rio de Janeiron pohjoisosassa.

Arviolta kolmasosa Rio de Janeiron kaupungin väestöstä asuu faveloissa. Enemmistö niiden asukkaista on mustia, ja Jacarezinhoa pidetään faveloista kaikkein mustimpana.

Favela käännetään usein slummiksi tai hökkelikyläksi, mutta faveloita on kaupungin kukkuloilla ja vuorenrinteillä monenlaisia. Kaikkia yhdistää se, että ne ovat syntyneet vailla viranomaisvalvontaa, ilman rakennuslupia. Siksi monista faveloista puuttuu kunnallistekniikka, kuten sähkö- ja vesihuolto.

Jacarezinho ei ole faveloista köyhimpiä. Talot on rakennettu tiilistä ja sementistä. Kadut on asfaltoitu ja kodeissa on viemäröinti, joka ei kuitenkaan toimi kunnolla. Sateella vesi nousee herkästi vessanpönttöjen kautta asuntoihin, jotka sitten lainehtivat saastaa.

Sivukujien yllä roikkuvista johtokimpuista näkee, että suuri osa asukkaista varastaa sähkönsä ulkoa tolpasta – mutta sähköä sentään on.

Paljolti samalta voisi näyttää melkein missä tahansa vähävaraisessa maailmankolkassa.

Mutta sitten, kaiken arkisuuden keskellä: lasten musiikkikoulun ulko-opetustilan seinä on täynnä luodinreikiä. Tulitaistelun seurauksena koulu ei koskaan aloittanut toimintaansa.

Rio de Pazin sosiaalihankkeiden johtaja João Luis Silva uskoo lopettaneensa viime vuoden verisen ratsian yhdessä noin 15 muun ihmisoikeusaktivistin kanssa. Hän kertoo, että poliisit alkoivat vetäytyä tajuttuaan ulkopuolisten lähestymisen.

”Sitten poliisit alkoivat raahata ruumiita pois.”

Asunnon lattialle jäi veriset raahausjäljet poliisin tapettua siellä ihmisen ratsiassaan Jacarezinhossa.

João Luis Silva alkoi käydä läpi aluetta todistaakseen, mitä oli tapahtunut.

”Useat asunnot olivat veren peitossa. Osassa oli yhä ruumiita. Näimme sisäelimiä, suolia, räjähtäneitä päitä”, hän kertoo.

”Eräs kahdeksanvuotias tyttö oli piiloutunut huoneeseen, joka oli veren peitossa sänkyä ja leluja myöten.”

Poliisi kertoi ampuneensa asunnossa sinne perääntyneen rikollisen. Siellä asuvan perheen mukaan kyse oli aseettomasta miehestä, joka haki turvaa.

Paikalla olleiden aktivistien mielestä oli ilmeistä, että poliisi tappoi useita sivullisia siviilejä.

”Siististi pukeutunutta valkoista ei koskaan ammuttaisi näin”, João Luis Silva sanoo.

”Oikeuslaitoksemme mielestä nämä uhrit ansaitsivat kuolla, vaikka Brasiliassa ei ole kuolemanrangaistusta”, João Luis Silva sanoo.

Tämän vuoden heinäkuussa yhdestä kuolemasta ratsiassa nostettiin syytteet kahta poliisia vastaan.

Verilöylyn aamuna Eduardo Silva, hänen vaimonsa ja hänen viisivuotias tyttärensä heräsivät, kun poliisit tunkeutuivat sisään ja osoittivat aseella.

”Sanoivat hyvää huomenta”, kertoo Silva, 34, joka työskentelee Rio de Pazin paikallis­edustajana Jacarezinhossa.

”Sitten tietojani etsittiin rikosrekisteristä.”

Sama tapahtui hänen mukaansa uudestaan puolitoista tuntia myöhemmin ja vielä kerran neljä tuntia sen jälkeen.

”Joillain täällä on kamerat aina nauhoittamassa poliisin varalta. Joskus poliisi vie kaljaa ja lihaa jääkaapista. Minulta eivät vieneet.”

Eduardo Silva ihmisoikeusjärjestö Rio de Pazin toimitalon kattoterassilla Jacarezinhon favelassa Rio de Janeirossa.

Silva sanoo, että elo tuntuu turvallisemmalta rikollisjärjestön kuin poliisin valvonnassa.

”Jos ei riko heidän sääntöjään eli kunhan ei esimerkiksi itse ryöstä tai ei puhu poliisille, se on ok. Poliisiin ei voi luottaa”, hän sanoo.

”Kymmenestä poliisista kaksi saattaa ryöstää sinut, ja ongelma on, että ne muut poliisit eivät pidätä näitä kahta.”

Toinen Rio de Pazin paikallinen työntekijä Janaina Oliveira, 42, jakaa täällä joka keskiviikko ruokaa tarvitseville. Hän syntyi Jacarezinhossa, muutti kymmenvuotiaana pois ja palasi miehen perässä neljä vuotta sitten.

Hänen silmissään Jacarezinho on muuttunut, eikä vain siksi, että lapsena hänen perheensä asui puisessa hökkelissä – nyt hänellä on aviomiehensä kanssa kerrostalokaksio.

”Lapsuudessani salakuljettajat olivat kuin herrasmiehiä. He saattoivat ruokkia lapsia ja auttaa paikallisia. Heillä oli tapana keskeyttää huumekauppa, jos lapset olisivat nähneet sen”, Oliveira muistelee.

”Silloin rikollisjärjestö ja poliisi pysyivät erossa toisistaan. Nyt ne ovat näin”, Oliveira sanoo ja painaa kaksi sormeaan yhteen.

Janaina Oliveira työpaikallaan Rio de Paz -järjestön toimitalossa, joka rakennettiin niin virallista reittiä kuin favelassa pystyy: tontti saatiin lahjoituksena ja piirustukset tilattiin arkkitehdilta ja insinööreiltä.

Perinteisten huumejengien lisäksi osaa Rio de Janeiron faveloista hallitsevat miliiseiksi (milícias) kutsuttavat puolisotilaalliset rikollisjoukot. Ne koostuvat entisistä ja nykyisistäkin poliiseista, jotka ovat paikoin syrjäyttäneet huumejengit ja alkaneet itse pyörittää huumekauppaa ja esimerkiksi kiristää suojelurahaa favelojen asukkailta.

Käynnissä on jatkuva valtataistelu poliisin, huumejengien ja miliisien kesken. Jacarezinhossa ammuttiin viimeksi viikkoa ennen tätä haastattelua.

”Poliisi tuli ilman virka-asuja”, Silva sanoo.

”Naapurifavelassa Manguinhosissa ammutaan melkein joka päivä”, Oliveira kertoo.

Poliisioperaatiot seisauttavat aina koko favelan elämän. Se vie tulot pienyrittäjiltä, joita on suuri osa asukkaista. Ihmiset piiloutuvat koteihinsa, ja koulut suljetaan. Erilaisten väkivaltaisuuksien vuoksi kouluja suljetaan niin usein, että se näkyy oppimistulosten heikentymisenä.

Rikollisuus ja poliisin toimet ovat yhtenä teemana myös Brasilian presidentinvaalien toisella kierroksella tänä sunnuntaina.

Lue lisää: Brasilian presidentti­kisa etenee arvaamattomalle toiselle kierrokselle, Bolsonaro pärjäsi odotuksia paremmin

Istuva presidentti Jair Bolsonaro on lisännyt poliisien valtuuksia voimankäyttöön niin, että ihmisen tappaminen työtehtävissä ei todennäköisesti johda seuraamuksiin. Hän on avoimesti kannustanut poliiseja tappamaan rikollisia.

Laitaoikeistolainen Bolsonaro on helpottanut myös siviilien asehankintoja. Yksityis­omisteisten aseiden määrä on kaksin­kertaistunut Brasiliassa hänen presidentti­kautensa aikana.

Bolsonaron haastaja, vasemmistolainen entinen presidentti Luiz Inácio Lula da Silva, on puhunut aiheesta erittäin vähän. Hän ei luultavimmin halua suututtaa poliiseja, jotka kannattavat tyypillisesti Bolsonaroa.

Jos Lula voittaa vaalit, Bolsonaron on arveltu kiistävän tappionsa. Ei ole varmaa, miten puolueettomina Brasilian lukuisat erilaiset poliisijoukot pysyisivät siinä tilanteessa.

Lue lisää: Köyhien sankari voi palata vankilasta valtaan – Istuva presidentti pohjustaa jo valheita vilpistä ja lietsoo kannattajiaan aseisiin

Poliisilla oli tapana ampua faveloihin helikopterista, ilmeisen umpimähkään.

Osavaltion aiempi kuvernööri Wilson Witzel vannoi ”teurastavansa” aseita kantavat rikolliset taivaalta. Hänen mukaansa oli syytä ”tähdätä ja ampua päähän”. Hän jopa jakoi itsestään videon tarkka-ampujien seurassa poliisihelikopterin lennolla.

Tällainen toiminta loppui, kiitos naisen, joka ottaa vastaan suuren virastotalon uumenissa Rio de Janeiron hallintokeskustassa, turvatarkastuksen takaa.

”Kaupunkilaisia ei ammuta helikopterista edes sotaa käyvissä maissa. Se rikkoo kaikkia kansainvälisiä sopimuksia”, sanoo kansanedustaja Renata Souza.

Kansanedustaja Renata Souzalla on työhuoneensa seinällä Brasilian suosituimman jalkapalloseuran Flamengon lahjoittama paita.

Souzan mielestä viranomaisten väkivalta faveloissa merkitsee mustien kansanmurhaa. Hän sanoo, että tilastojen mukaan Brasiliassa ammutaan musta nuori kuoliaaksi keskimäärin 23 minuutin välein.

”Valtio on julistanut sodan huumeita vastaan, mutta seurauksena se tappaa mustaa väestöä”, Souza sanoo.

”Kaduilla ei kuolla yliannostuksiin mutta kylläkin luoteihin.”

Souza, 40, on sosialistipuolueen (PSOL) ryhmänjohtaja Rio de Janeiron osavaltioparlamentissa.

Hän työskenteli aiemmin hyvän ystävänsä, kaupunginvaltuutetun Marielle Francon kansliapäällikkönä mutta lähti itse ehdokkaaksi, kun Franco oli murhattu autoonsa maaliskuussa 2018. Rinnalle ajaneet ampujat tappoivat Francon auton­kuljettajankin.

Teosta ei ole tuomittu ketään, mutta sitä pidetään poliittisena salamurhana. Musta ja homoseksuaalinen Franco oli näkyvä poliisiväkivallan arvostelija.

Souza joutuu liikkumaan kaupungilla vartioituna ja panssaroidussa autossa.

”Se on hinta Mariellen työn jatkamisesta. Vapauteni menettäminen.”

Souzasta tuli ensimmäinen musta nainen Rio de Janeiron parlamentin ihmis­oikeus­valio­kunnan puheenjohtajana. Siinä virassa hän kanteli vuonna 2019 YK:lle heli­kopteri­ampumisista.

Tämä paine sai poliisin lopettamaan käytännön. Kuvernööri Witzel puolestaan pantiin viralta korruption takia.

Souza on kotoisin Marén favelasta kaupungin pohjoisosasta. Hän aloitti työnteon jo kahdeksanvuotiaana mutta käytti luppoaikansa kaupan kassalla lukemiseen, pääsi yliopistoon, suoritti jatkotutkinnonkin ja on nousukiidossa politiikassa.

Moni näkee hänet esimerkkinä siitä, että favelastakin voi ponnistaa menestykseen. Itse hän on eri mieltä.

Perustelu saa hänet liikuttumaan kyyneliin.

”Olen poikkeus. Opiskeluni oli mahdollista vain, koska veljeni hakkasi kiviä louhoksella auringonpaahteessa kymmenen tuntia päivässä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat