Biden ei suostu antamaan Ukrainalle järeämpiä ohjuksia, ja syy on Venäjän mahdollisessa reaktiossa

Yhdysvaltain presidentti Biden pelkää, että Venäjälle ja Krimin niemimaalle yltävät ohjukset saisivat Venäjän presidentin Putinin laajentamaan sotaa Ukrainan ulkopuolelle.

Ukrainan armeija käytti Himars-raketinheitintä Zaporižžjan lähistöllä heinäkuun alussa.

18.9. 14:18 | Päivitetty 18.9. 15:18

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ei suostu antamaan Ukrainalle noin 300 kilometrin etäisyyteen yltäviä Atacms-tykistöohjuksia, vaikka Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on niitä toistuvasti pyytänyt. Kiista on jatkunut jo kuukausia mutta Biden ei anna periksi, kertoo sanomalehti The New York Timesin tuore selvitys.

Biden pelkää, että Venäjälle ja Krimin niemimaalle yltävät ohjukset saisivat Venäjän presidentin Vladimir Putinin laajentamaan sotaa Ukrainan ulkopuolelle. Valkoisen talon ja Pentagonin lähteet maalailevat nimettöminä esitetyissä kommenteissa useita mahdollisuuksia, joilla Putin voisi laajentaa helmikuussa aloittamaansa hyökkäystä Ukrainaan.

Näitä olisivat muun muassa iskut asekuljetuksiin Puolan ja Romanian puolella, kiihtyvät iskut Ukrainan infrastruktuuria kohtaan, ohjusiskut hallintokeskuksiin Kiovassa, kyberiskujen täysimittainen käyttö Ukrainan lamauttamiseksi ja isku taktisella ydinaseella.

Taktinen ydinase on tarkoitettu käytettäväksi taistelukentillä, strateginen ydinase taasen tarkoitettu tuhoamaan suuria alueita, vaikkapa asutuskeskuksia.

Lehden lähteiden mukaan Yhdysvaltain tiedustelu­viranomaiset pohtivat vakavissaan, voisiko Venäjä käyttää Ukrainan taistelukentällä taktista ydinasetta peloteiskussa, jonka Moskova olettaisi muuttavan sodan asetelmaa omaksi edukseen.

Bidenin odotetaan kommentoivan asiaa CBS-kanavan 60 minutes -ohjelmassa, joka on jo nauhoitettu Valkoisessa talossa ja joka lähetetään sunnuntai-iltana puoli kahdeksalta Yhdysvaltain itärannikon aikaa. CBS:n julkaisemassa insertissä toimittaja Scott Pelley kysyy Bidenilta, mitä tämä sanoisi Putinille, jos nurkkaan ajettu Venäjän presidentti aikoisi turvautua kemialliseen aseeseen tai taktiseen ydinaseeseen.

”Älä, älä, älä”, Biden vastaa. ”Se muuttaisi sodan luonnetta enemmän kuin mikään sitten toisen maailmansodan.”

Putin viittasi Venäjän mahdollisuuksiin lisätä sotaponnistuksiaan Sanghain yhteistyö­ryhmän kokouksen yhteydessä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Uzbekistanissa perjantaina.

”Vastaamme todellakin melko rajoitetusti näihin [Ukrainan iskuihin] juuri tällä hetkellä”, Putin sanoi uutistoimisto Tassin mukaan. ”Mutta jos tilanne kehittyy edelleen tällä tavalla, tulee vastaiskuistamme voimakkaampia.”

Bidenin varovaisen linjan arvostelijat ovat huomauttaneet, ettei Venäjälle olisi taktisen ydinaseen käytöstä mitään etua taistelussa. Sen sijaan Venäjä menettäisi loputkin liittolaisensa ja ennen kaikkea Kiinan tuen. Eli kuten Biden itsekin sanoo CBS:n haastattelussa, Venäjästä tulisi ”enemmän hylkiövaltio kuin koskaan”.

Zelenskyi on tiettävästi pyytänyt Yhdysvalloilta ohjusten lisäksi myös panssarivaunuja ja hävittäjiä, joiden toimittamiseen ei toistaiseksi Washingtonissa olisi suostuttu. Kiistan ytimessä ovat joka tapaukessa Atacms-ohjukset, joita Ukraina on pyytänyt viime keväästä lähtien.

Nämä ohjukset sopivat sekä Ukrainan Yhdysvalloilta saamiin Himars-raketinheittimiin että Britannian toimittamiin samankaltaisiin mutta järeämpiin M270 MLRS -raketinheittimiin. Ukrainan hankkimat ampumatarvikkeet näille aseille yltävät julkisuudessa olleiden tietojen mukaan noin 80 kilometriin.

Pentagonin neuvonantajat ovat asiaa tutkittuaan väittäneet Bidenille The New York Timesin mukaan, ettei heittimiin tarkoitetuista ohjuksista itse asiassa olisi Ukrainalle juuri hyötyä nykyisessä taistelutilanteessa.

Epäselväksi jää, tiedetäänkö Ukrainan tarve paremmin Kiovassa vai Washingtonissa.

Helsingissä Suomen ongelmat aivan samojen hankintojen kanssa on kuitenkin ratkaistu tavalla, joka voisi sopia Ukrainallekin.

Suomi hankki M270 MLRS -heittimiä käytettynä Hollannista vuonna 2006. Myöhemmin puolustusvoimat ehti jo sopia Atacms-ohjusten ostamisesta heittimiin, mutta kaupat peruttiin 2014, koska ohjuksia pidettiin kalliina ja vanhanaikaisina.

Lue myös: Suomi peruu sadan miljoonan ohjusoston Yhdysvalloista

Ohjusten sijaan Suomi on hankkinut heittimiin ohjautuvia raketteja, ja tilauksessa on entistä pidemmälle lentäviä ER- eli Extended Range -malleja. Maavoimat tiedotti helmikuussa hyväksytyistä kaupoista, joissa Lockheed Martin toimittaa 150 kilometriin kantavia ER-raketteja MLRS-heittimiin.

Ammusten pitäisi olla Suomessa vuonna 2025. Niitä on tilattu kahta mallia eli piste- ja aluevaikutteista.

Jälkimmäinen levittää sirpaleita ilmasta vihollisen jalkaväkeä kohti. Valmistajan mukaan ammus ei jätä räjähtämättömiä tytärpommeja maastoon ja maavoimien mukaan ammus on rypäleaseet kieltävän Oslon sopimuksen mukainen. Suomi sen paremmin kuin Ukraina, Yhdysvallat tai Venäjäkään ei ole tosin Oslon sopimusta allekirjoittanut.

Ajatushautomo Atlantic Councilin kesäkuisen tiedon mukaan Biden ei ole suostunut toimittamaan ER-mallin ampumatarvikkeitakaan Ukrainalle. Niiden toimittamisesta Ukrainaan tai toimitusten suunnittelemisesta ei ole ainakaan toistaiseksi uutisoitu mitään.

Maavoimien yhdysvaltalaisvalmisteinen M270 MLRS -heitin harjoituskäytössä Rovajärvellä keväällä 2011.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat