Mistä Venäjän halu liittää separatisti­alueet itseensä kertoo? Sanalla sanoen epätoivosta, toteaa tutkija

Asiantuntijoiden mukaan Venäjä pyrkii alueiden liittämisellä paitsi helpottamaan sotilaspulansa seurauksia myös viestimään kotiyleisölle hyviä uutisia.

Donetskin niin kutsutun "kansantasavallan" separatistijohtaja Denis Pušilin puhui mediallle Olenivkassa elokuussa.

20.9. 17:31

Neljällä Venäjän miehittämällä ukrainalaisalueella suunnitellaan ”kansanäänestystä”, jolla alueet liitettäisiin Venäjään, uutistoimistot kertoivat tiistaina.

Etelä-Ukrainassa Hersonin alueella Venäjän asettamat miehittäjä­viranomaiset ilmoittivat, että alueella järjestetään kansanäänestys liittymisestä Venäjään, uutistoimisto Reuters kertoi.

Samanlainen kansanäänestys Venäjään liittymisestä on määrä järjestää venäläisen uutistoimiston Tassin mukaan myös Itä-Ukrainassa niin kutsutuissa Luhanskin ja Donetskin kansantasavalloissa, uutistoimisto Reuters kertoi.

Viimeisimpänä Zaporižžjan alue kertoi kaavailevansa äänestystä ”lähipäivinä”. Luhanskissa, Donetskissa ja Hersonissa äänestys on määrä järjestää 23.–27. syyskuuta.

Ruotsin maanpuolustus­korkeakoulun sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.

Mistä yhtäaikainen halu liittää miehitetyt alueet Venäjään kertoo? Sanalla sanoen epätoivosta, toteaa Ruotsin maanpuolustus­korkeakoulun sotatieteiden dosentti ja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö. Venäjä on sodan ensimmäisestä päivästä lähtien yrittänyt aivan liikaa aivan liian pienillä resursseilla.

”Ukraina on yllättänyt kaikki vastahyökkäyksellään Harkovan alueella, ja samaan aikaan jatkuu hyökkäys Hersonin alueella. Venäjällä ei tällä hetkellä ole viime kädessä juuri keinoja muuttaa sodan suuntaa, eikä se pysty taikomaan lisäjoukkoja”, hän sanoo.

Käihkö uskoo, että alueiden liittämisellä Venäjä pyrkii ratkomaan sotilaspulastaan aiheutuneita seurauksia. Yhtäältä Venäjä voisi Käihkön mukaan harkita liikekannallepanoa, mutta toisaalta se voisi pakkovärvätä lisää miehiä liittämiltään alueilta kuten se on tehnyt aiemminkin separatistialueilla. Tällöin liikekannallepanoa ei välttämättä olisi pakko tehdä Venäjällä, vaan sen voisi suorittaa liitetyillä alueilla.

”Kysymys on, meneekö se sitten Venäjän lakien vastaisesti, jos alueet kuuluvat Venäjään, mutta laki ei ole ollut este Venäjälle tähänkään mennessä.”

Lisäksi Venäjä voisi alueiden liittämisen jälkeen heilutella Käihkön sanoin ”ydinasekorttia” ja yrittää vetää jonkinlaista ”uutta punaista rajaa”, jonka ylittäminen voisi johtaa ydinasekonfliktiin. Eri asia Käihkön mukaan on, uskooko Ukraina ja länsimaat Venäjän pelotetta.

Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro.

Kansanäänestyksistä pitää puhua suurin lainausmerkein, koska päätös alueiden liittämisestä on jo tehty Kremlissä. Näin uskoo Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro, joka on tutkimuksessaan perehtynyt muun muassa Venäjän sisä- ja ulkopolitiikkaan sekä identiteetti­politiikkaan.

Kangaspuron mukaan kyse on suuresta performanssista, joka on suunnattu ennen muuta Venäjän kansalle.

”Harkovassa koettiin katastrofi, ja kritiikki nosti päätänsä kotiyleisössä. Kansanäänestyksillä halutaan viestiä siihen suuntaan, että sodan päämäärien toteuttaminen etenee. Tarvitaan positiivia uutisia Moskovan näkökulmasta”, Kangaspuro sanoo.

Käytännössä kyse on Kangaspuron mukaan ”legitiimistä valtauspolitiikasta”, jolla pyritään paitsi oikeuttamaan alueliitokset venäläisen yleisön silmissä myös propagoimaan läntisen maailman ulkopuolelle, että alueet haluavat osaksi Venäjää.

”On päivänselvää, ettei Ukraina tai kansainvälinen yhteisö tule ostamaan äänestystuloksia. Tuskin edes Venäjän vaikutuspiirissä olevat valtiot, kuten Kazakstan, tai sen kumppanit, kuten Kiina ja Intia”, Kangaspuro toteaa.

Sekä Käihkö että Kangaspuro uskovat, että kansanäänestykset toteutuvat, koska asia on jo päätetty Kremlissä. Käihkön mukaan on vaikea nähdä, että tämänkaltaisia kansanäänestyksiä edes puuhattaisiin ilman Venäjän hyväksyntää.

Kangaspuron mukaan miehitetyille alueille on vain annettu tehtäväksi suorittaa näytelmä kansanäänestyksestä.

”Ongelma on se, että Venäjä pystyy tekemään ihan mitä itse haluaa. Eihän miehitetyllä alueella lähtökohtaisesti voida mitään oikeaa kansanäänestystä suorittaa. Länsimaat ovat jo pitkään sanoneet, ettei tällaisilla äänestyksillä ole mitään merkitystä”, Käihkö sanoo.

Myös Kangaspuro uskoo, että Ukraina tulee kiistämään kansanäänestysten laillisuuden ja merkityksen, mutta toinen asia on, kykeneekö se esimerkiksi häiritsemään äänestyksiä tai estämään ne joillakin tavoin.

Käihkö muistuttaa, että Ukrainan separatistialueet ovat vuodesta 2014 lähtien halunneet liittyä Venäjään, mutta Venäjä on toistaiseksi torjunut separatistien liittymispyrkimykset. Siksi Venäjä näyttää nyt niin epätoivoiselta – kun sotatilanne Ukrainassa on muuttunut, nyt separatistialueet hyväksytään Venäjään.

Lue lisää: Neljän ukrainalais­alueen nukke­hallinnot suunnittelevat ”kansan­äänestyksiä” – Ukrainan joukot edenneet Luhanskin alueella

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat