Asian­tuntijoiden mukaan Suomen tulee olla erityisen tarkkana Venäjän osittaisen liike­kannalle­panon suhteen – Mika Aaltola: ”Venäjä pelaa jäljellä olevia korttejaan”

Mika Aaltolan mukaan Venäjä ei ole samankaltainen rationaalinen toimija kuin aikaisemmin. Siksi Suomenkin tulee pitää tarkasti silmällä itänaapurin toimia.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola ja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro.

21.9. 10:19 | Päivitetty 21.9. 16:11

Venäjän presidentti Vladimir Putin piti keskiviikkoaamuna televisioidun puheen, jossa hän ilmoitti Venäjän armeijan osittaisesta liikekannalle­panosta. Julistus on allekirjoitettu ja liikekannallepano alkaa jo keskiviikkona, Putin totesi.

Putinin mukaan liikekannallepano koskee vain niitä kansalaisia, jotka kuuluvat reserviin ja ennen muuta niitä, jotka ovat palvelleet asevoimissa ja joilla on tiettyjä sotilaallisia erikoistaitoja ja kokemusta. Venäjän puolustusministerin Sergei Šoigun mukaan osittainen liikekannallepano koskee 300 000:ta henkilöä.

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan Putinin puheen ydinsanoma oli selvä: panokset kovenevat ja Venäjä on valmis panemaan kaiken peliin. Maa on kokenut tappioita Ukrainassa ja sotilaiden motivaatio on laskusuunnassa. Aaltolan mukaan Venäjän suurvaltakunnia vaatii seuraavaa siirtoa, joka nyt on liikekannallepano.

”Se on laaja venäläisten mobilisaatio, jossa pyritään nostamaan myös henkistä tilaa. Se auttaa myös taistelukentällä olevien sotilaiden motivaatiota, kun he tietävät, että tässä on koko kansakunta liikkeellä. Sillä on oma henkeä nostattava piirteensä”, Aaltola sanoo.

”Kun on otettu ensimmäinen askel, on pienempi kynnys ottaa toinen.”

Liikekannallepano tehdään hänen mukaansa kuitenkin synkässä tilanteessa. Venäläisten epäilyt sotaa kohtaan ovat saattaneet nousta, ja Putinin sotamenestys on voinut asettua kyseenalaiseksi.

Kyseessä piti olla ”voitokas erikoisoperaatio”, mutta nyt todellisuus on jotain aivan muuta. Siksi liikekannallepano saattaa nyt olla hyvin lannistava kokemus venäläisille. ”Suuri isänmaallinen kampanja” voi Aaltolan mukaan mennä hukkaan.

”On yritetty välttää sitä, että pietarilaiset ja moskovalaiset eli Venäjän sydänalueiden ihmiset joutuvat kärsimään sodasta. Venäjällä on ollut tiettyä välinpitämättömyyttä sotaa kohtaan, mutta nyt kun joudutaan laittamaan poikia likoon, voi kysyä, kuinka innokas Venäjän kansa on tähän lähtemään. Luulen, ettei kovinkaan innokas.”

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtajan Markku Kangaspuron mielestä liikekannallepano voi olla uhka Putinille itselleen. Julistus lisää venäläisten tyytymättömyyttä ja pelkoa Putinin hallintoa kohtaan, koska osittaisesta liikekannallepanosta on vain lyhyt matka täysimääräiseen mobilisaatioon.

”Kun on otettu ensimmäinen askel, on pienempi kynnys ottaa toinen. Toteamuksella, että ollaan sodassa länttä vastaan, luodaan jo retoriikkaa sille seuraavalle askeleelle eli laajennetulle liikekannallepanolle.”

Kangaspuron mukaan Putinin puheen keskeinen sanoma oli juuri se, että Venäjä myöntää nyt olevansa sodassa – vieläpä länttä vastaan.

”Venäjä aikoo puolustaa itseensä liitettäviä separatisti- ja miehitettyjä alueita niin kuin se olisivat osa varsinaista Venäjää. Se eskaloi tilanteen helposti uuteen, vaaralliseen vaiheeseen”, hän sanoo.

Lue lisää: Mistä Venäjän halu liittää separatisti­alueet itseensä kertoo? Sanalla sanoen epätoivosta, toteaa tutkija

Putin totesi puheessaan, että Venäjä käyttää kaikkia olemassa olevia keinoja, mikäli sen alueellista koskemattomuutta uhataan. Hän varoitti muita maita Venäjän kiristämisestä ydinaseella.

Sinänsä nyt ilmoitettu liikekannallepano ei Kangaspuron mielestä suoranaisesti lisää esimerkiksi ydinaseen käytön uhkaa, mutta toisaalta on vaikea tietää, kuinka pahaksi tilanne voi vielä eskaloitua. Kaikkein karmivimmassa skenaariossa se voi johtaa ydinaseen käyttämiseen, Kangaspuro toteaa.

Aaltolan mukaan liikekannallepano saattaa nostaa ydinaseen käytön riskiä.

”Venäjä pelaa nyt jäljellä olevia korttejaan. Mobilisaatio oli yksi ja ydinase on toinen”, Aaltola sanoo.

Lue lisää: Putin väläytti puheessaan ydinaseen uhkaa – ”Tuuliruusu voi kääntyä myös heidän suuntaansa”

Ilmoitetulla liikekannallepanolla on kaksi tehtävää, Kangaspuro sanoo. Ensinnäkin Venäjä tarvitsee epätoivoisesti lisää miehiä rintamalle. Toiseksi Venäjä pystyy nyt alistamaan puolellaan sotivat eri sotilasorganisaatiot, kuten Donetskin ja Luhanskin joukot, osaksi armeijaansa. Tämän toivotaan yhtenäistävän sodanjohtoa ja parantavan operaatiokykyä.

”Sotatutkijoiden mukaan organisaation hajanaisuus on ollut yksi Venäjän heikkous. Se ei ole kyennyt käyttämään potentiaaliaan osittain komentoketjujen, kulttuurin ja sekalaisten joukkojen heikkoudesta”, Kangaspuro sanoo.

Aaltolan mukaan Venäjän osittaisen liikekannallepanon yksi syy on pelkokertoimen nostaminen lähialueilla. Venäjän ympäristössä on kasvavaa levottomuutta, ja Aaltola puhuu jopa ”valtatyhjiön mielikuvasta”.

Vaikka Venäjä pyrkii liikekannallepanollaan torjumaan osaltaan tätä mielikuvaa, on todellisuus Aaltolan mukaan toinen.

”Miljoonille uusille sotilaille ei ole asiaankuuluvia varusteita sodankäyntiä varten. Jättiläinen on savijaloilla”, Aaltola sanoo.

”Suomen kannattaa maadoittaa itsensä Venäjästä ja sen uhasta niin paljon kuin se ehtii.”

Venäjän liikekannallepano aiheuttaa Aaltolan mukaan kiistatta painetta Venäjän naapurimaissa, jotka nostavat valmiuttaan ja reagoivat ”suureen sotakampanjaan”. Minkälaiset vaikutukset sillä on Suomelle?

”Tämä ei ole leikin asia. Suomen kannattaa maadoittaa itsensä Venäjästä ja sen uhasta niin paljon kuin se ehtii”, Aaltola toteaa.

Hän muistuttaa, ettei Venäjän liikekannallepano sinänsä kohdista välitöntä uhkaa Suomeen, mutta on pidettävä mielessä, että Venäjän haaste kohdistuu länteen kokonaisuutena. Putin perusteli päätöstä liikekannallepanosta uhilla, jotka ”kollektiivinen länsi” aiheuttaa Venäjälle.

”Nämä ovat ison mittakaavan toimia. Suomessa on totuttu siihen, että meillä on tietty varoaika suhteessa siihen, mitä Venäjä puuhaa. Nyt kannattaa olla anturit ojossa sen suhteen, mitä siellä tapahtuu”, Aaltola sanoo.

”Venäjä ei ole rationaalinen toimija samalla tavoin kuin aikaisemmin. Siinä on paljon laskevan suurvallan riuhtoilua.”

Kangaspuron mukaan liikekannallepano ei kosketa Suomea enempää kuin Venäjän hyökkäys Ukrainassa tähänkään asti. Hänestäkin Suomen tulee kuitenkin tarkkailla, miten tilanne Venäjällä kehittyy.

Putinin mukaan liikekannallepanon on määrä alkaa Venäjällä jo keskiviikkona, mutta käytännössä sen seuraukset näkyvät viiveellä, Aaltola ja Kangaspuro uskovat.

Ihmiset eivät ole kovin hyvin koulutettuja, minkä vuoksi ensimmäisenä liikekannallepano näkyy rekrytointi- ja koulutuskeskuksissa, Aaltola arvelee. Putinin mukaan ennen yksikköön lähettämistä palvelukseen kutsuttaville kansalaisille annetaan lisäkoulutusta.

Myöskään Kangaspuro ei usko pikakoulutettujen sotilaiden kykyyn kääntää sodan suuntaa.

”Riviin tulee erittäin huonosti koulutettua miehistöä tykinruoaksi. Heitä saatetaan käyttää asemien puolustamiseen, mutta ei siitä hyökkäykseen tai uusien alueiden valloitukseen ole” hän sanoo.

Nämä tehtävät jäävät Kangaspuron mukaan edelleen koulutettujen sopimussotilaiden harteille.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat