Liikekannallepanoa perustellut Putinin puhe oli lyhyt eikä siihen juuri mahtunut tosiasioita

Venäjän presidentti katsoi maansa käyvän sotaa ennen kaikkea ”kollektiivista Länttä” vastaan.

21.9. 14:41

Venäjän presidentti Vladimir Putin piti keskiviikkoaamuna 14 minuutin ja 22 sekunnin mittaisen puheen, joka oli presidentinhallinnon verkkosivujen mukaan nauhoitettu varhain keskiviikkoaamuna. Myöhemmin puhe julkaistiin sivustolla myös tekstinä.

Samaan aikaan julkaistiin presidentin antama asetus osittaisesta liikekannallepanosta Venäjän liittovaltiossa.

Putin istuu videolla työpöydän ääressä takanaan Venäjän lippu ja presidentin standaari, jossa lipun keskellä on Venäjän kaksoiskotka ja lohikäärmettä seivästävä ratsuritari. Sivupöydällä on kaksi lankapuhelinta ja harmaa näytöllä varustettu laite, joka lienee puhelinkeskus eikä Tšeget eli presidentin ydinasesalkku.

”Hyvät kuulijat!” presidentti aloitti. ”Esiintymiseni teema on Donbasin tilanne ja erikoisoperaatio alueen vapauttamiseksi uusnatsihallinnosta, joka anasti vallan Ukrainassa 2014 aseellisen vallankaappauksen seurauksena.”

Todellisuudessa puhe ei käsitellyt Donbasin tilannetta, eikä erikoisoperaatiota ole vaan meneillään on Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Myöskään uusnatsihallintoa ei ole nähty ainakaan Ukrainassa, eikä siellä tehty vuonna 2014 vallankaappausta vaan kyseessä oli kansannousu.

Putin oli aloittanut erään hirveimmistä julkisista puheistaan. Valheissa ja vääristelyissä hänen veroistaan ei helpolla löydä ainakaan tältä vuosisadalta.

Seuraavaksi Putin kertoi puhuvansa koko kansalle, sotilaille sekä ”siskoille ja veljille, jotka asuvat Donetskin ja Luhanskin kansantasavalloissa, Hersonin ja Zaporožžijan maakunnissa ja muilla uusnatsien hallinnosta vapautetuilla alueilla”.

Putin ei toisin sanoen rajoittanut millään tavalla sitä Ukrainan aluetta, jonka hän haluaa liittää Venäjään.

”Kyse on välttämättömistä ja kiireellisistä askeleista Venäjän itsenäisyyden, turvallisuuden ja alueellisen koskemattomuuden takaamiseksi”, Putin jatkoi.

”Maanmiestemme tahdosta ja pyrkimyksestä päättää itse omasta tulevaisuudestaan, sekä läntisen eliitinosan vihamielisestä politiikasta, jolla se haluaa kaikin voimin turvata oman herruutensa ja siksi yrittää piirittää ja murskata kaikki suvereenit ja itselliset kehityksen keskukset, alistaakseen brutaalisti muut maat ja kansat tahtoonsa, istuttaakseen niihin omia näennäisarvojaan.”

Vakavin ilmein aloittanut presidentti ryhtyi tässä vaiheessa painottamaan teonsanoja, joita hän välillä suorastaan sylki suustaan.

Putinin mukaan lännen tavoite on ”tuhota maamme lopullisesti” ja hajottaa Venäjä keskenään taisteleviin alueisiin. Tämä näkyi Putinin mukaan jo silloin, kun länsi tuki ”kansainvälistä terrorismia Kaukasiassa” ja ”käytti vuosikymmenet aseenaan venäläisvihaa”.

Jos Yhdysvaltain Venäjän-politiikasta jonkin punaisen langan löytää, niin se on Venäjän hajoamisen pelko. Siksi länsi on tukenut Mihail Gorbatšovia, Boris Jeltsiniä ja vähintään 14 vuotta Vladimir Putinia. Siksi länsi lähinnä vaikeni Venäjän julmuuksista Tšetšeniassa, siksi länsi uskoi Putinin tarinan Georgian syyllisyydestä vuoden 2008 sotaan.

Nyt länsi on tehnyt Ukrainasta Putinin mukaan ”Venäjän-vastaisen sillanpääaseman” ja ukrainalaisista ”tykinruokaa”.

”Sen jälkeen, kun nykyinen Kiovan hallinto todellisuudessa julkisesti kieltäytyi Donbasin ongelmien rauhanomaisesta ratkaisusta ja sen lisäksi ilmoitti vaatimuksistaan päästä käsiksi ydinaseisiin, oli täysin selvää, että uusi laajamittainen hyökkäys Donbasiin on väistämätön. Ja samalla väistämätön oli myös hyökkäys Krimille eli Venäjälle.”

Ainut, joka toisen maailmansodan jälkeen on hyökännyt Donbasin alueelle tai Krimille on Putinin Venäjä.

Ukrainan vuoden 2004 oranssin vallankumouksen jälkeen jotkut nuoret poliitikot esittivät, että Ukrainalle pitäisi palauttaa ydinaseet, joista se luopui Neuvostoliiton hajotessa. Nämä puheet jäivät täysin omaan arvoonsa.

Jos puhutaan ydinaseiden leviämisen kieltävän sopimuksen allekirjoittajamaista, on ainoa ydinaseilla edes peitellysti uhkaillut valtiojohtaja Putin itse.

Vakuutettuaan taistelun jatkuvan Putin väitti, että kevään neuvotteluissa Istanbulissa Ukraina olisi ollut halukas sopuun, mutta länsi ”käski repiä kaikki sopimukset”. Tämän jälkeen Ukrainaan virtasi aseita ja ulkomaisia taistelijoita.

Totta on, että Ukraina oli helmi-maaliskuun kauhun hetkinä neuvotteluhaluisempi kuin vaikkapa äskettäisen menestyneen Harkovan alueen vastahyökkäyksen jälkeen. Mutta ainakin Saksassa olisi keväällä itketty onnesta, jos Ukraina olisi yllättäen tehnyt rauhan ja kaasua virtaisi idästä putkentäydeltä.

”Samaan aikaan lisättiin voimakkaasti jo vuoden 2014 vallankaappauksen jälkeen aloitettua, omiin kansalaisiin kohdistunutta vainoa koko Ukrainassa”, Putin julisti. ”Pelottelun, terrorin ja väkivallan politiikka sai yhä laajempia, hirveämpiä ja barbaarisempia muotoja.”

Putinin analyysi on osuva, hän erehtyy vain kuvaelmansa subjektista. Tilannekuvauksen päätteeksi presidentti kertoo Venäjän suostuvan siihen kansan tahtoon, joka ”vapautettujen alueiden” niin sanotussa kansanäänestyksessä selviää.

Lopuksi Putin siirtyi johtopäätökseen.

”Asevoimamme toimivat tällä hetkellä yli tuhannen kilometrin mittaisella aseellisella kontaktilinjalla. He eivät torju ainoastaan uusnatsien muodostelmia vaan tosiasiassa kollektiivisen Lännen koko sotilaallista koneistoa.”

”Katson välttämättömäksi kannattaa puolustusministeriön ja pääesikunnan esitystä osittaisen liikekannallepanon toimeenpanosta Venäjän liittovaltiossa.”

”Uskon tukeenne”, Putin päätti puheensa.

Vahvaa uskoa se vaatiikin. Merkittävää on, että Putin itse näytti todella uskovan omiin sanoihinsa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat