Venäjä järjesti viimeksi liikekannalle­panon 108 vuotta sitten

Suurimman mobilisoinnin teki Neuvostoliitto vuonna 1941. Viime vuosikymmeninä Moskova on luottanut sopimussotilaisiin.

Venäläiset sotilaat polvistuivat ratsun selässä istuneen tsaari Nikolai II:n edessä ennen lähtöään rintamalle ensimmäisen maailmansodan alkuvaiheessa kesällä 1914.

21.9. 16:25 | Päivitetty 21.9. 17:51

Venäjän presidentti Vladimir Putin antoi keskiviikkoaamuna asetuksen osittaisesta liikekannallepanosta, jolla Ukrainan rintamalle aiotaan koota 300 000 uuta sotilasta.

Edellinen Venäjän valtion liikekannallepano tehtiin runsaat 108 vuotta sitten. Tuolloin kyseessä oli yleinen liikekannallepano, kun tsaari Nikolai II kutsui Venäjän miehet aseisiin heinäkuun 30. päivänä 1914. Ensimmäisen maailmansodan aloituslaukaukset oli ammuttu kuukautta aiemmin Sarajevossa, kun salaseuraan kuulunut Gavrilo Princip ampui Itävalta-Unkarin arkkiherttuan Frans Ferdinandin.

Tsaarin Venäjällä oli suurimmillaan yli viisi miljoonaa sotilasta ensimmäisen maailmansodan taisteluissa eikä kaikille sotilaille riittänyt henkilökohtaista asetta. Monet taisteluista palanneet sotilaat liittyivät vuoden 1917 vallankumoukseen ja heidän roolinsa oli merkittävä kommunistien noustessa valtaan.

Neuvostoliitto oli erään määritelmän mukaan ”armeija, jolla oli maa” eikä ”maa, jolla oli armeija”. Läpeensä militarisoitunut yhteiskunta oli tämän ajatuksen mukaan sotajalalla koko ajan, asevelvollisuus koski lähes kaikkia ja varusmiespalvelus kesti kahdesta neljään vuotta.

Diktaattori Josif Stalin mobilisoi vuonna 1939 Puolan-hyökkäykseen 600 000–800 000 sotilasta ja talvisotaan pian tämän jälkeen 450 000 sotilasta.

Varsinainen suurmobilisointi oli vuorossa kesäkuussa vuonna 1941, jolloin puna-armeijan riveissä oli noin viisi miljoonaa sotilasta. Suurin osa heistä oli otettu riviin viimeksi kuluneen vuoden aikana. Sodan edetessä neuvostojoukkojen vahvuus nousi tappioista huolimatta noin 11 miljoonaan sotilaaseen.

Puna-armeijan sotilaita paraatissa Moskovan Punaisella torilla päiväämättömässä kuvassa 1930- tai 1940-luvulta.

Kylmän sodan aikana muotiin tulivat valtavasta reservistä huolimatta erikoisoperaatiot. Unkarin kansannousu 1956 estettiin noin 60 000 sotilaan voimin. Tšekkoslovakian ”ihmiskasvoista sosialismia” lähetettiin tukahduttamaan vajaat puoli miljoonaa sotilasta, joista 70 000–80 000 Unkarista, Puolasta ja Bulgariasta.

Afganistanin miehitykseen 1979 Neuvostoliitto lähti takki auki: suuren ja vuoristoisen maan kapinallisia vastaan taisteli suurimmillaan 115 000 neuvostosotilaan joukko. Vetäytymiseen päättynyt operaatio kesti kuitenkin kymmenen vuotta, joten sadat tuhannet neuvostonuoret ehtivät osallistua siihen. Taistelutoimissa erityinen rooli oli Alfa- ja Vympel-erikoisjoukoilla.

Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen asevelvollisia ei riviin saatu ja osa aseistuksestakin hävisi vapaille markkinoille. Ensimmäinen Tšetšenian sota osoitti asevoimien alennustilan. Putinin valtakausien alussa Venäjä siirtyi sopimussotilasjärjestelmään. Värvättyjä palkollisia on eri aselajien riveissä ja eri tehtävissä yhteensä joitakin satoja tuhansia.

Asevelvollisuus jatkui kuitenkin lukuisin poikkeuksin, ja viime vuosina varusmiespalveluksen on suorittanut 260 000–270 000 nuorta vuosittain.

Lontoossa päämajaansa pitävän IISS-tutkimuslaitoksen vuosijulkaisu Military Balance arvioi Venäjän reservin kooksi viime vuonna noin kaksi miljoonaa reserviläistä. Heitä ei kuitenkaan kertausharjoituksissa ole juuri näkynyt eikä heille ole muodostettu valmiita joukko-osastoja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat