Joe Biden piti puheen, jollaista YK:ssa on tuskin koskaan kuultu

Biden piirsi Putinista kuvan vihaa lietsovana johtajana, joka uhkaa globaalia maailmanjärjestystä, kirjoittaa HS:n Washingtonin-kirjeenvaihtaja Elina Väntönen.

22.9. 8:08

New York

Yhdysvaltain presidentiltä toivotaan usein johtajuutta, mutta Joe Biden joutui silti keskiviikkona poikkeuksellisen vaikeaan paikkaan.

Biden puhui ensi kertaa YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa paikan päällä, ja asetelma todella haki vertaistaan.

Rauhan aika Euroopassa on päättynyt. Kansainväliseen oikeuteen perustuva maailmanjärjestys on riekaleina. Maailmanlaajuisen pandemian jälkijäristyksistä kärsitään vielä pitkään. Käsillä on ilmaston hätätila.

Puheen merkitystä nosti entisestään se, että Venäjän presidentti Vladimir Putin piti vain tunteja aiemmin samana päivänä televisioidun puheen, jossa hän väläytti ydinsodan uhkaa ja katsoi Venäjän käyvän sotaa ennen muuta ”kollektiivista länttä” vastaan. Samaan aikaan kerrottiin armeijan osittaisesta liikekannallepanosta.

Lue lisää: Liikekannallepanoa perustellut Putinin puhe oli lyhyt eikä siihen juuri mahtunut tosiasioita

Ukrainan ja Venäjän hyökkäyssodan oli alusta asti tarkoitus olla Bidenin puheessa pääosassa, mutta Putinin sanojen vuoksi puhetta viilattiin viime hetkillä.

Lopputulos oli poikkeuksellisen suora yhden valtion ja sen johtajan tylytys. Tuskin koskaan aikaisemmin on YK:n yleiskokouksessa kuultu puhetta, jossa YK:n turvallisuusneuvoston jäsenmaa tuomitsisi toisen tällä tavalla.

”Sanotaan suoraan: YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsenmaa hyökkäsi naapurimaahansa”, Biden sanoi.

”Venäjä on häpeämättä rikkonut YK:n perusperiaatteita. Putin on uhannut avoimesti ydinaseilla Eurooppaa.”

Hän piirsi Putinista kuvan vihaa lietsovana johtajana, joka uhkaa globaalia maailmanjärjestystä. Hän kutsui Putinin ydinaseuhkauksia vastuuttomiksi ja ydinsotaa sodaksi, jota ei voi voittaa.

Näin puhuessaan Biden pyrki vetoamaan kaikkien YK:n jäsenmaiden oikeudentajuun. Hän totesi, että Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan on kyse Ukrainan oikeudesta olla olemassa, kansana ja valtiona.

Bidenin sanat olivat samalla vetoomus saada kansainvälisen yhteisön rivit suoraksi Venäjää vastaan. Toistaiseksi ne eivät ole sitä olleet.

Kun YK aiemmin äänesti Ukrainan sodasta ja Venäjän teot tuomitsevasta julkilausumasta, esimerkiksi monet Afrikan maat ja Intia pidättäytyivät äänestämästä. Ne ovat yrittäneet taiteilla ulkopuolisina ja ostaneet tyytyväisenä Venäjältä halpaa energiaa ja viljaa.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden puhui YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa keskiviikkona.

Biden kyllä tunnusti puheessaan myös YK:n heikkoudet. Venäjä on pysyvä jäsen YK:n turvallisuusneuvostossa, ja siksi sillä on veto-oikeus kaikkiin neuvoston päätöksiin.

Jos Venäjällä ei olisi veto-oikeutta, turvallisuusneuvosto olisi määrännyt maan vetäytymään Ukrainasta 25. helmikuuta.

”Turvallisuusneuvoston jäsenten tulisi puolustaa johdonmukaisesti YK:n peruskirjaa”, Biden totesi.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puolestaan vaati torstain vastaisena yönä Suomen aikaa pitämässään videoidussa puheessa, että Venäjältä vietäisiin sen veto-oikeus.

On sinänsä ihan perusteltu kysymys, pitäisikö turvallisuusneuvoston kokoonpanoa tai veto-oikeusjärjestelmää jotenkin uudistaa. Pysyväisjäseniä ovat viisi toisen maailmansodan voittajavaltiota.

Ukraina on jo aiemmin huomauttanut, että paikka turvallisuusneuvostossa myönnettiin alun perin Neuvostoliitolle eikä Venäjälle.

”Oletpa missä tahansa, missä ikinä asutkin, mitä ikinä uskotkaan – sen [Venäjän aloittaman sodan] pitäisi saada veresi kylmäksi”, Biden sanoi vedoten koko kansainväliseen yhteisöön.

Jos Venäjän hiljaisetkin tukijat kaikkoaisivat, Putin olisi pulassa. Venäjällä ei olisi enää keinoja rahoittaa sotaansa.

Soraääniä on jo isoilta mailta, jotka ovat osoittaneet Venäjälle ymmärrystä. Intian Narendra Modi patisti viime viikonloppuna Putinia rauhan tielle, ja Putin myönsi itse viime viikolla Kiinan Xi Jinpingin huolen Ukrainan tapahtumista.

Turkin Recep Tayyip Erdoğan sanoi maanantaina suoraan, että Venäjän pitäisi palauttaa Ukrainalle kaikki valtaamansa alueet – mukaan lukien Krim.

Venäjän armeijan osittainen liikekannallepano tulkittiin jo laajalti epätoivoisena tekona, yhtenä viimeisistä oljenkorsista. Keskiviikkona päätös sai aikaan tiettävästi suurimmat mielenosoitukset Venäjällä sitten hyökkäyksen alun helmikuun lopussa.

Jos kotimainen tuki rapautuu yhtä aikaa kansainvälisen kanssa, se voi tietää Putinin lopun alkua.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat