Minkälaista on sota 2020-luvun Euroopassa? Tallenne Tiede­kulman keskustelusta katsottavissa

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen ja Tiedekulman Pinnalla-sarjan keskustelussa kysytään muun muassa, mitä voidaan sanoa sodasta 2020-luvun Euroopassa ja miten Naton rooli kehittyy tulevaisuudessa.

28.9. 12:45 | Päivitetty 28.9. 20:01

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa, mullistuivat Euroopan turvallisuuspoliittiset asetelmat.

Laaja maasodankäynti vaikutti vielä tätä ennen lähialueillamme enemmän historialta kuin nykypäivältä. Ylipäätään sota Euroopassa tuntui monen mielestä kaukaiselta.

Miten perinteisen sodankäynnin paluu muuttaa nyt eurooppalaista turvallisuuspolitiikkaa ja turvallisuus- ja puolustusajattelua?

Entä mitä Venäjän hyökkäyksen pohjalta voidaan sanoa sodasta 2020-luvun Euroopassa?

Mikä on Naton rooli tulevaisuudessa?

Kaikkea tätä käsiteltiin Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen ja Tiedekulman Pinnalla-sarjan syksyn ensimmäisessä keskustelussa keskiviikkona.

Tallenne tilaisuudesta on katsottavissa tämän jutun yhteydessä.

Keskustelemassa olivat sotilasprofessori Marko Palokangas Maanpuolustus­korkeakoulusta, Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori Katri Pynnöniemi Helsingin yliopistosta ja Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä poliittisen historian apulaisprofessori Johanna Rainio-Niemi Helsingin yliopistosta. Lisäksi keskusteluun osallistui etäyhteydellä Suomen Nato-edustuston päällikkö Klaus Korhonen.

Keskustelun juonsi Helsingin Sanomien Nato-kirjeenvaihtaja Elina Kervinen.

Ukrainalaissotilaita Donetskin alueella syyskuussa 2022.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat