Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre residenssissään Oslossa.

Norjalainen paradoksi

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut energian hinnan pilviin. Norjalle se tarkoittaa energiatulojen moninkertaistumista. Pitäisikö Norjan antaa osa tuotoista Ukrainalle?


13.10. 2:00 | Päivitetty 13.10. 13:48

Oslo

Energian hinnan nousu ei ole Norjan etu, sanoo Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre. Hän istuu pääministerin residenssin neuvotteluhuoneessa Oslon keskustassa lähellä kuninkaanlinnaa. On maanantai-ilta.

Støre on juuri päättänyt lehdistötilaisuutensa Suomen presidentin Sauli Niinistön kanssa. Kohta valtiojohtajat jatkavat vielä illalliselle. Yksi heidän keskustelunaiheistaan on energia ja sen hinta.

Norjalle energian hinta on paradoksi.

Sähkön hinta Euroopassa on Venäjän hyökkäyksen takia noussut korkeuksiin, eikä se Støren mukaan palvele Norjan etuja. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kuitenkin synnyttänyt Norjaan paradoksaalisen tilanteen: Venäjän sota Ukrainassa tekee Norjasta entistäkin rikkaamman maan.

Se johtuu energiasta, ennen kaikkea kaasusta.

Suuri osa Euroopan energiasta on tuotettu maakaasulla, jonka merkittävä tuottaja on ollut Venäjä. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, se alkoi käyttää kaasua aseena Eurooppaa vastaan. Ensin se supisti toimituksiaan ja lopulta alkoi ajaa niitä alas.

Sitten räjähtivät Venäjän Nord Stream -putket.

Tämän kaaoksen seurauksena Norjasta tuli Euroopan tärkein kaasuntoimittaja, ja Norjan maakaasusta saamat tulot nelinkertaistuivat

Kaasun hinta nousi voimakkaasti ja nosti samalla sähkön hinnat ennätyskorkealle. Tämä toki tuntuu ihmisten sähkölaskuissa Norjassakin, sitä Støre tarkoittaa. Ja sitä, että ei Norja halua eurooppalaisten kärsivän, vaikka maa tienaakin sodan aiheuttamalla tilanteella.

Norjan valtiovarainministeriön viime viikolla julkaistun budjettiesityksen arvion mukaan Norjan öljy- ja kaasutulot ovat tänä vuonna 1,17 biljoonaa kruunua, ensi vuonna 1,38 biljoonaa kruunua (noin 135 miljardia euroa). Viime vuonna, ennen Venäjän hyökkäystä, Norjan öljy- ja kaasutulot olivat ”vain” 288 miljardia kruunua (28 miljardia euroa), kertoo uutistoimisto Reuters.

Budjetin julkaisun ohella Norja kertoi nostavansa öljyteollisuuden verotusta.

Lue lisää: Norja aikoo nostaa jättivoittoja takovan öljyteollisuuden veroja

Norjan saamat lisätulot ovat moraalisesti väärin, sanoi Norjan vihreän puolueen entinen puheenjohtaja Rasmus Hansson Politico-lehden haastattelussa.

Vihreät on Norjassa pieni puolue, mutta se ehdotti jo maaliskuussa, että Norjan pitäisi antaa sodan myötä saamansa lisätulot Ukrainalle eräänlaisen Marshall-avun muodossa. Marshall-apu on viittaus Yhdysvaltain jälleenrakennusohjelmaan, jolla maa rahoitti Eurooppaa toisen maailmansodan jälkeen.

Myös esimerkiksi Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki on sanonut, että Norjan pitäisi jakaa ”giganttiset” tuottonsa erityisesti Ukrainalle.

Financial Times -lehden energiatoimittaja ehdotti puolestaan, että Norjan pitäisi laskea Eurooppaan myytävän kaasun hintoja.

Norjassa maan saamista lisätuloista ei ole kuitenkaan vielä syntynyt suurta keskustelua. Joten kysytään pääministeriltä.

Työväenpuolueen Jonas Gahr Støresta tuli Norjan pääministeri lokakuussa 2021. Støre oli Jens Stoltenbergin toisen hallituksen ulkoministeri 2005–2012. Norjan sosiaali- ja terveysministerinä Støre toimi 2012–2013.

Jonas Gahr Støre, pitäisikö Norjan antaa sodasta seuranneet energiavoitot Ukrainalle?

”Me olemme auttaneet Ukrainaa, me autamme Ukrainaa, ja me tulemme auttamaan Ukrainaa merkittävästi. Taloudellisesti, humanitäärisesti ja sotilaallisesti”, pääministeri aloittaa.

Støren mukaan Norjan on nyt tärkeintä keskittyä energian tuottamiseen ja vientiin Eurooppaan. Hän ei anna suoraa vastausta siihen, aikooko Norja käyttää juuri energiavoittoja Ukrainan tukemiseen.

”Olivat hinnat sitten matalat tai korkeat, meidän on keskityttävä energian toimittamiseen. Tässä tilanteessa tärkein kontribuutiomme on ylläpitää korkeaa tuotannon tasoa, ja jos mahdollista, kasvattaa energian vientiä.”

Tällä haavaa Norja vastaa noin 25 prosentista EU:n kaasunkulutuksesta ja noin 40 prosenttia Britannian.

Støre kertoo, että norjalaiset kaasuyhtiöt ovat pystyneet kasvattamaan tuotantoaan sotatilanteen aikana lähes 10 prosenttia. Pelkästään se on jo auttanut Eurooppaa nykytilanteessa, Støre sanoo.

”Lisäksi, ei ole Norjan etu, että hinnat ovat taivaissa Euroopassa. Se iskee myös meidän sähkönhintoihimme. Jos katsot eteläistä Norjaa, meillä on sähkön hinnat, joita emme ole koskaan nähneet ja ne synnyttävät haasteita kotitalouksille ja teollisuuksille.”

Pääministerin mukaan myös Norja haluaa laskea sähkön hinnat kohtuulliselle tasolle, mutta kyseessä on asia, jota Norja ei voi yksin päättää. Siksi Norja keskusteleekin nyt EU:n komission kanssa ratkaisuista.

Støren mukaan tarvitaan EU-tason ratkaisu sähkömarkkinoiden järjestämisestä niin, että hinnat eivät karkaa pilviin. Lisäksi sähkön hinta pitäisi irrottaa kaasun hinnasta, jotta kaasun hinnan nousu ei vaikuttaisi sähkön hintoihin.

”Lisäksi täytyy tuottaa lisää energiaa ja säästää energiaa.”

Norjan kaasusta ja öljystä saamat tulot maa aikoo sijoittaa perinteiseen tapaan eli maan massiiviseen eläkerahastoon. Eläkerahasto puolestaan sijoittaa rahat muun muassa ulkomaisiin osakkeisiin, ja rahoja käytetään myös tasapainottamaan valtion budjettia tiettyyn rajaan asti.

Rahaston arvo on pudonnut osakemarkkinoiden sulaessa, mutta se on yhä valtava, maailman suurin. Norjassa on noin 5,4 miljoonaa asukasta, ja jokaisella kansalaisella on rahastossa yli 250 000 euron potti.

”Öljystä ja kaasusta tulevat rahat eivät mene valtion budjettiin, vaan eläkerahastoomme. Niin varoja hallinnoidaan”, Støre sanoo.

Onko Norjan saamien energiatuottojen sijoittaminen Ukrainaan jotain sellaista, jota pohditte?

”On kaksi asiaa, mitkä meidän on tehtävä. Ensinnäkin meidän on autettava Ukrainaa voittamaan tämä sota ja me tulemme katsomaan myös tilannetta sodan jälkeen. Toiseksi meidän on katsottava, miten voimme nopeuttaa siirtymistä uusiutuviin energianlähteisiin ja olla valmiita sijoittamaan niihin.”

Venäjän hyökkäys on muuttanut Norjan energiapoliittisen aseman Euroopassa. Millainen tulee olemaan Norjan rooli tulevaisuudessa?

”Siinä on jotain uutta ja jotain tuttua. Mikä on tuttua on se, että Eurooppa on tärkein kumppanimme. Me viemme 100 prosenttia kaasustamme Eurooppaan ja Britanniaan, ja on minun vastuullani varmistaa, että yritykset pystyvät jatkamaan sitä”, Støre sanoo.

”Uutta on se, että Venäjä on sulkemassa kaasuhanat ja oven Eurooppaan. Siten Norjasta tulee kaasun tärkein toimittaja. Meidän on katsottava sitä vastuullisella tavalla. Meidän on huolehdittava infrastruktuurin turvallisuudesta itse ja liittolaistemme kanssa. Kyseessä on Euroopalle kriittinen infrastruktuuri. Tuttua on myös se, että Norjaan voi luottaa. Me olemme energiaa vievä demokratia maailmassa, jossa monet energian viejät eivät ole demokratioita. Siksi haluamme olla läpinäkyviä ja jakaa kokemuksiamme ja turvata Euroopan energian.”

Pääministeri Støre sanoo, että panostuksia uusiutuvaan energiaan on tehtävä niin nopeasti kuin mahdollista, esimerkiksi tuulivoimaan. Ne tulevat tarjoamaan lopullisen ratkaisun Euroopan energiaongelmiin.

”Tulevien vuosien aikana tulemme siirtymään energiapulasta tilanteeseen, jossa meillä on energiaylijäämää.”

Se kuulostaa helpottavalta, mutta tilanne, jossa energiaa on yllin kyllin, on vielä kaukana. Pikaratkaisua tulevan talven energiatilanteeseen ei ole. Tosin keskiviikkona Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti Venäjän olevan valmis jatkamaan kaasutoimituksia Nord Stream 2:n kautta, jos EU niin haluaa.

Jos Eurooppa ei jatkossa enää turvaudu Venäjään, on selvää, että Norja on tulevaisuudessa Euroopalle yhä tärkeämpi maa.

Presidentti Sauli Niinistö ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre lehdistötilaisuudessa Oslossa maanantaina.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat