Suomalaiselle Aulikki Bottingille on tehty Kiinassa yli kaksi­sataa koronatestiä

Kiinassa käydään koronatestissä jopa joka päivä. Kaikkiaan maassa on tehty yli 30 miljardia testiä.

Päivittäiset koronatestit eivät satu mutta joskus kutittavat, Aulikki Botting kertoo.

2.10. 7:27

Shanghai

Tänäänkin Aulikki Botting aukaisee suunsa ammolleen Kiinan Shenzhenissä ja päästä varpaisiin suojattu testaaja työntää pitkän testitikun kohti kurkkua.

Botting tuskin huomaa, mitä tapahtuu.

”Koronatesti on päivittäinen rutiini, vähän kuin hampaidenpesu. Tämä on uusi normaali Kiinassa”, Botting kertoo puhelin­haastattelussa.

Hän käy koronatestauksessa tätä nykyä päivittäin. Montako testiä on takana?

”Kevyesti yli kaksisataa. En ole laskenut tarkasti.”

Aulikki Bottingin kokemus Kiinasta on koronatoimien vuoksi hyvin erilainen kuin hän kuvitteli ennalta. Tänä vuonna hän ei ole matkustanut kertaakaan Kiinan sisällä.

Botting ei ole ainoa Kiinassa asuva suomalainen, jolla on mittarissa yli kaksisataa testiä. Tämä selvisi, kun HS uteli Kiinan suomalaisten someryhmässä testien määriä. Sadan ylittäneitä lienee melkoinen joukko.

Useimpia kiinalaisia tai Kiinassa asuvia ei toki testata joka päivä, sillä tahti riippuu kaupungista ja työpaikastakin. Shenzheniläisillä puikko pyörähtää suussa päivittäin mutta pekingiläisillä ”vain” joka kolmas päivä. Guangzhoussa moni käy testissä kerran viikossa tai jopa harvemmin.

Ne kaikki kuuluvat Kiinan suuriin kaupunkeihin, joissa kussakin on asukkaita 10 ja 20 miljoonan välillä.

Testi pitää kännykän terveyssovelluksen koodin vihreänä. Ilman vihreää välkettä monessa kaupungissa ei pääse kauppaan, ravintolaan eikä taksiin – ei oikeastaan minnekään.

Tosin suomalaisten someryhmä tietää kertoa, ettei koodintarkastus ole kaikissa kaupungeissa yhtä tarkkaa.

Muu maailma elää jo sangen normaalia elämää, mutta Kiina pitää kiinni koronaviruksen tukahduttamiseen tähtäävästä politiikastaan.

Rajat ovat pitkälti kiinni, testaus on valtaisaa, ja jokainen ilmennyt koronatapaus aiheuttaa vähintään kyseisen taloyhtiön eristämisen pariksi viikoksi. Välillä kokonaisia kaupunkeja suljetaan.

Maaliskuussa Botting vietti kaksi viikkoa sulussa, jonka aikana kotoa ei saanut poistua kuin taloyhtiön pihalle. Lähetit toivat ruokatilaukset taloyhtiön portille.

Kovien toimien ansiosta Kiinassa näyttäisi olevan tapauksia verrattain vähän: viralliset tilastot kertovat, että 1,4 miljardin asukkaan maasta löytyi esimerkiksi torstaina valtaisan testi­rumbankin jäljiltä vain 800 uutta covid-tartuntaa.

Välillä on tullut romahduksiakin: Keväällä 25 miljoonan asukkaan Shanghaista löytyi jopa kymmeniätuhansia tapauksia päivässä. Silloin kaupungin asukkaat joutuivat olemaan kotonaan kaksi kuukautta, osa välillä nälissään.

Lue lisää: Tällaista on arki Shanghain korona­sulussa: Li eli yhdellä sipulilla kaksi päivää, Kirsi Tulus ilahdutti perhettään tekemällä mämmiä ja simaa

Xiningin kaupungissa testauspaikat ovat telttamaisia.

Pandemia ryöpsähti Kiinassa valloilleen vuoden 2020 alussa, mutta kun Kiina sai alun tukahdutettua kovin toimin, maassa elettiin pitkään huoletonta elämää. Silloin muu maailma kärvisteli suluissa ja rajoituksissa.

Viime syksynä covid nosti Kiinassa taas kunnolla päätään, ja viimeistään keväällä massatestaukset olivat tulleet osaksi arkea.

Shenzhenissä tiheät testaukset alkoivat jo viime syksynä.

”Suurimman osan ajasta testejä on ollut joka päivä, välillä joka toinen päivä”, Botting muistelee.

Kaupunkien kaduilla luikertelee muutaman korttelin välein puolen tunnin tai jopa yli tunnin jonoja testauspisteille. Ne ovat nakkikioskin näköisiä koppeja tai vain pitkiä pöytiä katoksen alla.

Botting on töissä kansainvälisen koulun hallinnossa. Koulu järjestää oppilailleen ja työntekijöilleen testit maanantaista perjantaihin.

”Onneksi! Se helpottaa elämääni. Testaaminen varmasti maksaa koululle hunajaa. Oppilaita on yli tuhat ja henkilökuntaa ainakin 150.”

Viikonloppuisin Botting käy kadunvarren kopilla, jos sattuu törmäämään jonottomaan paikkaan. Muuten hän menee sairaalaan maksulliseen testiin. Se maksaa alle kaksi euroa, mutta hinta riittää estämään jonojen syntymisen.

Joskus testitulos ilmestyy kännykän sovellukseen kolmessa tunnissa, toisinaan myöhemmin. Bottingin työkaverit eivät ole aina päässeet aamulla sisään kouluun ajallaan, kun tulos on viipynyt.

Kiinassa joukkotestien tuloksia jouduttaa kätevä kikka. Yhteen näyteputkiloon voidaan panna kymmenenkin ihmisen testitikut. Jos putkilosta tulee positiivinen tulos, nämä kymmenen ihmistä testataan vielä erikseen tautisen löytämiseksi.

Kansalaisetkin ovat kikkailleet. Viime keväänä jotkut shenzheniläiset onnistuivat huijaamaan terveyssovelluksella, että olivat muka käyneet testissä.

Shenzhenissä jaettiinkin näytteenottopaikoilla hetken aikaa söpöjä, Pekingin talviolympialaisiin liittyviä tarroja. Niillä pystyi todistamaan tulleensa aidosti testatuksi.

Näillä tarroilla pystyi todistamaan keväällä Shenzhenissä, että koronatesti oli tehty.

Kiinan väestön suuruutta kuvaa se, että joka viides maailman asukas on kiinalainen. Koronatestien määrä onkin käsittämätön.

Pelkästään huhti–kesäkuussa Kiinassa tehtiin lähes 11 miljardia covid-testiä, kertoi hongkongilainen lehti The South China Morning Post. Testaaminen maksoi tuona aikana 25 miljardia euroa.

Eri lukuja ynnäämällä voi päätellä Kiinan tehneen koko korona-aikana yli 30 miljardia koronatestiä.

Kaupungit ovat helisemässä testikulujen vuoksi. Niillä on muitakin taloushuolia: kiinteistökriisin vuoksi ne eivät saa juuri tuloja maanmyynnistä, ja koronatoimet vähentävät verotuloja.

Toisaalta valtaisa testaaminen lisää Kiinan koronatoimien vuoksi kituvaa brutto­kansan­tuotteen kasvua. Osa Kiinan-tuntijoista pitää testauskoneistoa jo osana maan infrastruktuuria.

Kiinassakin tehtiin covidin alussa testejä, joissa tikku työnnettiin syvälle nenään. Joissain paikoissa kokeiltiin hetken aikaa myös anustestejä, mutta se suututti tkansalaiset.

Osalla Kiinan rajoista on yhä käytössä nenätesti, mutta muuten testit tehdään lähinnä suun kautta kurkusta.

Sattuuko se?

”Ei, ei satu. Joskus kutittaa”, Botting kertoo.

Sillä jos totta puhutaan, kurkkutesti on Kiinassa enää harvoin kurkkutesti.

”Tikku pyyhkäisee vähän kielen päältä tai posken sisäpinnasta”, Botting sanoo ja pohdiskelee, toimiiko moinen.

”Ihmisiä tarvitaan niin valtavasti testaamiseen, ettei sairaanhoitohenkilökunta riitä. Testaajia on otettu pystymetsästä.”

Jotain taikaa poskipyyhkäisyssä silti on, sillä taudinkantajiakin löytyy.

Changchunin kaupungin asukkaat jonottivat viime talvena koronatestiin.

Botting muutti puolisoineen Kiinaan kaksi vuotta sitten syksyllä 2020. Hänen miehensä matkusteli pitkään ahkerasti ympäri Kiinaa työnsä vuoksi. Koronavirus tuntui tuolloin ulkopuolisen maailman ongelmalta.

Viime syksynä tuli äkkipysäys. Tilanteen yhtäkkisen pahenemisen vuoksi Kiinaan räpsähti sisäisiä matkustusrajoituksia. Jos matkakohteessa ilmeni yksikin tapaus, kotiinpaluu saattoi viivästyä jopa viikkoja.

Matkustamista hidastaa sekin, että jokainen kaupunki on tehnyt omanlaisensa terveyssovelluksen kännykkään ladattavaksi.

Tänä vuonna Botting ja puoliso eivät ole matkustaneet mihinkään Kiinan sisällä. Suomessa Botting oli kesällä kolmisen kuukautta.

Ulkomailla käyminen Kiinasta on ponnistus: lennot ovat tavattoman kalliita, ja Kiinaan takaisin tultaessa odottaa edelleen 7–11 päivän hotellikaranteeni. Botting on juuri päässyt 11 päivän karanteenista.

Turisteja Kiinaan ei päästetä vieläkään.

Tänä viikonloppuna Kiinassa alkaa jokavuotinen kansallinen lomaviikko. Yleensä kotimaanturistit vellovat laumoina nähtävyyksillä, mutta nyt moni jää kotiin, koska valtiovalta niin pyytää.

Milloin Kiinan koronapolitiikka muuttuu? Kukaan ei tiedä varmasti.

Syitä tiukkaan koronakuriin on luultavasti kaksi. Vanhusten rokotusasteen alhaisuus ja sairaanhoidon heikkous muodostavat vaarallisen yhtälön. Lisäksi maan johto on tehnyt nykyisestä covid-linjasta kunniakysymyksen.

Lokakuun 16. päivänä on Kiinaa johtavan kommunistisen puolueen tärkeä puolue­kokous. Ehkä linja höllentyy vähitellen sen jälkeen. Tai sitten ei.

Aulikki Botting ehtii vielä moneen testiin. Hän suhtautuu asiaan tyynesti:

”Onhan tämä testailu ihan naurettavaa, mutta olen vieraana tässä maassa – ’do as Romans do’.

Hän siis tekee kuten paikalliset tekevät eli seisoo rauhallisesti testijonossa.

Pekingiläinen testaaja valmistautuu seuraavaan testiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat