Tutkijat kommentoivat Venäjän julistamia alue­liitoksia: ”Ehkä tässä on kaikuja keski­ajalta”

Tutkijoiden mukaan Putinin päätösten pitävyys ratkaistaan taistelukentällä.

”Kansanäänestykseen” osallistujia kehotettiin julisteessa antamaan kyllä-ääni Asovanmeren rannikolla sijaitsevassa Berianskin satamakaupungissa maanantaina. Kaupunki on osa Ukrainalta valloitettua Zaporižžjan aluetta.

30.9. 13:54 | Päivitetty 30.9. 16:10

Venäjän presidentin Vladimir Putin allekirjoitti perjantaina iltapäivällä Kremlissä asiakirjat, joilla Venäjä liittää neljä Ukrainan maakuntaa itseensä kokonaisuudessaan.

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov vahvisti uutistoimistoille aiemmin perjantaina, että maakunnat liitetään Venäjään kokonaan eli mukana ovat myös alueet, jotka ovat tällä hetkellä Ukrainan joukkojen hallussa. Peskovin mukaan Venäjä pitää maakuntiin kohdistuneita hyökkäyksiä hyökkäyksinä Venäjää vastaan.

Venäläistietojen mukaan parlamentin alahuoneen on määrä ratifioida alueliitokset ensi maanantaina ja ylähuoneen tiistaina.

Tämän jälkeen alueet ovat Venäjän lainsäädännön mukaan osa Venäjää. Aiemmin julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Venäjä aikoo muodostaa uuden ”Krimin liittovaltiopiirin”, johon ukrainalaiset alueet liitettäisiin.

Venäjän presidentti Vladimir Putin osallistui torstaina maan turvallisuusneuvoston kokoukseen Moskovassa videon välityksellä.

Putin antoi torstai-iltana asetukset, joilla hän tunnusti hätäisesti itsenäisiksi julistautuneet Hersonin ja Zaporižžjan alueet. Tunnustukset koskivat niin ikään maakuntia kokonaisuudessaan Ukrainan hallinnollisten rajojen mukaisesti, todellisesta taistelutilanteesta riippumatta.

Venäjän joukot hallitsevat liitettävistä maakunnista ainoastaan Luhanskin aluetta lähes kokonaan. Ukrainan joukot ovat tosin viime päivinä edenneet Lymanin seudulla ja ovat piirittämässä kaupunkia puolustavia venäläisjoukkoja. Tämä saattaa merkitä Ukrainan hyökkäyksen etenemistä lähiaikoina Luhanskin alueen pohjoisosissa.

Heikoin Venäjän asema on Zaporižžjan alueella, jossa itse pääkaupunki Zaporižžja on Ukrainan hallussa. Kaupungissa oli ennen Venäjän hyökkäystä vajaat 750 000 asukasta. Venäjä on perustellut liitoksia valekansanäänestyksillä miehitetyillä alueilla.

Ulkopuolelta katsoen kansanäänestysnäytelmä on harvinaisen epäuskottava. Hyväksytäänkö menettely Venäjällä, se ratkeaa viime kädessä taistelukentällä, sanoo professori Vladimir Gelman Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista. Hän kommentoi asiaa HS:lle ennen Putinin perjantain puhetta.

”Eliitissä on ollut piilevää tyytymättömyyttä, mutta niiden ilmaisut ovat olleet yksittäisiä episodeja”, Gelman sanoo. ”Jo Venäjä kärsii taistelukentällä merkittäviä tappioita ja talous painuu todella alas, voi asia olla toinen.”

Valekansanäänestykset ja naapurivaltion alueiden valtaaminen julistuksella kuulostavat yhdistelmältä, jota ei aivan äskettäin ainakaan Euroopassa ole käytetty.

”Ehkä tässä on kaikuja keskiajalta”, sanoo poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta. ”Diktaattorikin tarvitsee päätöksilleen legitimiteetin ja tässä se on toteutettu nykyaikaisin termein, kansanäänestyksineen.”

HS haastatteli Aunesluomaa ennen Putinin puhetta.

Aunesluoma arvelee samaa kuin Gelman eli että todellisuudessa lopputulos ratkeaa taistelukentällä.

”Tämä on tällaista output-legitimiteettiä”, Aunesluoma sanoo tarkoittaen, että presidentin päätösten laillisuus kansan silmissä riippuu siitä, onnistuuko hän tavoitteissaan vai ei.

Lopputuloksen ratkeaminen taas voi kestää todella pitkään.

”Historia tuntee hyvin pitkiä konflikteja, sadasta vuodesta ylöspäin”, Aunesluoma huomauttaa. ”Kylmän sodan aikana totuimme ajatukseen, että pitkät konfliktit ovat valtioiden sisäisiä, matalan intensiteetin konflikteja. Siinä mielessä tämä sota on vierailija kaukaa menneisyydestä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat