Ruotsi sallii jälleen aseviennin Turkkiin

Ruotsin aseviennistä vastaava viranomainen totesi, ettei viennille ole esteitä. Päätös juontuu neuvotteluihin Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyksistä.

Turkin puolustusministeri Hulusi Akar ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist.

30.9. 16:26

Ruotsi sallii aseviennin Turkkiin ensimmäistä kertaa vuoden 2019 jälkeen.

Päätöksestä tiedotti perjantaina Ruotsin ulkoministeriön alainen strategisten tuotteiden tarkastuslaitos (ISP), joka valvoo asevientiä. Asiasta kertoivat uutistoimisto AFP sekä ruotsalaislehti Dagens Nyheter.

ISP:n mukaan esimerkiksi elektroniikan, ohjelmistojen tai teknisen tuen toimittamiselle Turkkiin ei ole esteitä.

”Ruotsin Nato-jäsenyyden hakeminen vahvistaa suuressa määrin niitä puolustus- ja turvallisuuspoliittisia syitä, joissa puhutaan halusta toimittaa sotatarvikkeita muihin jäsenmaihin eli Turkkiin”, ISP sanoi lausunnossaan.

Ruotsin päätös juontuu neuvotteluihin Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyksistä. Turkki pyysi Ruotsia sallimaan aseviennin sen jälkeen kun Ruotsi päätti toukokuussa hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä.

Turkki ei ole ollut varsinaisessa asevientikiellossa, mutta kauppa on ollut keskeytyksissä sen jälkeen, kun Turkki hyökkäsi Pohjois-Syyrian kurdialueille lokakuussa 2019. Tuolloin ISP perui kaikki voimassa olleet asevientiluvat Ruotsista Turkkiin eikä myöntänyt enää uusia.

Kaikkien nykyisten 30 Nato-jäsenmaat on ratifioitava Suomen ja Ruotsin jäsenhakemukset. Turkki ja Unkari ovat ainoat, jotka eivät sitä ole tehneet.

Turkki on esittänyt myös Suomelle saman vaatimuksen, mutta Suomi ei ole kieltänyt asevientiä Turkkiin missään vaiheessa. Kuten useat muut EU-maat, Suomi teki vuonna 2019 päätöksen olla myöntämättä uusia asevientilupia Turkkiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat