Macronin ideasta alkanut ”Euroopan poliittinen yhteisö” sai varovaisen alun Prahassa

EU-maiden lisäksi paikalle oli kutsuttu 17 eurooppalaista maata. Myös Britannia ja Turkki tulivat paikalle.

Britannian pääministeri Liz Truss oli yksi Euroopan poliittisen yhteisön kokoukseen kutsutuista. Truss saapumassa kokouspaikalle Prahan linnaan torstaina.

6.10. 15:06 | Päivitetty 6.10. 23:13

Praha

Kaikkiaan 44:n eurooppalaisen maan johtajat kokoontuivat torstaina Prahaan uudenlaiseen kokoonpanoon, johon osa suhtautuu uteliaasti ja osa epäluuloisesti.

Kokoonpano on nimetty Euroopan poliittiseksi yhteisöksi, ja se sai alkunsa viime toukokuussa, kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron piti rönsyilevän puheen EU-parlamentissa Euroopan tulevaisuuskonferenssin päätteeksi.

Lue lisää: Ranskan presidentti Emmanuel Macron haluaa EU:n rinnalle ”eurooppalaisen poliittisen yhteisön”, johon Ukrainakin voisi liittyä

Idea otti tulta maailmantilanteen takia. Macron ehdotti, että samoja arvoja jakavat maat kokoontuisivat yhteen puhumaan muun muassa poliittisesta ja turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä, energiasta, liikenteestä ja investoinneista.

Macronin mukaan Euroopan poliittinen yhteisö ei välttämättä edeltäisi EU-jäsenyyttä, eikä se olisi suljettu mailta, jotka ovat lähteneet EU:sta, eli siis Britannialta.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron halasi isäntämaa Tšekin pääministeriä Petr Fialaa saapuessaan Prahan linnaan.

Torstaina kokoukseen tulijat nimesivät sen vastavedoksi Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan.

”Tämä kokous on yksi tapa etsiä uutta järjestystä ilman Venäjää. Se ei tarkoita, että haluaisimme sulkea Venäjän ulos pysyvästi, mutta nykyinen Vladimir Putinin Venäjä ei saa täältä paikkaa”, EU:n ulkopolitiikasta vastaava Josep Borrell sanoi kokoukseen tullessaan.

Päivän mittaan vahvistui, että vastaavanlaiset kokoontumiset jatkuvat: seuraavaa isännöi Moldova. Sekin on viesti Venäjälle.

Kokous oli Prahassa, sillä järjestelyistä vastasi EU:n tämänhetkinen puheenjohtajamaa Tšekki. Paikalle saapui 27 EU-maan lisäksi 17 EU:n ulkopuolista maata.

Mukana olivat EU:hun haluavat Länsi-Balkanin maat sekä Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Islanti, Liechtenstein, Moldova, Norja, Sveitsi, Turkki, Ukraina ja Britannia.

Tarkalleen ottaen Prahaan pääsi 43 maata, sillä Tanskan pääministeri Mette Fredriksen on kiinni maansa parlamentin avajaisissa.

”Keskustelussa ovat yhteiset isot kysymykset, jotka tällä hetkellä kaikkia näitä maita painavat”, sanoi pääministeri Sanna Marin (sd) saapuessaan kokoukseen Prahan linnaan.

Hänen mukaansa Venäjän hyökkäyksen ja toiminnan takia on ”äärettömän tärkeää”, että maat kokoontuvat yhteen.

Maat jakautuivat alkuseremonioiden jälkeen pyöreisiin pöytiin keskustelemaan rauhasta, turvallisuudesta, energiasta, taloudesta ja ilmastosta.

Marinin pöydän teema on rauha ja turvallisuus. Hänen mukaansa on tärkeää, että Venäjän liikekannallepanon ja Nord Stream -kaasuputkien epäillyn sabotaasin jälkeen maiden tuki Ukrainalle on entistä vahvempaa.

Marinilla oli lisäksi kahdenvälinen tapaaminen Ukrainan pääministerin Denys Šmyhalin kanssa. Hän tapasi lyhyesti myös Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin ja Britannian tuoreen pääministerin Liz Trussin.

Mitä hyötyä tällaisesta uudenlaisesta keskustelukerhosta on YK:n, Naton, Etyjin, Euroopan Neuvoston ja muiden kansainvälisten yhteisöjen rinnalla?

Kokous on viesti Venäjän presidentille Vladimir Putinille, sanoo yksi kokenut EU-diplomaatti. Hän torjuu myös ajatuksen keskustelukerhosta.

”Jostain pitää aloittaa”, diplomaatti sanoo.

Vähäinen asia ei ole, jos kaikki osallistuvat maat saataisiin edes hieman suorempaan riviin Venäjän edessä. Esimerkiksi Serbia ei ole osallistunut EU:n pakotteisiin Venäjää kohtaan.

Osallistuvilla mailla on keskinäisiä jännitteitä, missä on omat riskinsä lopputulosta ajatellen. Voi olla toiveajattelua, että jännitteitä onnistuttaisiin tällaisessa kokouksessa purkamaan, mutta toinen ja huonompi vaihtoehto olisi olla tapaamatta.

Saman pöydän ääressä ovat esimerkiksi Armenia ja Azerbaidžan, joiden ulkoministerit kävivät alkuviikosta rauhanneuvotteluja Genevessä. Maiden välisissä väkivaltaisuuksissa on kuollut liki 300 ihmistä syyskuussa, ja sosiaalisessa mediassa on kiertänyt video, jossa Azerbaidžanin sotilaiden väitetään ampuvan armenialaisia sotavankeja.

Etenkin Länsi-Balkanin maat ovat varuillaan, ettei Euroopan poliittisesta yhteisöstä tule EU-maiden tarjoamaa laihaa korviketta EU-jäsenyydelle. Tämän EU-maat ovat kilvan kiistäneet.

Britannia puolestaan on ollut tarkkana, ettei yhteisö näytä liikaa sen hylkäämän EU:n jatkeelta. Pääministeri Liz Truss päätti lopulta osallistua.

Monella osanottajamaalla on vielä pidättyväinen asenne – ne haluavat ensin katsoa, toimiiko tällainen 44 maan kokoonpano.

Suomikin haluaa pitää kokoontumisen epävirallisena ilman pysyviä sihteeristöjä ynnä muita rakenteita.

Poliittisen yhteisön kokouksen jälkeen perjantaina koolla on pelkästään EU-maiden epävirallinen huippukokous, jossa esillä on muun muassa juuri sovittu kahdeksas pakotepaketti Venäjää vastaan. Marinin mukaan keskustelussa on tuolloin myös energia.

Marin piti komissiosta tulleita ehdotuksia muun muassa kaasun hinnan sääntelystä riittämättöminä.

”Tarvitsemme lisää konkreettisia toimia, joilla hinnanmuodostusta pystytään hillitsemään. Suomi suhtautuu avoimesti kaikkiin ehdotuksiin, myös kaasun hintakattoon.”

Marin vastasi kokoukseen tullessaan kritiikkiin, jota hän sai twiitatessaan rahapolitiikasta. Siitä sai vaikutelman, että hän arvosteli keskuspankkeja eli meni tontille, jonne poliittiset päättäjät eivät usein mene.

Lue lisää: Sanna Marinin twiitti kyseenalaisti keskuspankkien koronnostot – Euroopan taloudessa voidaan pian kokea kovin isku toisen maailmansodan jälkeen.

”Meidän pitää keskittyä kahteen asiaan: lisäämään nopeasti energian tuotantoa. Toinen asia, mistä meidän eurooppalaisina päättäjinä on keskusteltava ja mihin on löydettävä ratkaisuja, on energian hinnan muodostus. Jos näihin juurisyihin ei pystytä puuttumaan, korkojen nostolla yksin ei saada inflaatiota alas”, Marin sanoi.

”On aivan eri asia, pyritäänkö poliittisilla päätöksillä jollakin tavoin suitsimaan keskuspankkien itsenäistä roolia. Kyllä minun mielestäni poliitikot voivat myös keskustella yleisestä talouspolitiikan koordinaatiosta, joka tällä hetkellä on valitettavan ohutta. Me tarvitsisimme enemmänkin keskustelua siitä, millä tavoin yhteensovitetaan toimia, että emme pahenna tilannetta entisestään.”

Saksa on saanut jo kritiikkiä noin 200 miljardin euron energiapaketistaan, jota suunnataan myös yrityksille. Kaikilla mailla ei ole varaa samaan. Myös Marin tuntui toivovan, ettei Saksan mallin mukainen sooloilu jatkuisi.

”Jäsenmaat vastaavat itse omasta tuestaan kuluttajille, mutta on myös selvää, että tämä vaikuttaa kaikkien jäsenmaiden toimintaan. On tärkeää, että koordinaatio olisi vahvempaa ja keskustelisimme yhdessä, vaikka toimivalta onkin jäsenmailla.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat