Värtsilässä syntynyt Ales Bjaljatski vietti Nobel-päiväänsä telkien takana Minskissä

Rauhanpalkinnon saajat ovat kannanotto Venäjän ja Valko-Venäjän ihmisoikeusrikkomuksia vastaan.

Ihmisoikeusaktivisti Ales Bjaljatski oikeudenkäynnissä Minskissä vuonna 2011.

7.10. 19:09

Nobelin rauhanpalkinnon saajiksi ilmoitettiin perjantaina ukrainalainen ja venäläinen ihmisoikeusjärjestö sekä valkovenäläinen ihmisoikeusaktivisti Ales Bjaljatski, 60. Ihmisoikeusjärjestö Vjasnan vuonna 1996 perustanut Bjaljatski istuu parhaillaan tutkintavankila 1:ssä Minskin keskustassa.

Bjaljatski vangittiin kahden työtoverinsa kanssa Vjasnan päämajaan tehdyssä ratsiassa viime vuoden heinäkuussa. Häntä syytetään yhteiskunnallisen järjestyksen horjuttamisesta ja veronkierrosta. Ihmisoikeusjärjestöt pitävät syytteitä tekaistuna.

Kyseessä on jo toinen kerta, kun Bjaljatski istuu telkien takana elämäntyönsä vuoksi.

Ales Bjaljatski syntyi syyskuun 25. päivänä 1962 Värtsilässä luovutetussa Karjalassa, minne hänen vanhempansa muuttivat Homelin alueelta eteläiseltä Valko-Venäjältä sodan jälkeen. Syntymässään neuvostokansalainen sai venäjänkielisen nimen Aleksandr Beljatski.

Isä Viktor Ustinovitš ja äiti Nina Aleksandrovna muuttivat takaisin Valko-Venäjälle jo 1964 Alesin ollessa kaksivuotias, kertoo Vjasna-järjestön julkaisema elämänkerta. Perhe asettui Svietlahorskin kaupunkiin, jossa Ales kävi koulunsa. Hän valmistui Homelin yliopiston historiallis-kielitieteellisestä tiedekunnasta 1984 ja oli järjestämässä ensimmäistä mielenosoitustaan totalitarismin uhrien puolesta Minskissä jo neuvostoaikana 1987.

Ales Bjaljatski otti vastaan ranskalais-saksalaisen ihmisoikeuspalkinnon Minskissä joulukuussa 2019.

Aktivisti tuotiin elokuussa 2011 ensimmäisen kerran samaan tutkintavankilaan, jossa hän nyt istuu. Tuolloin häntä syytettiin pelkästään veronkierrosta, mutta tosiasiallinen syy oli hänen poliittinen toimintansa.

Bjaljatski kärsi ensimmäisen tuomionsa Babruiskin vankilassa Minskin kaakkoispuolella.Samaan aikaan telkien takana olivat liikemies-toisinajattelija Mikalai Autuhovitš ja vuoden 2010 vaalien presidenttiehdokas Mikola Statkevitš. Samat miehet ovat istuneet jälleen vankilassa kesästä 2020 lähtien.

Bjaljatskin isä Viktor kuoli keuhkosyöpään jouluaattona 2011 poikansa ensimmäisen vankeuden aikana. Tuomari ei päästänyt isää vierailulle vankilaan syksyllä 2011 omaisten pyynnöistä huolimatta.

Bjaljatski valotti vanhempiensa taustaa lyhyessä Vjasna-sivuston julkaisemassa jutussa ennen vapautumistaan Babruiskista 2014. Sivusto referoi Bjaljatskin kirjettä, jonka tämä oli lähettänyt Babruiskin vankilasta.

”Ales kertoo, että neljänkymmenen kilometrin päässä Babruiskista oli aikoinaan hänen isoisänsä maatila, oikein suuri ja kaunis. Siellä syntyivät sekä hänen setänsä että isänsä. Tila kollektivisoitiin 1930-luvulla, kaikki turmeltiin ja ryöstettiin ja kodista tehtiin neuvostotila. ’Joten voi sanoa, että istun kotonani’, Ales vitsailee.”

Bjaljatskin nykyisestä terveydentilasta ei ole tietoa. Hänen puolisonsa Natalija Pintšuk sanoi perjantaina uutistoimisto AFP:lle olevansa ”tunnemyrskyn kourissa Nobelin rauhanpalkinnon vuoksi.

”Ilmaisen syvän kiitollisuuteni Nobel-komitealle ja kansainväliselle yhteisölle Alesin, hänen työtovereidensa ja järjestönsä työn tunnustamisesta”, Pintšuk kommentoi.

Ales Bjaljatski Minskissä vapauduttuaan vankilasta kesäkuussa 2014.

Nobelin rauhanpalkinnon jakoivat Bjaljatskin kanssa ukrainalainen ihmisoikeusjärjestö Center for Civil Liberties ja venäläisjärjestö Memorial.

Ukrainalainen järjestö on perustettu vuonna 2007 ja se on dokumentoinut muun muassa Krimillä Venäjän miehityksen jälkeen ilmennyttä poliittista vainoa ja kansainvälisiä rikoksia Donbasin separatistialueilla.

Venäläinen Memorial-järjestö perustettiin vuonna 1989 selvittämään ja julkaisemaan tietoja Neuvostoliiton ihmisoikeusrikkomuksista. Venäjän vanhin ja laajin riippumaton ihmisoikeusjärjestö määrättiin tänä vuonna lakkautettavaksi.

Rauhanpalkinnon saajat ovat siten palkintokomitean selkeä kannanotto Venäjän ja Valko-Venäjän ihmisoikeusrikkomuksia vastaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat