Turkin eri Nato-linja Suomelle ja Ruotsille asettaisi päättäjät ikävään paikkaan

Turkin erilainen linja Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiin olisi iso takaisku. Toistaiseksi siitä on silti vain vähän merkkejä: Suomenkaan ratifioinnin etenemisestä ei ole saatu minkäänlaisia uutisia, kirjoittaa HS:n Nato-kirjeenvaihtaja Elina Kervinen.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on vaatinut erityisesti Ruotsilta toimia ennen maan Nato-jäsenyyden ratifiointia.

7.10. 20:42

Mitä jos Turkki ratifioisi vain Suomen Nato-jäsenyyden ja jättäisi Ruotsin jäsenyyden yhä ratifioimatta?

Keskustelu tästä on kiihtynyt, kun Turkki on jälleen viime aikoina osoittanut ratifiointi­uhkauksensa ennen muuta Ruotsille.

Samaan aikaan Suomelle on sekä pääministerin että presidentin mukaan viestitetty, että Suomen suhteen ei nähdä kovin suuria ongelmia.

Kysymys on sinänsä olennainen, että eritahtinen eteneminen olisi iso isku Suomen ja Ruotsin tähän asti jouhevasti edenneelle Nato-prosessille.

Yksin Natoon eteneminen myös mitä ilmeisimmin heikentäisi jäsenyydestä koituvia hyötyjä.

Samalla on syytä pitää mielessä, että mitään kovin selviä merkkejä Suomen ja Ruotsin Nato-tien eriytymisestä ei taida toistaiseksi olla: Suomenkaan jäsenyyden ratifioinnista Turkissa ei ole vielä kuultu minkäänlaisia uutisia.

Kuten Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta aiemmin totesi HS:lle, ratkaisevaa lienee se, onko Turkki luopunut vaatimuksistaan Suomea kohtaan, mitä tulee esimerkiksi terroriteoista epäiltyjen palautuksiin.

Siitä ei ole vielä saatu merkkejä.

Virallisilta tahoilta yksin Suomen ratifioinnilla ja sen seurauksilla ei ole lähdetty kovin laajalti spekuloimaan, minkä ymmärtää hyvin.

Niin presidentti kuin useammat ministerit ovat korostaneet, että Suomi ja Ruotsi liikkuvat yhdessä Nato-prosessissa.

Lue lisää: Entä jos Turkki ratifioisi vain Suomen Nato-jäsenyyden? ”Tämä on hieman hermopeliä”, sanoo Haavisto

Samaan aikaan Suomessakin tiedostetaan, että Turkki tekee asiassa omat ratkaisunsa, ja niihin Suomen vaikutusvalta voi olla rajallinen.

”Jos he lähtevät omassa parlamentti­käsittelyssään erottelemaan tai antamaan erilaisia vastauksia, niin se tietysti on ongelmallista, mutta ei meillä nyt muutenkaan tunnu siihen parlamenttiin olevan kauheasti vaikutuksia”, kommentoi presidentti Sauli Niinistö tiistaina Tallinnassa.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan saattaisi saada haluamiaan hyötyjä myös viivyttämällä yksin Ruotsin jäsenyyttä.

Suomen ja Ruotsin yhteisen etenemisen puolesta puhuu kuitenkin ainakin se, että myös muilla Nato-mailla lienee intressi varmistaa, että Suomen Ruotsin jäsenyydet saadaan maaliin nopeasti ja kunnialla.

Muu alleviivaisi Naton sisäisiä ristiriitoja aikana, jona Euroopassa jyllää sota ja yhtenäisyyden osoittaminen on valttia. Viime aikoina kiristynyt turvallisuuspoliittinen ilmapiiri ei ainakaan vähennä tätä painetta.

Suomen ja Ruotsin liikkuminen eritahtisesti tarkoittaisi, että alueen yhteisten puolustus­suunnitelmien tekeminen ei voisi edetä yhtä jouhevasti kuin nyt jo on ajateltu.

Täysiä hyötyjä molempien sotilaallisesti kyvykkäiden maiden tulemisesta alueen Nato-rintamaan ei liioin saataisi.

Suomen ja Ruotsin välillekin tilanne voisi aiheuttaa jonkinlaista hankausta.

Jos Turkki kaikesta huolimatta päättäisi ratifioida vain Suomen jäsenyyden, asettaisi se Suomen päättäjät ikävään tilanteeseen.

Nato-jäsenyys ei tule voimaan ennen kuin Suomi muiden maiden ratifiointien jälkeen itse hyväksyy esityksen asiasta eduskunnassa ja antaa ratifiointiasiakirjat Yhdysvaltoihin tallennettavaksi.

Suomi voisi siis periaatteessa hidastaa oman jäsenyytensä viimeistelyä ennen kuin Ruotsin tilanne ratkeaa.

Tehdäänkö niin, olisi päättäjien harkittava.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat