WWF: Selkärankaisten villieläinten kannat ovat kutistuneet merkittävästi alle 50 vuodessa

Maailman luonnonsäätiö vaatii hallituksia sitoutumaan luontokadon pysäyttämiseen kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä.

Valtamerien hait ovat vähentyneet 50 vuodessa yli 70 prosentilla. Raportin mukaan suurin syy on 18-kertaiseksi noussut kalastus.

13.10. 2:00 | Päivitetty 13.10. 7:55

Maailman luonnonsäätiö WWF vaatii hallituksia sitoutumaan luontokadon pysäyttämiseen ja lajistojen kääntämiseen kasvuun kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Säätiön tuoreen Elävä planeetta -raportin mukaan maapallon selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 69 prosenttia vuosien 1970–2018 välisenä aikana.

Nopeinta luontokato on ollut torstaina julkaistun raportin mukaan Etelä-Amerikassa, jonka lajikanta on kutistunut 48 vuoden aikana peräti 94 prosentilla. Maailmanlaajuisesti eniten ovat kärsineet makean veden eliöt, joiden määrä on vähentynyt 84 prosentilla. Luontokadon nopeus näyttää kiihtyneen, sillä prosenttiluvut ovat selvästi suurempia kuin aiemmissa vuosiraporteissa.

Suurimmat syylliset luontokatoon ovat WWF:n mukaan tehostunut maankäyttö ja moninkertaistunut kalastuspaine. Suurin uhka kuitenkin on ilmastonmuutos.

”Jos emme kykene rajoittamaan maailmanlaajuista lämpenemistä 1,5 asteeseen, tulee ilmastonmuutoksesta todennäköisesti tärkein syy luonnon monimuotoisuuden katoamiseen seuraavina vuosikymmeninä”, raportissa todetaan. ”Kohoavat lämpötilat johtavat jo nyt joukkokuolemiin kuten myös kokonaisten lajien katoamiseen.”

WWF:n pääjohtaja Marco Lambertini vaatii raportin esipuheessa valtioita sitoutumaan siihen, että luontokato pysäytetään ja eläinkannat käännetään maailmanlaajuisesti kasvuun kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Lajiston pelastamiseen on Lambertinin mukaan ryhdyttävä samaan tapaan kuin ilmastonmuutoksen torjumiseen on ryhdytty eli kansainvälisesti.

”Maailman johtajilla on ohittamaton tilaisuus sitoutua luontomyönteiseen tehtävään joulukuussa, kun YK:n biodiversiteettikonferenssi kokoontuu Montrealissa”, Lambertini kirjoittaa.

”Aivan kuten tavoite nollanettopäästöistä vuoteen 2050 mennessä pakottaa energiasektorin kääntymään uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön, niin ’luontopositiivinen vuoteen 2030 mennessä’ -tavoite pakottaa maatalouden, kalastuksen, metsänhoidon, infrastruktuurin ja jalostuksen innovaatioihin, jotka vievät kohti kestävää tuotantoa ja kulutuskäyttäytymistä.”

Oikaisu 13.10.2022 kello 7.54: Toisin kuin jutussa aiemmin kerrottiin, maapallon selkärankaisista villieläimistä ei ole kadonnut 69 prosenttia, vaan selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 69 prosenttia vuosien 1970–2018 välisenä aikana.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat