Savu nousee voimalinjojen yläpuolelle, kun Venäjän ohjusisku osui Länsi-Ukrainan Lvivissä kriittiseen infrastruktuuriin.

Venäjällä ei ole enää voimaa heikentää Ukrainaa, sanoo Pekka Toveri

Talvi lähestyy, ja siksi huonosti sodassa menestynyt Venäjä panostaa Ukrainan energialaitosten vahingoittamiseen. Se vaikuttaa siviileihin ja Ukrainan joukkojen puolustuskykyyn.


14.10. 16:52 | Päivitetty 14.10. 18:47

Venäjä on tällä viikolla iskenyt ohjusiskuillaan voimakkaasti Ukrainan kriittiseen infrastruktuuriin. Suuri osa iskuista on osunut siviilikohteisiin.

Pelkästään maanantain ohjusiskuissa vaurioita kärsi noin kolmekymmentä prosenttia maan energiainfrastruktuurista, kertoo Ukrinform.

Ukrainan hallitus kehottikin maanantaina ukrainalaisia rajoittamaan sähkönkulutustaan 25 prosentilla, Reuters kertoo. Ukraina myös vähensi energiatoimituksia naapurimaahan Moldovaan, ja pääkaupunki Kiovassa aloitettiin suunnitellut sähkökatkot.

Sähköverkon lisäksi Venäjän iskut vahingoittivat vedenjakelua. Esimerkiksi Länsi-Ukrainassa sijaitsevassa Lvivissä osa kaupungista oli maanantaina ilman sähköä ja vettä.

Lue lisää: Venäjä ampui maanantaina yli 80 ohjusta Ukrainaan, tämä iskuista tiedetään

Lue lisää: HS vieraili Mykolajivissa, joka on avain­asemassa Ukrainan vasta­hyökkäyksessä – Tulitus hiljeni tällä viikolla, kun Ukraina otti kiinni sabotöörit ja iski Venäjän varastoihin

Osassa Ukrainaa, kuten Mykolajivissa, vesihuolto oli vaurioitunut pahasti jo Venäjän aiemmissa iskuissa.

Presidentti Volodymyr Zelenskyin ja pääministeri Denis Šmyhalin mukaan sähkönjakelu olisi saatu korjattua suurimmassa osassa alueita.

Musta savu nousi Lvivissä taivaalle Venäjän iskun jälkeen maanantaina. Kaupungin viestintäyhteydet sekä veden- ja sähkönjakelu kärsivät iskun vuoksi.

”Ihan varmasti venäläisillä on kostomentaliteettia, kun venäläisiä ja [presidentti Vladimir] Putinia henkilö­kohtaisesti nöyryytettiin [Krimin] siltaiskulla. Kun ei pystytä Ukrainan asevoimille kostamaan, niin kostetaan siviileille”, arvioi Puolustusvoimien entinen tiedustelu­päällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri. Hän viittaa Venäjän viime aikoina Ukrainan eduksi kääntyneeseen taistelutilanteeseen.

Sodan kuluessa Venäjä on ampunut yli 4 000 pitkän kantaman ohjusta, Toveri kertoo.

”Niistä valtaosa, varmaan reilusti yli 90 prosenttia, on osunut siviilikohteisiin.”

Toveri kertoo, että Venäjän sotakalusto on jatkuvasti huonontunut: Aluksi se käytti parasta uutta kalustoa ja kehittyneempiä ilmavoimien risteilyohjuksia. Mutta kun sodan pitkityttyä kalusto on alkanut käydä vähiin, on siirrytty vanhempiin 70-80-luvun ohjusmalleihin.

”Nyt käytetään ilmatorjuntaohjuksiakin, joiden tarkkuus on jo melkoista hehtaari­ammuntaa, ja se on johtanut väestön terrorisointiin.”

Pekka Toverin arvion mukaan valtaosa Venäjän viimeisten kahdeksan kuukauden aikana ampumista pitkän kantaman ohjuksista on osunut siviilikohteisiin.

Epätarkkuus ja virhelaukaukset ovat kuitenkin ”häviävän pieni osuus aseiden käytöstä”, korostaa Maanpuolustus­korkeakoulun apulaissotilasprofessori, majuri Antti Paronen. Parosen mukaan näyttääkin siltä, että Venäjä on ollut tietoinen siitä, että se on ampunut siviilikohteisiin.

”Se [epätarkkuus] mitataan käytännössä kymmenissä metreissä, eli Kiovan keskustaan ammutut ohjukset on kyllä tietoisesti ammuttu nimenomaan Kiovan keskustaan – ymmärryksellä siitä, että ne saattavat, ja todennäköisesti tuottavat, siviiliuhreja.”

11. lokakuuta osia Kiovasta pimeni kiertävän sähkökatkon aikana.

Venäjän iskuilla on monenlaisia kohteita, Paronen sanoo.

”On selkeästi viestintäinfrastruktuuria, energiainfrastruktuuria ja tietysti siviilikohteita: asuinrakennuksia, teitä, leikkikenttiäkin, kuten olemme uutiskuvista nähneet.”

Parosen mukaan Venäjä on halunnut ulottaa iskujensa vaikutuksen ”käytännössä koko Ukrainan maa-alueen että yhteiskunnan syvyyteen”. Sähkön, energian ja lämmön saantiin sekä tietoliikenneyhteyksiin vaikuttaminen on venäläisessä suunnittelussa voitu nyt nähdä kaikkein tehokkaimpana, Paronen sanoo.

”Jos uskomme venäläisiä, niin tämä [iskut ympäri Ukrainaa] on kosto Kertšinsalmen sillalle tehdyistä iskuista ja siltojen katkaisuyrityksestä.”

”Pian koittava talvi ja ukrainalaisen yhteiskunnan laittaminen polvilleen tässä lokakuun puolivälissä ja ilmojen kylmetessä olisi sitten toinen mahdollinen selitys”, Paronen jatkaa.

Antti Paronen pitää mahdollisena, että ilmojen kylmetessä Venäjä yrittäisi ”laittaa ukrainalaisen yhteiskunnan polvilleen” kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvilla iskuillaan.

Sähkönjakelua ja tietoliikenneyhteyksiä tuhoamalla vaikeutetaan sotilasinfrastruktuurin ylläpitämistä, mutta se vaikuttaa myös siviiliväestöön talven edellä, Paronen kertoo.

”Tietoinfrastruktuuriin vaikuttaminen aiheuttaa sen, että johtamisyhteyksiä päästään katkomaan valtakunnanlaajuisesti rintamien ja poliittisen päätöksenteon välillä.”

Myös Toveri uskoo, että talven tulolla on suuri merkitys Venäjän strategiassa. Venäjä on pitkään yrittänyt – turhaan – murtaa ukrainalaisten taistelutahtoa jatkuvilla pommituksilla ja siviiliväestöön kohdistuvilla iskuilla. Nyt se voi ajatella, että sähköverkon vahingoittaminen ja kotien lämmitykseen iskeminen voisi purra ukrainalaisten taistelutahtoon paremmin, Toveri pohtii.

”Voimalaitoksia ei pystytä siirtämään, salaamaan ja suojaamaan, ne ovat helppoja maaleja”, Toveri sanoo.

Hän ei kuitenkaan usko, että esimerkiksi sähkökatkoilla Venäjä pystyisi merkittävästi vaikuttamaan Ukrainan sodankäynti- ja tuotantokykyyn.

”Ukrainan puolustuskyky perustuu pitkälti ulkopuolelta tulevaan apuun, ja toisaalta ukrainalaiset ovat kyenneet varsin hyvin korjaamaan aiheutuneita vahinkoja.”

Ukrainan energiaministeri Herman Haluštšenkon mukaan iskut olivat ensimmäinen kerta sodan aikana, kun Venäjä on ”kohdistanut iskunsa näin suurissa määrin” energia­infrastruktuuriin, kertoi Ukrinform uutiskanava CNN:ään viitaten.

Haluštšenkon mukaan yksi syy Venäjän iskuihin olisi se, että Ukrainan sähkönvienti Eurooppaan ”auttaa Euroopan maita säästämään venäläisessä kaasussa ja hiilessä”.

Pekka Toveri pitää teoriaa yhtenä mahdollisuutena Venäjän keinovalikoimassa.

”Putinhan toivoo, että kun hän ei pysty sotilaallisesti lyömään Ukrainaa, niin jos on kylmä ja haastava talvi, voitaisiin pitkittämällä sotaa saada lännen selkäranka katkeamaan. Silloin länsi alkaisi painostaa Ukrainaa suostumaan neuvotteluihin ja rauhaan.”

Positiivisiakin viestejä viimeaikaisista tapahtumista on nähtävissä. Tällaisina Toveri näkee sen, että Ukrainan ilmapuolustus toimii, maa saa edelleen apua ja näyttää vieläpä pystyvän hyvin korjaamaan sähkö-, tie- ja tietoverkkojaan.

Myös Antti Paronen uskoo, että ukrainalaiset ovat erittäin harjaantuneita pommitus­tuhojen korjaamisessa. Hän pitää myös lukuja Ukrainan ilmatorjunnan onnistumisista ”erittäin lupaavina”.

”Jos yhtään ukrainalaisiin lukuihin on luottaminen siitä, minkä verran he ovat saaneet torjuttua venäläisiä risteilyohjuksia sekä ilmeisesti iranilaisia kamikaze-drooneja, joita on laitettu Valko-Venäjän puolelta liikkeelle Ukrainaan, niin lukumäärät näiden torjuntojen onnistumisesta ovat kieltämättä varsin lupaavia”, hän sanoo.

Venäjä puolestaan on alkuviikon voimakkaiden ohjusiskujen jälkeen vähentänyt ohjusiskujensa tiheyttä ja siirtynyt jälleen käyttämään paljon tykistöään esimerkiksi etelässä, Toveri huomauttaa.

”En usko, että Venäjä pystyy jäljellä olevilla kyvyillään merkittävästi heikentämään tilannetta Ukrainassa”, hän sanoo.

Asiakas syö kynttilän valossa Länsi-Ukrainassa sijaitsevassa Lvivin kaupungissa. Sähköt katkesivat osassa kaupunkia Venäjän iskettyä kaupungin energiainfrastruktuuriin maanantaina.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat