Blinkenin neuvon­­antaja: Venäjälle on tehty selväksi, mitä ydin­aseista seuraisi: ”He tietävät, mihin pystymme”

Derek Cholletin mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen liittyvissä keskusteluissa on ”edistytty” – eli on syytä olla optimisti. Yhtäaikainen liittyminen olisi Naton etu, hän sanoo.

Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin neuvonantaja Derek Chollet Yhdysvaltain suurlähetystössä Helsingissä 12. lokakuuta.

13.10. 15:20

Yhdysvallat toivoo Suomen ja Ruotsin liittyvän yhtä aikaa sotilasliitto Naton jäseniksi, sanoo Helsingissä vieraillut Derek Chollet, Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin neuvonantaja, STT:n haastattelussa.

Hänen mukaansa samanaikainen liittyminen olisi myös Naton edun mukaista, niin poliittisesti kuin yhteisen puolustuksenkin kannalta.

”Meidän kongressimme äänesti Suomen ja Ruotsin samanaikaisen liittymisen puolesta, joten sitä me toivomme”, Chollet sanoo.

Nato-jäsenyyksien ratifiointia panttaava Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on viestittänyt Turkilla olevan ongelmia lähinnä Ruotsin, ei niinkään Suomen kanssa. Tämä on herättänyt arveluja siitä, voisiko Turkki hyväksyä ainakin aluksi vain Suomen liittymisen Natoon.

Turkin lisäksi Nato-maista vain Unkari ei ole vielä ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä. Chollet kuitenkin korostaa prosessien edenneen kokonaisuudessaan hämmästyttävän nopeasti.

”Vielä vuosi sitten Suomen ja Ruotsin jäsenyys ei ollut ollenkaan tehtävälistallamme. Se oli kyllä haaveemme, mutta ei sellainen haave, jota pidimme mahdollisena.”

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist (oik.) ja Turkin puolustusministeri Hulusi Akar tapasivat Brysselissä 13. lokakuuta.

Cholletin sanoista ei löydy etsimälläkään suoraa kritiikkiä Turkkia tai Unkaria kohtaan. Hänen mukaansa kaikki keskustelut osapuolten välillä ovat olleet tähän saakka hyvin rakentavia ja niissä on ”edistytty” – eli on syytä olla optimisti.

”Suomi on toivottavasti pian Naton jäsen, joko tämän vuoden loppuun tai ensi vuoden alkuun mennessä”, Chollet sanoo.

Juuri tällä hetkellä neuvotteluissa odotellaan hänen mukaansa Ruotsin uuden hallituksen muodostamista.

Laajalti on arvioitu, etteivät ratkaisun avaimet Turkin Nato-ratifioinnin heltiämiselle löydy niinkään Ruotsista tai Suomesta kuin Yhdysvalloista. Chollet toteaa myös Yhdysvaltain keskustelleen jäsenyysasiasta Turkin kanssa, mutta hän väistää kysymyksen siitä, millaista vipuvartta Yhdysvallat mahdollisesti on käyttänyt tai aikoo käyttää ratifioinnin vauhdittamiseksi.

”Suomi on antanut Natolle suuremman panoksen kuin monet Naton jäsenmaat.”

Yksi tällainen mahdollinen tekijä on ollut yhdysvaltalaisten F-16-hävittäjien myynti Turkille. Turkkilaismedian mukaan kahden demokraattisenaattorin yritys asettaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifiointi yhdeksi ehdoksi hävittäjien myynnille ei edennyt Yhdysvaltain kongressissa.

Ulkoministeriön neuvonantajana Chollet on ulkoministeri Blinkenin lähipiirissä ja voi toimia myös hänen diplomaattiedustajanaan kansainvälisissä neuvotteluissa.

Chollet on työskennellyt ulkoministeriön lisäksi tutkimuslaitoksissa ja kirjoittanut kirjoja ulkopolitiikasta. Hallinnosta hänellä on työkokemusta niin Valkoisesta talosta kuin puolustusministeriöstä. Viimeksi mainittuun Chollet viittaa kertoessaan tietävänsä, kuinka läheinen kumppani Suomi on ollut Natolle jo vuosien ajan.

”Suomi on antanut Natolle suuremman panoksen kuin monet Naton jäsenmaat. Siksi olemme niin innokkaita ja toiveikkaita sen suhteen, mitä tapahtuu, kun Suomi liittyy Natoon.”

Ukrainan sotatilanteessa on viime päivinä arvuuteltu Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin puheiden viestiä. Onko Yhdysvallat sittenkin valmis neuvottelemaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa tai etsimään tälle jonkinlaista kunniakasta ulospääsyä sodasta?

Cholletin mukaan hallinnon linja ei ole muuttunut.

”Ulkoministeri Blinken on sanonut useaan otteeseen, ettemme päätä mitään Ukrainasta ilman Ukrainaa”, hän vakuuttaa.

Cholletin mukaan sota voisi päättyä vaikka heti huomenna, jos Putin niin haluaa. Chollet on nähnyt myös pääministeri Sanna Marinista (sd) maailmalle levinneen videon, jossa Marin toteaa Venäjän lähdön pois Ukrainasta olevan tie pois sodasta.

”Minusta pääministerinne ilmaisi asian varsin kaunopuheisesti ja suoraan”, Chollet arvioi.

Ajatukset Putinin tarvitsemasta perääntymistiestä kytkeytyvät pelkoihin siitä, että nurkkaan ahdistettuna hän saattaisi siirtyä sanoista tekoihin ydinaseen käyttämisessä.

”Venäläiset kyllä tietävät, mihin me pystymme.”

Cholletin mielestä Venäjän ydinasepuheet ovat ”äärettömän vastuuttomia” YK:n turvallisuusneuvoston pysyvältä jäseneltä ja niiden olisi syytä loppua. Merkkejä käytännön valmistautumisesta ydinaseen käyttöön ei ole hänen mukaansa ole nähty, mutta Yhdysvallat seuraa tilannetta tarkasti.

Venäjälle on tehty myös eri kanavia pitkin selväksi, että ydinaseen käytön seuraukset olisivat sille vakavat.

”Emme halua spekuloida sillä, mitä nuo seuraukset olisivat, mutta venäläiset kyllä tietävät hyvin, mihin me pystymme”, Chollet sanoo.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden osallistui Valkoisesta talosta G7-maiden virtuaalitapaamiseen Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan 11. lokakuuta.

Sotilaallista tai Ukrainan ehdoilla tehtävää diplomaatista ratkaisua odotettaessa Yhdysvallat aikoo Cholletin mukaan tehdä kaiken voitavansa ukrainalaisten auttamiseksi. Tähän mennessä se on toimittanut Ukrainaan yli 700 miljardin dollarin arvosta ”turvallisuusapua”.

Vaikka Yhdysvallat on ylivoimaisesti suurin Ukrainan aseavun lähde, Chollet sanoo Washingtonin olevan tyytyväinen eurooppalaisten liittolaisten ja kumppanien panokseen. Myös Suomen yhdeksän asepakettia ovat olleet maan koon huomioon ottaen merkittävä apu, hän arvioi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat