Norjalainen Venäjä-asiantuntija arvioi Kremlillä olevan aikaa kuukausia, enintään vuosi: edessä 1990-lukuakin pahempi kriisi

Venäjän energiapolitiikkaan perehtynyt professori Indra Øverland sanoo, että Venäjä on onnistunut rakentamaan energiasta vaarallisen aseen. Eurooppalaisten tulisi varautua säästämään sähköä, hän sanoo.

Norjalaisen energia-asiantuntijan Indra Øverlandin mukaan Norjan pitäisi tukea Ukrainaa paljon enemmän, koska Norja tienaa suuret summat rahaa sodan takia nousseilla energian hinnoilla.

28.11.2022 2:00 | Päivitetty 28.11.2022 9:05

Oslo

Euroopalla on edessään kriisitalvi, mutta vaikein tilanne on Ukrainassa.

Viime keskiviikkona sähköt katkesivat useissa kaupungeissa Venäjän pommitusten takia. Lähes 12 miljoonaa kotia oli ilman sähköä.

Venäjä on kohdistanut pommituksiaan muun muassa Ukrainan energiainfrastruktuuriin ja vedenjakeluun.

Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjän keskiviikon pommitus keskeytti veden ja sähkön jakelun lähes koko maassa.

Lue lisää: Ukrainassa on varauduttava siihen, että kohta on osattava elää kuten useita sukupolvia sitten

Muukin Eurooppa kärsii energiapulasta. Venäjältä kulkee Länsi-Eurooppaan enää yksi toiminnassa oleva kaasuputki. Ja viime viikolla kaasujätti Gazprom uhkasi vähentää kaasutoimituksia entisestään.

Energia on Venäjälle ase.

Ja tuon aseen käytön suhteen Venäjä on pelannut korttinsa hyvin, sanoo professori ja energia-asiantuntija Indra Øverland.

”Venäjä toimii rationaalisesti. Se pitää kaasun ja öljyn toimitukset alhaalla ja hinnan korkealla. Tämä tuo Venäjälle yhä paljon tuloja ja aiheuttaa samalla vaikeuksia vastaanottajille Euroopassa. Se on ollut aika fiksu strategia.”

Sähkön hinnat heiluvat. Suomessa, Ruotsissa ja halki Euroopan on käynnistetty kampanjoita sähkön säästämiseksi. Sähkökatkoihin varaudutaan.

Samalla sanktiot eivät ole vaikuttaneet Venäjän talouteen niin merkittävästi kuin ehkä oli tarkoitus. ”Siksi sanktiota tulisi lisätä.”

Øverland työskentelee Norjan ulkopoliittisessa instituutissa Nupissa. Hän johtaa ilmastonmuutosta ja energiapolitiikkaa tutkivaa tutkimusryhmää.

Hän on Cambridgen yliopistosta väitellyt tutkija, joka on keskittynyt Neuvostoliiton jälkeisen energiapolitiikan tutkimiseen. Hän on myös asunut ja työskennellyt pitkään Venäjällä.

Øverland sanoo, että Eurooppa on talven edetessä isojen haasteiden edessä.

Euroopassa on totuttu halpaan energiaan, mutta nyt sitä ei ole tarjolla.

”Talven suhteen tilanne on hyvin, hyvin huolestuttava. Voi olla, että ihmiset Euroopassa eivät ole siitä tarpeeksi huolissaan”, Øverland sanoo.

Indra Øverland työhuoneessaan Norjan ulkopoliittisen instituutin toimistossa.

Hänen mukaansa eurooppalaisten maiden tulisi panostaa enemmän energiantuotannon tehokkuuden maksimoimiseen ja sähkön säästämiseen.

Iso kysymys on, miten eri Euroopan maiden kansalaiset sopeutuvat uuteen tilanteeseen. Miten yhteiskunnat kestävät? Seuraako sähköongelmista levottomuuksia?

Kysymys on vaikea, Øverland sanoo.

Toisaalta syy energiakriisille on Venäjän aloittama sota. Toisaalta koko Eurooppa ja suurin osa maailmasta on toteuttanut pitkään energiapolitiikkaa, jonka tavoitteena on ollut ennen kaikkea halpa energia.

Jos maailman valtiot olisivat pyrkineet luopumaan aiemmin fossiilisista polttoaineista ja panostaneet enemmän muun muassa uusiutuviin energiamuotoihin, emme olisi niin riippuvaisia Venäjän hallitsemista energiamuodoista.

Kysymys on siitä, millaisia reaktioita tilanne eurooppalaisissa herättää.

”Alkavatko ihmiset hyökätä poliitikkoja vastaan ja syyttää heitä tilanteesta vai hyväksytäänkö, että syy on Vladimir Putinin sodassa Ukrainaa vastaan.”

Samalla kun muut eurooppalaiset kärsivät sähkön hinnoista, ukrainalaiset joutuvat elämään pitkiä aikoja ilman sähköä ja lämmitystä. Lisäksi Venäjä pommittaa maata ohjuksilla.

”Ukrainalaiset taistelevat eloonjäämisestään, ja he varmaan valittavat tilanteesta vähiten.”

Øverland uskoo – ja toivoo – että eurooppalaiset pitävät pään kylmänä ja ryhtyvät esimerkiksi säästämään sähköä, mutta varmaa se ei ole.

Voi olla, että esimerkiksi poliitikot alkavat hyödyntää tilannetta kannatuksen saamiseksi. Eli syyttämään hallituksia ja tehtyä ilmastopolitiikkaa sähkön hintojen noususta.

Tilanteeseen ei ole nopeaa ratkaisua. Tärkein ratkaisu on nyt sähkön säästäminen, Øverland sanoo. Seuraavaksi tärkeintä on panostaa aurinkovoiman ja tuulivoiman lisäämiseen. Niillä panostuksilla energiapolitiikasta on mahdollista saada tulevina vuosina kestävää.

Øverland työskenteli itse Venäjällä 1990-luvulla, jota hän kuvaa kaoottiseksi ajaksi Venäjän yhteiskunnassa. Putinin valtaannousun hän näki tasapainottavana. Venäjä alkoi syventää energiayhteistyötään Euroopan kanssa, minkä Øverlandkin näki alkuun myönteisenä. Riippuvuussuhteesta syntyisi rauhaa ja vakautta.

”Vähitellen mieleni muuttui. Putinin toisen kauden alla, vuodesta 2004. Samoihin aikoihin tuli Mihail Hodorkovskin pidätys. Käsitykseni muuttui kielteiseksi.”

Ja kun Venäjä vuonna 2014 ryhtyi miehittämään osia Ukrainasta, Euroopan ja Yhdysvaltojen olisi pitänyt puuttua Venäjän toimintaan huomattavasti ankarammin.

”Silloin meidän olisi pitänyt asettaa sanktiot, jotka meillä on nyt.”

Øverland kuitenkin uskoo, että Venäjällä on edessään erittäin vaikeat ajat. Maa ei ole vielä ajautunut siihen vakavaan kriisin, joka on tulossa.

”Näen, että Venäjällä on edessään pahin kriisi sitten 1990-luvun. Tai ehkä pahempi. En usko, että Venäjä kestää tätä tilannetta vuosia. Ehkä joitain kuukausia, tai vuoden. Venäjän yhteiskunta ei ole valmis kriisiin. Ukrainan yhteiskunta on. He taistelevat eloonjäämisestä. Venäjän sotilaat taistelevat merkityksetöntä sotaa diktaattorinsa puolesta, joka ei heistä välitä.”

Indra Øverland siteeraa venäläistä shakkimestaria ja aktivistia Garry Kasparovia, jonka mukaan Putin ei ole shakinpelaaja, vaan pokerinpelaaja, joka tykkää bluffata. ”Ukraina puolestaan pelaa shakkia”, Øverland sanoo.

Norjalle Euroopan energiakriisi on aiheuttanut paradoksaalisen tilanteen. Nousevat sähkönhinnat ovat iskeneet myös Norjaan, mutta samalla maa saa valtavasti tuloja, koska se on merkittävä öljyn ja maakaasun viejä.

Norja on kasvattanut Eurooppaan vietävän maakaasun määriä, mutta se ei riitä.

”Norja auttaa Eurooppaa, mutta samalla me tienaamme järjettömiä summia rahaa kaasusta ja öljystä. Norja on jo entuudestaan hyvin etuoikeutettu ja rikas maa. Ja nyt Norjan energiatulot ovat nelinkertaistuneet sodan takia.”

Norjan valtiovarainministeriön arvion mukaan Norjan öljy- ja kaasutulot ovat tänä vuonna 1,17 biljoonaa kruunua. Ensi vuonna ne nousevat 1,38 biljoonaan kruunuun (noin 135 miljardiin euroon). Viime vuonna, ennen Venäjän hyökkäystä, Norjan öljy- ja kaasutulot olivat ”vain” 288 miljardia kruunua (28 miljardia euroa).

Norja pystyy myös kompensoimaan nousevia sähkön hintoja anteliaasti: Jos sähkön hinta ylittää tietyn rajan, joka on noin 7 senttiä per kilowattitunti, valtio maksaa ylimenevästä osasta 90 prosenttia.

Lue lisää: Norjalainen sähkö­kuluttaja on tottunut yltäkylläisyyteen, mutta voiko näin jatkua?

Norjassa on herännyt jonkin verran keskustelua siitä, pitäisikö Norjan käyttää kasvaneita energiatuottojaan Ukrainan auttamiseksi. Vihreän puolueen poliitikot ovat ehdottaneet eräänlaisen Norjan Marshall-apupaketin luomista Ukrainalle.

Norja tukee Ukrainaa monin tavoin, mutta tällaista apupakettia hallitus ei ainakaan toistaiseksi suunnittele, kertoi Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre HS:n haastattelussa lokakuussa.

Professori Indra Øverlandin mukaan Norjan pitäisi ehdottomasti lisätä tukeaan Ukrainalle energiavoittojen vuoksi.

”Olisi luotava merkittävä taloudellinen apupaketti. Ukraina on uhri ja todella äärimmäisessä tilanteessa. Ihmisiä teurastetaan. Heille olisi annettava erityistä tukea.”

Øverlandin mukaan apupaketin luominen olisi hyödyksi myös Norjan maineelle pitkässä juoksussa.

”Norja on tehnyt energialla paljon rahaa. Myös ilmaston suhteen Norjan päästöt suhteessa väkilukuun ovat maailman korkeimpien joukossa, koska olemme vieneet maailmalle niin paljon kaasua ja öljyä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat