Kiinan diplomaattien nyrkkien epäillään jälleen heiluneen – Miksi he toimivat väkivaltaisesti?

Kiinan susisoturi-diplomatian kiivaus juontaa juurensa valtionjohdon vaateista olla tiukasti Kiinan puolella, kirjoittaa HS:n Aasian-kirjeenvaihtaja Mari Manninen.

Kiinan Manchesterin-konsulaatin portilla konsulaatin työntekijät pahoinpitelivät mielenosoittajaa sunnuntaina.

20.10. 13:10 | Päivitetty 20.10. 13:25

Peking

Lehdissä julkaistujen valokuvien perusteella saattaa olla, että itse kiinalainen pääkonsuli riuhtoi tukasta mielenosoittajaa Kiinan Manchesterin-konsulaatin portilla sunnuntaina.

Tällaista väitti brittiparlamentaarikko Alicia Kearns.

Riuhtojan kasvojen alaosa on maskin peitossa, mutta silmälasit, tukka ja korvat ovat kovin samanlaiset kuin pääkonsulilla.

Konsulaatin sisältä tullut miesjoukko veti yhden mielenosoittajan konsulaatin alueelle ja pahoinpiteli tätä. Mies joutui yöksi sairaalahoitoon. Näin kertoo portilla olleen ja mielenosoittajan pelastaneen Manchesterin poliisin raportti.

Video näyttää nujakan konsulaatin edustalla:

30–40 hengen mielenosoittajan joukko oli kantanut konsulaatin edessä Kiinan johtajan Xi Jinpingin vastaisia kylttejä. Kylteissä oli muun muassa Xi hirttosilmukassa.

Mielenosoitus oli poliisin mukaan laillinen ja rauhallinen. Tilanne kärjistyi, kun konsulaatin henkilökunta tuli repimään kylttejä ja kun miesjoukko portilla veti mielenosoittajan sisään.

Brittipoliitikot ovat erittäin suivaantuneita tapahtuneesta koko viikon, ja hallitus miettii jatkotoimia. Kiina puolestaan ilmaisi keskiviikkona Britannialle tyytymättömyytensä ”laittoman aineksen ilkeämielisestä häirinnästä”.

Kiinan konsulaatin henkilökunta tuli poistamaan mielenosoittajien kylttejä, joissa ivattiin Kiinan johtajaa Xi Jinpingiä.

Tämä ei olisi ensimmäinen kerta, kun kiinalaisdiplomaatit olisivat väkivaltaisessa kohtauksessa maailmalla.

Kaksi vuotta sitten Fidžin Suvassa kaksi kiinalaista diplomaattia tuli kutsumatta Taipein edustuston eli taiwanilaisten kansallispäivän juhliin. Taiwanin omakseen mieltävä Kiina ei pidä moisista juhlista.

Taiwanilaiset isännät yrittivät poistaa juhlijoita kuvanneita kuokkavieraita, ja tuli käsirysy. Taiwanin mukaan kiinalaiset olivat aggressiivisia, Kiinan mukaan taiwanilaiset. Fidžin poliisi ei tutkinut tapausta.

Myös Manchesterin tapauksesta Kiinalla oma versionsa, jonka mukaan mielenosoittajat tunkeutuivat konsulaatin alueelle. Poliisin kertoma ei tue Kiinan näkemystä. Tätä tapausta poliisi tutkii.

Kun kyselee Pekingissä toimivilta länsidiplomaateilta, mikä kiinalaisia diplomaatteja oikein vaivaa, vastassa on hämmentyneitä ilmeitä.

Maailmalla on viime vuosina jo totuttu siihen, että kiinalaiset diplomaatit saattavat olla suustaan julkisesti todella ärhäköitä, jopa loukkaavia.

Mutta että fyysistä väkivaltaa?

Sellaista on kiinalaisdiplomaateilta viimeksi nähty vuosikymmeniä sitten. Financial Times -lehti muistaa, että Kiinan kaoottisen kulttuurivallankumouksen (1966–1976) aikana Lontoossa olleet kiinalaisdiplomaatit nujakoivat poliisin kanssa.

Viime vuosina Kiinalla on ollut ja yhäkin on maailmalla useita niin kutsuttuja susisotureita diplomaatteina. He haukkua räksyttävät Kiinan arvostelijoita epädiplomaattisin tavoin.

Kiinan Pariisin-suurlähetystö luonnehti Twitterissä Kiinan-tutkija Antonio Bondazia hulluksi hyeenaksi. Ranskan-lähettiläs Lu Shaye on tunnettu kärjekkäästä kielestään.

Kiinan entinen Ruotsin-lähettiläs Gui Congyou oli kymmeniä kertoja Ruotsin ulkoministeriön puhuttelussa.

Hän vertasi Ruotsin ja Kiinan suhdetta siihen, että kevyen sarjan nyrkkeilijä haastaa raskassarjalaisen: ”Mitä vaihtoehtoja olettaisit raskassarjalaisella olevan?” Eli raskassarjalainen jatkoi verbaalisia lyöntejään.

Lue lisää: ”Pikku roisto”, ”hullu hyeena”, ”irstailija” – Miksi kiinalaiset diplomaatit räksyttävät kuin Trump konsanaan ja keräävät maailmalla vihaa niskaansa?

Soturidiplomaatteja ovat yllyttäneet Kiinan johtajan Xin jymäkät vaatimukset siitä, että kiinalaisten diplomaattien täytyy osoittaa taisteluhenkeä. Se liittyy Xin missioon nostaa Kiina maailman huipulle vuosisadan puoliväliin mennessä.

Hän on tosin myös sanonut, että Kiinan täytyy antaa kuva itsestään ”luotettavana, ihanana ja kunnioituksen arvoisena”.

Tänään torstaina kävi selväksi, että Xin ensimmäinen käsky on tärkeämpi. Kiinan varaulkoministeri Ma Zhaoxu kertoi tiedotustilaisuudessa Pekingissä, että ”rohkeus taisteluun on Kiinan diplomatian luonteenlaatu”.

Diplomaatit hyötyvät kovasuisuudestaan. Tiettävästi Kiinan ulkoministeriön yksi arviointiperuste työn onnistumiselle on se, kuinka tiukasti diplomaatti on pitänyt Kiinan puolta.

Kiinassa on paukutettu pitkään propagandaa, jonka mukaan länsimaat ovat nöyryyttäneet Kiinaa. Nyt Kiina nousee, eikä enää suostu poljetuksi. Propaganda on hyvin imeytynyt kansaan, miksei siis diplomaatteihinkin.

Voiko olla, että Xin tärkeä linjapuhe puoluekokouksessa sunnuntaina innosti Manchesterin konsulaatin väkeä nyrkkitaisteluun? Puheessa Xi varoitti Kiinan edessä olevista myrskyistä ja korosti taistelutahtoa.

Kiinan konsulaatti Manchesterin kaupungissa.

Tai ehkä Manchesterissa vain ryöpsähti ilmoille suuri, jatkuvasti ruokittu kansallismielisyyden tunne? Tai pelko haukuista, jos maan johtajan häpäisemiseen konsulaatin portilla ei puututa?

Kiinaa ja sen ulkosuhteita tutkiva yhdysvaltalainen professori Harry Harding Virginian yliopistosta pohti viime vuonna HS:n jutussa, että soturidiplomatian taustalla voi olla myös kiinalaisiin suhteisiin liittyvä hierarkkisuus.

Alempiarvoisen pitää olla kuuliainen ja suurempiarvoinen saa käyttäytyä rumastikin. Asemansa kasvaessa Kiina ja sen diplomaatit siis olettaisivat muiden kumartavan, kun Kiina käskee.

Soturidiplomatia on heikentänyt Kiinan mainetta monen maan kansalaisten keskuudessa, mutta sen yleisö onkin ulkomaita enemmän kotimaassa Kiinassa. Kansalaiset tuntuvat arvostavan sotureitaan, jotka eivät suostu nöyristelemään.

Soturidiplomaatit ovat näkyviä ja maataan leimaavia, mutta on hyvä muistaa, että he ovat vähemmistössä kiinalaisista diplomaateista. Esimerkiksi kiinalaiset diplomaatit Suomen-lähetystössä eivät ole osoittaneet merkkejä aggressiivisuudesta.

Ruotsiin lähetetty uusi Kiinan suurlähettiläs käyttäytyy tiettävästi perinteisen, rauhallisen diplomaatin tavoin.

Ei ole varmuutta siitä, määrääkö Kiina joitakin diplomaattejaan käyttäytymään kovaotteisesti vai onko suurisuisuus kunkin diplomaatin oma, mahdollisesti uraa edistävä valinta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat