”Onkohan meillä mitään jäljellä, kun täytän 60?” Saarivaltiot vaativat saastuttajilta korvausta ilmastotuhoista

Ilmastonmuutoksen pahimmat häviäjät saivat YK:n ilmastokokouksessa EU:lta myönnytyksen, mutta neuvottelut voivat vielä kaatua.

Merivesi tulvi asuinalueelle Seruan kylässä Fidžillä heinäkuussa.

18.11. 21:08

Sharm El-Sheikh

Juuri ennen kuin Ulaiasi Waqaitanoa Tuikoro lensi kotisaareltaan Fidžiltä YK:n ilmastokokoukseen, hän sai kuvaviestin kaveriltaan. Sykloni oli osunut Tuikoron isovanhempien taloon ja vienyt katon. Mummo ja pappa asuvat nyt pressun alla ja vesi tulvii lattioille.

Kyynelet kohoavat Tuikoron silmiin.

”Jos olisin kuullut siitä ajoissa, olisin voinut tehdä jotain”, hän sanoo.

”He ovat niin kiinnittyneet kotisaarelleen, että eivät aio lähteä minnekään.”

Ulaiasi Waqaitanoa Tuikoro toivoo, että saa viedä kotiin hyviä uutisia Egyptin ilmastokokouksesta.

Tämän vuoden suuri kiista ilmastoneuvotteluissa Egyptin Sharm El-Sheikhissä koskee saarivaltioille tärkeää aihetta: Kuka maksaa ilmastonmuutoksen heille aiheuttamat vahingot ja menetykset?

Etukäteen tekniseksi ja tylsäksi luonnehdittu kokous sai yllättäen virtaa muutamaa päivää ennen neuvotteluiden alkua, kun kehittyvät maat saarivaltiot etunenässä puskivat aiheen asialistalle.

Ilmastonmuutoksesta jo selvästi kärsivät maat vaativat rikkaammilta saastuttajilta uutta rahastoa, johon ne maksaisivat vuosittain tietyn määrän rahaa. Sillä korvattaisiin esimerkiksi vedenpinnan nousun, hurrikaanien tai kuivuuden aiheuttamia tuhoja.

Fidžiläinen Tuikoro edustaa ilmastokokouksessa Tyynenmeren valtioiden nuorten neuvostoa ja ympäristöjärjestö Greenpeacea.

Hän on kotoisin Kadavun saarelta, jonka rantakyliä reunustavat jo tulvavallit. Kaikilla ei ole niitäkään. Tuikoron isän vaimo on kotoisin pian veden alle joutuvasta kylästä, jota ei aiota pelastaa. Asukkaita on pyydetty muuttamaan muualle.

”Me Tyyneltämereltä kotoisin olevat olemme yleensä aina iloisia ja nauravaisia ihmisiä, mutta tämä aihe satuttaa. Olen 30-vuotias ja olen joutunut näkemään yli 40 luonnonkatastrofia”, Tuikoro sanoo.

”Onkohan meillä enää mitään jäljellä, kun täytän 60?”

Tuikoron mielestä on jo jonkinlainen voitto, että ehdotus rahastosta saatiin neuvotteluihin mukaan, mutta yksinään se ei riitä tuliaiseksi maailman toiselle laidalle.

”Meille on tärkeää saada täältä irti jotain todellista, minkä voimme viedä kotiin perheillemme.”

Sykloni on juuri tuhonnut Ulaiasi Waqaitanoa Tuikoron isovanhempien talon Fidžillä.

Perinteisesti ilmastotoimien maksajiksi joutuvat ryhmät, kuten EU, vastustivat aluksi ajatusta uudesta rahastosta.

Jos ilmaston lämpeneminen jatkuu nykymenolla, vahinkojen ja menetysten hinta uhkaa paisua tähtitieteelliseksi, eikä nykyisiäkään rahoituslupauksia ole saatu täytettyä. Lisäksi ison rahaston perustaminen vie vuosia, joten siitä ei ole kiireelliseksi avuksi.

Myöhään torstaina EU kuitenkin yllättäen ilmoitti suostuvansa rahaston perustamiseen, mutta vain ”kaikkein haavoittuvimmille maille” ja vain, jos maksajiksi saadaan lisää maita.

Tällä tarkoitetaan erityisesti Kiinaa, joka lasketaan ilmastokokouksessa edelleen kehittyvien maiden joukkoon eli ennemmin tuen saajaksi kuin maksajaksi. Kiina on kuitenkin jo ilmoittanut, ettei suostu uuden rahaston maksajaksi.

Moni muukin vaikutusvaltainen, saastuttava maa on tähän asti luistanut rahoitusvastuusta.

Nykyisestä ilmastorahoituksesta suurin osa tulee EU:lta. Yhdysvallat puhuu ilmastokokouksissa suuria, mutta muille maille suunnattavat rahat jumiutuvat vastustukseen maan kongressissa. Kiinan lisäksi Intia ja öljyrikkaat arabimaat määritellään yhä ”kehittyviksi maiksi”, eli nekään eivät osallistu pottiin.

Tämä luo hankalan tilanteen, jossa EU:ta vaaditaan antamaan rahaa maille, jotka ovat itsekin rikkaita, selittää Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin.

”Aika vaikea ministerien on mennä omissa maissaan sanomaan veronmaksajille, että me rupeamme maksamaan Saudi-Arabialle korvauksia sen vähenevistä öljytuloista.”

EU:n myönnytys rahoituskiistassa ei suinkaan tule ilmaiseksi, muistuttaa Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr).

”Jos tulemme siinä vastaan, haluamme nähdä muilta edistystä esimerkiksi fossiilisista luopumisessa ja päästövähennyksissä”, Ohisalo sanoi.

”Kiina ei voi enää jättäytyä vastuistaan.”

Yksi mahdollinen kompromissi voisi syntyä, jos menetysten ja vahinkojen korvaamiseen saadaan kerättyä Egyptissä riittävän suuri potti rahaa muita reittejä. Esimerkiksi Uusi-Seelanti ilmoitti jo korvamerkitsevänsä rahaa saarivaltioille.

Rahaa ilmastotoimiin voisi hyvin kerätä myös saastuttavien alojen yrityksiltä, kuten lentoliikenteestä.

Ilmastokokouksen yhteydessä järjestettyyn tilaisuuteen osallistunut Nakeeyat Dramani Sam muistutti kyltissään siitä, kuinka ilmastokriisin kustannusten maksut ovat rästissä.

Ilmastokokouksissa on pitkälti kysymys vuodesta toiseen samasta asiasta: Kuka maksaa ja kenelle? Teollisuusmaat yrittävät välttää joutumasta pitkän aikavälin rahoitusvastuuseen, ja kehittyvät maat haluaisivat juuri pitkän aikavälin ennustettavaa rahoitusta.

Tämän piti olla ”Afrikan ilmastokokous”, mutta Afrikan maat ovat pettyneitä neuvotteluihin, kommentoi ympäristöjärjestö WWF:n Afrikan delegaation johtaja Mweene Chaambwa perjantaina.

Afrikka vaatii lisää rahaa sopeutumiseen saastuttajamailta. Aiemmin luvattua 100:a miljardia vuodessa ei ole saatu kasaan.

”COP27:ssä piti siirtyä sanoista tekoihin, mutta se ei voi tapahtua, jos 100 miljardin lupausta ei kunnioiteta”, Chaambwa kommentoi.

Neuvottelujen piti loppua perjantaina, mutta kokous näyttäisi venyvän vähintään lauantai-iltaan. Rahoituksen lisäksi myös tärkeä fossiilisten polttoaineiden alasajoa koskeva kiista on ratkaisematta.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat