Kiinassa eletään valheessa ja venettä keikuttamatta – Nämä asiat maasta tulkitaan väärin

Kiinassa eletään valheessa, venettä keikuttamatta ja rituaaleja suorittaen.

Matkamuistomyymälässä myytäviä tuotteita, taka-alla koristelautanen Xi Jinpingin kuvalla ja etualalla Mao Zedongia esittävä patsas.

26.10. 17:38 | Päivitetty 27.10. 19:32

Peking

Kiinan valta maailmassa on kasvanut suureksi, joten sen politiikkaa olisi syytä Suomessakin ymmärtää. Helppoa se ei ole, sillä puoluevetoinen järjestelmä eroaa paljon omastamme.

On politbyroota ja keskuskomiteaa, pelottavan pompööseiltä kuulostavia sanoja. Politiikka ja talous näyttävät Kiinassa rihmottuvan vaikeaselkoiseksi kokonaisuudeksi.

Osaamisemme ohuus näkyy esimerkiksi siinä, että Suomen vaikuttajat ja media tituleeraavat maan johtajaa Xi Jinpingiä usein pelkästään presidentiksi.

Se ei ole Kiinassa kummoinen titteli. Xin valta tulee kommunistisen puolueen johtamisesta, jossa hän on pääsihteeri. Puolue pyörittää täysin Kiinan valtiota. Presidentiksi häntä on syytä tituleerata valtiovierailuilla, kun hän seremoniallisesti edustaa Kiinaa.

Lue lisää: Selkäranka vai loinen?

Yhdysvaltain poliittista järjestelmää voi jossain määrin oppia ymmärtämään elokuvista ja televisiosarjoista, mutta Kiinaa on opiskeltava lukemalla.

Tällä haavaa siihen paras apu Suomessa on uusi kirja nimeltä Kiinan poliittinen järjestelmä. Kolmen eturivin Kiinan-tutkijan – Mikael Mattlinin, Lauri Paltemaan ja Juha A. Vuoren – uurastus tulee tarpeeseen.

Oppikirjaksi tarkoitetun teoksen nimi on ankea, mutta siinä on aika helpolla kielellä kerrottu, kuinka Kiinan koneisto toimii. Sen kun lukee, ymmärtää pääsihteerin ja presidentin eron.

Moni muukin päättäjien ja median muotoiluissa pyörivä virheellinen hokema saa osuman.

Esimerkiksi:

Puoluetta usein kiitellään meillä siitä, että se on vaurastuttanut Kiinan. Kirja muistuttaa, että Mao Zedongin kaudella puolue teki jopa katastrofaalista talouspolitiikkaa, mutta antoi myöhemmin kansalaisilleen tilaa vaurastua. Vaurastuiko Kiina siis puolueen ansiosta vai siitä huolimatta?

Vielä tärkeämpää lukijalle on se, että kirja auttaa ymmärtämään Kiinan järjestelmän syvimmän olemuksen. Kirjoittajien mukaan se on jälkitotalitaarinen autokratia.

Eli:

Puolue – ja erityisesti Xi –korostaa ideologian tärkeyttä, mutta käytännössä puolue on luopunut kommunismin tavoittelusta. Kansalaisten ei tarvitse enää uskoa ideologiaan, kunhan he eivät käy mitenkään järjestelmää vastaan, vaan keskittyvät omiin arkisiin asioihinsa.

Eletään siis ikään kuin valheessa ja venettä keikuttamatta. Järjestelmä suorittaa rituaalejaan rituaalisella kielellään.

Lue lisää: Maailman mahtavimmaksi mieheksi noussut Xi oli prinssi, joka viskattiin 15-vuotiaana kuokan varteen

Länsimaisen ihmisen on vaikea ymmärtää lakien asemaa Kiinassa. Kiina kun ei ole oikeusvaltio, vaan tuomioistuimetkin ohjautuvat poliittisesti. Kirja kertoo, kuinka laeissa usein lukee vaikkapa että ”pitäisi” tai ”jne”.

Länsimaissa hassusti toisteltiin kiinalaisen Huawein käyneen uhkaavaksi sen jälkeen, kun Kiinassa kirjattiin lakiin yritysten velvollisuudesta auttaa tiedusteluviranomaisia. Käytännössä kiinalaisilla yrityksillä on aina ollut tällainen pakko.

Kuvassa Kiinaa johtavat Xi Jinping (kesk.), Li Qiang, Zhao Leji, Wang Huning, Cai Qi, Ding Xuexiang, ja Li X.

Kiina ei ole helppo pala ammattilaisillekaan. Puolueen päätökset tehdään sisäpiirissä, eikä prosessista vuoda juuri mitään julkisuuteen. Tulokset kerrotaan mahtipontisella koodikielellä, joka pökerryttää tottumatonta lukijaa.

Kiinan politiikan tulkinnan oppii ”kuuntelemalla, lukemalla ja ajan kanssa”, kertoo tulkintaa työkseen tekevä Janna Lipiäinen puhelinhaastattelussa.

Hän on sinologi Suomen suurlähetystössä Pekingissä. On aika kertovaa, että Pekingin lähetystöön on erikseen palkattu sinologi eli kiinan kielten ja kulttuurin tuntija.

”Politiikan keskustelut ja päätökset tapahtuvat suljettujen ovien takana, mutta kyllä me osa asioista nähdäänkin.”

Lipiäinen antaa esimerkin: Kun lukee vuoden 2017 puoluekokouksen poliittisen raportin, huomaa nyt viisi vuotta myöhemmin, että monet asiat ovat sekä sisäpolitiikassa että ulkopolitiikassa toteutuneet.

Usein Kiinaa lähdetään kuitenkin pienistä merkeistä ylitulkitsemaan, erityisesti sosiaalisessa mediassa.

”Jos viitsii hetkeksi rauhoittua, kyllä se Kiinan linja sieltä löytyy.”

Ylitulkintaa löytyy viime ajoiltakin. Lipiäinen mainitsee syyskuisen vallankaappaus­huhun, joka oli täysi ankka. Twitterissä asiaan uskoivat erityisesti ne, jotka eivät Kiinaa juurikaan tunne.

Lue lisää: ”Kiinassa on sotilas­vallan­kaappaus!” Ei ole, mutta kommunistisen puolueen lähestyvä kokous käynnisti huhumyllyn

Lipiäisestä tulkinnat kävivät myös vauhdikkaiksi, kun Kiinaa aiemmin johtanut Hu Jintao poistui kesken puoluekokouksen päättäjäisten viime lauantaina.

Näytti siltä, että Hu talutettiin pois vastoin hänen tahtoaan. Tai sitten heikkokuntoinen Hu lähti terveyssyistä, kuten virallinen selitys kertoo.

”Emme me vielä tiedä, mistä on kyse. Siitä on luettu viestejä, ja ehkä siinä niitä onkin, mutta ei sitä voi vielä tietää.”

Osa Kiinan-tuntijoista on arvellut, että Hu poistettiin, kun hän sanoi jotain ilkeää tai päätöksiä vastustavaa vieressään istuneelle Xille. Tai että hänet poistettiin vanhan vallan edustajana näyttävänä varoituksena muille.

Kun Xi piti puheen puoluekokouksessa, siitä laskettiin turvallisuus-sanoja, ja niitä löydettiinkin todella paljon. Lipiäinen katsoi sanoja tarkemmin, ja huomasi, ettei tilanne ollutkaan niin dramaattinen. Kyse oli myös esimerkiksi energiaturvallisuudesta.

Tällä haavaa Kiinan rajat ovat kolmatta vuotta pitkälti kiinni, joten Kiinaa ja kiinaa pääsee huonosti paikan päälle oppimaan. Se huolettaa Lipiäistä.

”Jos Kiinan ymmärtäjät vähenevät, Kiinan politiikkaa jää yhä mystisemmäksi.”

Mikael Mattlin, Lauri Paltemaa ja Juha A. Vuori: Kiinan poliittinen järjestelmä, Vastapaino 2022.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat