Venäjän pelätään räjäyttävän mammutti­maisen Kahovkan padon: Grafiikka näyttää mahdolliset tulvatuhot

Kahovkan patoaltaana on valtava tekojärvi, joka on tilavuudeltaan Päijänteen luokkaa. Vaikka pato sortuisi vain osaksi, se saattaisi aiheuttaa erittäin laajoja ja vakavia tulvavahinkoja Dneprin alajuoksulla.

Satelliittikuva ukrainalaisesta Kahovkan vesivoimalasta ja padosta.

25.10. 8:19 | Päivitetty 6.11. 13:17

Venäjä voittaisi sotilaallisesti mitättömän vähän räjäyttämällä eteläisellä Hersonin alueella sijaitsevan Kahovkan vesivoimalan padon, arvioi Ukrainan sotilastiedustelun päällikkö Kyrylo Budanov.

”Totta kai he vaikeuttaisivat etenemistämme jonkin aikaa”, Budanov sanoi ukrainalaisen Ukrainska Pravda -lehden haastattelussa maanantaina. ”Kyse ei muuten ole kovin pitkästä ajasta, puhutaan noin kahdesta viikosta.”

Kahovkan vesivoimalan räjäyttäminen nousi uudestaan uhkakuvaksi viime viikolla, kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi venäläisten miinoittaneen padon.

Jos pato sortuisi, irti pääsisi valtavia vesimassoja. Kahovkan patoaltaana on tekojärvi, jossa on noin 18 kuutiokilometriä vettä. Tekojärven tilavuus on samaa luokkaa kuin Päijänteen.

Uhkakuva Kahovkan voimalan räjäyttämisestä on noussut esille sen takia, että Ukraina on tänä syksynä ollut sotilaallisesti niskan päällä ja edennyt myös Hersonin alueella. Mikäli Venäjä joutuu vetäytymään kokonaan Dneprjoen länsipuolelta, sen pelätään räjäyttävän Kahovkan padon.

Vuonna 1956 rakennettu pato on mammuttimainen. Se on 3,2 kilometriä pitkä ja 30 metriä korkea.

Padon räjäyttäminen ei olisi helppoa, vaikka siihen olisi tahtoa.

”Tämän kokoisen rakennelman tuhoamiseen tarvitaan kymmeniä tonneja oikeaoppisesti asennettuja räjähteitä”, Budanov sanoi Ukrainska Pravdalle. ”Ei siihen voi vain ajaa [räjähteillä lastattua] Kamazia, se ei riitä.”

Kamaz on venäläinen kuorma-automerkki ja Venäjän armeijan peruskalustoa.

Tiedustelupäällikkö Budanovin mukaan Kahovkan pato on osittain miinoitettu.

Vaikka pato sortuisi vain osaksi, se saattaisi aiheuttaa erittäin laajoja ja vakavia tulvavahinkoja Dneprin alajuoksulla.

Mahdollisia tulvavahinkoja on mahdoton arvioida tarkasti, koska tulvimiseen vaikuttaisi niin monta muuttujaa.

”Se riippuu muun muassa siitä, millainen uoma on alapuolella, mikä on sen vedenjuoksutus­kyky, miten matalalla on asutusta, onko korkeat joenpenkat vai ovatko rakennukset suoraan rannassa”, sanoo patoturvallisuuden asiantuntija Eija Isomäki Kainuun Ely-keskuksesta.

”Veden rooli sodassa on ollut aina merkittävä, olipa kyse vesihuollosta tai padoista tai muusta”, Isomäki sanoo.

Venäläissotilaita Kahovkan vesivoimalaitoksessa toukokuussa.

Kahovkassa on itsestään selvästi kyse järisyttävistä vesimassoista. Isomäki ei kuitenkaan ryhdy tekemään tarkempia arvioita mahdollisista tulvatuhoista, koska todennettuja julkisia arvioita ei ole.

”Eivät maat yleensä julkaise vahingon­vaara­tietoja, koska ne ovat kriittisiä tietoja”, Isomäki sanoo.

Tämän artikkelin yhteydessä oleva skenaario perustuu ukrainalaisen Hryvna-lehden ja saksalaisen Bild-lehden karttatietoihin, joiden mukaan patoaltaan vesi aiheuttaisi valtoimenaan ryöpytessään tuhoja noin 80 asutuskeskuksessa.

Joukossa on Hersonin alueen pääkaupunki, joka on niin ikään nimeltään Herson. Kaupungissa oli ennen sotaa noin 300 000 asukasta.

Kahovkan padon räjäyttäminen aiheuttaisi vakavia ongelmia myös tekojärven rannalla Enerhodarissa, jossa sijaitsee Zaporižžjan ydinvoimala. Se tarvitsee tekojärven vettä jäähdytykseen.

Suomessa padot jaotellaan kolmeen luokkaan niiden vahingonvaaran mukaan.

”Suomessa on 50 ensimmäisen luokan patoa, eli silloin niiden alla on niin sanottu merkittävä vahingonvaara”, Eija Isomäki sanoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että ihmisiä ja asutusta jäisi tulvaveden alle.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat