Suomalainen IMF-johtaja kertoo, miten kymmenien miljardien velkaan ajautunut Sri Lanka voi pelastaa itsensä

Pohjoismaiden ja Baltian maiden edustajana IMF:n johtokunnassa työskentelevä Mika Pösö uskoo, että Sri Lankalla on mahdollisuudet korjata kurssinsa.

Heinäkuussa mielenosoittajat valtasivat muun muassa Sri Lankan presidentinpalatsin.

1.11. 2:00

Kesällä oli hyvin lähellä, että Etelä-Aasiassa sijaitseva Sri Lankan saarivaltio ajautuisi totaaliseen kaaokseen.

Muutaman päivän aikana maan valta-asetelmat menivät täysin uusiksi. Mielenosoittajat valtasivat presidentinpalatsin, vanhan parlamenttitalon ja pääministerin toimiston. Yhteensä heitä oli yli satatuhatta. Sotilaat puolustivat rakennuksia suihkuttamalla kyynelkaasua ja ampumalla laukauksia ilmaan mutta antautuivat varsin nopeasti.

Presidentti Gotabaya Rajapaksa pakeni maasta, koko maahan julistettiin ulkonaliikkumiskielto ja sotilashelikopterit pörräsivät mielenosoittajaleirin yläpuolella pelottelemassa vihaista kansaa. Hetken aikaa maassa vallitsi aito pelko siitä, mitä voisi tapahtua seuraavaksi.

Lue lisää: Sri Lankan kuohunnassa käsillä ratkaisun hetket: Presidentti pakeni maasta, pääministerin toimisto vallattu, hätätila julistettu

Lue lisää: Rehottava korruptio ja hillitön velkaantuminen ajoivat Sri Lankan talouden suureen sekasortoon – Grafiikat kertovat kriisin laajuudesta

Ihmisten vihalle oli selvä syy. Sri Lanka on kuluneen vuoden aikana ajautunut historiansa pahimpaan talouskriisiin. Maalla on valuuttavelkaa lähes 50 miljardia dollaria, maan valuuttavarannot olivat loppumaisillaan, ja Sri Lanka joutui julistautumaan loppukeväästä maksukyvyttömäksi.

Tavalliselle kansalla talouskriisi näkyi siinä, että kaikki perustarpeet lääkkeistä polttoaineeseen ja ruuasta keittoöljyyn olivat loppumassa. Bensaa jonotettiin päivien mittaisissa jonoissa. Ihmiset totuttelivat syömään vähemmän. Järisyttävä inflaatio nosti hinnat paikoitellen moninkertaiseksi.

Mielenosoitusten näkyvin saavutus oli Rajapaksan ero presidentin virasta. Heinäkuun lopulla maan parlamentin enemmistö nimitti uudeksi presidentiksi entisen pääministerin Ranil Wickremesinghen. Valinta ei herättänyt myönteistä reaktiota mielenosoittajissa, sillä Wickremesinghe nähtiin väistymään joutuneen Rajapaksa-suvun tukijana.

Wickremesinghe otti aluksi käyttöön kovat keinot mielenosoitusten hillitsemiseksi ja julisti maahan ”kansallisen hätätilan”. Uudeksi pääministeriksi hän nimitti pitkän uran maan parlamentissa tehneen Dinesh Gunawardenan. Vähitellen levottomuudet alkoivat rauhoittua. Kansallinen hätätila purettiin elokuun puolivälissä.

Talouskriisi ajoi Sri Lankan tilanteeseen, jossa polttoaine oli maasta likipitäen loppu.

Syksyn aikana Sri Lankasta on kantautunut huomattavasti vähemmän dramaattisia uutisia kuin kesällä.

Viime viikolla maan parlamentti päätti vähentää presidentin valtaoikeuksia, minkä ilmoitettiin olevan vastaus mielenosoittajien toiveisiin. Sri Lanka on myös aloittanut neuvottelut velkajärjestelyistä isoimpien velkojiensa, kuten Kiinan ja Japanin kanssa.

Japani on kertonut olevansa valmis johtamaan keskusteluja Sri Lankan päävelkojien välillä. Niiden pitää päästä keskenään yhteisymmärrykseen Sri Lankan kanssa sovittavista järjestelyistä, jotta Sri Lanka voisi saada velkansa kestävälle pohjalle.

Hetkellisesti näytti jo siltä, että Sri Lanka olisi julistautunut lokakuussa ”matalan tulotason maaksi”, mikä olisi voinut helpottanut sitä lisälainojen saamiseksi. Wickremesinghe ilmoitti kuitenkin pitävänsä kiinni siitä, että Sri Lanka pysyy keskitulotason maana.

Samalla presidentti tosin ilmoitti neuvottelevansa Maailmanpankin kanssa mahdollisuudesta saada maailman köyhimmille maille tarkoitettua IDA-lainaa.

Vaikka dramaattisia käänteitä on nähty vähemmän, maan tilanne ei ole mainittavasti parantunut, sanoo srilankalainen Thairidi viestitse HS:lle. Esimerkiksi polttoaineen jakelua säännöstellään edelleen tarkasti, eikä saatu määrä hänen mukaansa riitä monille ihmisille työmatkoihin.

Ruuan hinta on maassa edelleen korkea, ja elinkustannuksista on tullut ”keskituloisillekin perheille painajaismaisia”, Tharidi sanoo. Huolta aiheuttaa se, että tulevat veronkorostukset osuisivat myös keskituloiseen väestöön, jonka talous on jo nyt tiukalla.

Kesällä maasta paennut presidentti Gotabaya Rajapaksa palasi alkusyksystä Sri Lankaan, ja monet srilankalaisista uskovat, että maata pitkään hallinnut Rajapaksa-suku pyrkii takaisin valtaan. Presidentti Wickremesinghe pyrkii pitämään mielenosoitukset kurissa tiukalla lainsäädännöllä.

Mika Pösö

Tällä hetkellä Sri Lankan paras apu saattaa olla Kansainvälinen valuuttarahasto IMF. Syyskuun alussa IMF tiedotti, että sen asiantuntijat ovat sopineet Sri Lankan hallinnon kanssa järjestelystä, jossa maa saisi IMF:ltä noin kolme miljardin dollarin lainan.

Järjestely vaatii vielä hyväksynnän IMF:n johtokunnalta. Pohjoismaiden ja Baltian maiden edustajana johtokunnassa työskentelee tällä hetkellä Mika Pösö.

Pösö kertoo HS:lle, että ennen kuin johtokunta voi hyväksyä lainaohjelman, pitää Sri Lankan saada neuvoteltua velkansa kestävälle pohjalle. Tämän pitäisi tapahtua mahdollisimman pian. Neuvotteluita vaikeuttaa se, että velkojista erityisesti Kiinan ja Intian kanssa sopiminen voi olla vaikeaa, osittain siksi että ne eivät ole niin sanotun Pariisin klubin jäseniä.

Pösö sanoo, että Sri Lanka ei ole ongelmiensa kanssa yksin. IMF käy vastaavia neuvotteluja muidenkin velkaongelmissa olevien maiden kanssa, ja keskusteluja leimaa yksi yhteinen näkemys: apua olisi ollut helpompi antaa, jos tukea olisi pyydetty aiemmin.

”Ilmeisesti IMF:ltä avunpyytämiseen liittyy tietynlainen poliittinen stigma, jota halutaan vältellä, ehkä liiankin pitkään”, Pösö sanoo.

Sri Lankan presidentti Ranil Wickremesinghe tapasi syyskuussa Japanin pääministerin Fumio Kishidan maiden välisissä neuvotteluissa.

IMF:n kanssa sovitun alustavan järjestelyn ehtona on iso lista toimenpiteitä, joiden toivotaan tasapainottavan Sri Lankan taloutta ja samalla myös parantavan tavallisen kansan elinoloja.

IMF muun muassa vaatii Sri Lankalta korruption kitkemistä, valuuttavarantojen uudelleenrakentamista ja sosiaalisen turvaverkon kehittämistä. Verotuloja Sri Lankan on lisättävä esimerkiksi kiristämällä verotuksen progressiivisuutta ja lisäämällä yritysverotusta.

Maan johto on ilmoittanut tavoitteekseen verotulojen kaksinkertaistamisen vuoteen 2026 mennessä.

IMF:ltä saatava hieman alle kolmen miljardin lisälaina ei toki yksin riitä palauttamaan maata jaloilleen, mutta sen toivotaan olevan ensimmäinen sysäys oikeaan suuntaan.

”Tässä vaiheessa Sri Lankan kaltaiselle maksukyvyttömyyteen joutuneelle maalle potentiaalisia rahoittajia ovat lähinnä IMF:n ja Maailmanpankin kaltaiset tahot. Jos IMF sitoutuu tukemaan maata monivuotisella ohjelmalla, se on merkki myös muille rahoittajille, jolloin maan on helpompi saada niiltäkin lainaa”, Pösö sanoo.

Tärkeintä on silti korjata rakenteellisella tasolla olevat ongelmat, Pösö sanoo. IMF:n kanssa sovitussa lainaohjelmassa tälle annetaan neljä vuotta aikaa. IMF:ltä saatu laina pitäisi maksaa takaisin enintään kymmenessä vuodessa.

Työtä on paljon, mutta Pösö on luottavainen Sri Lankan selviytymismahdollisuuksiin.

”Käsittääkseni tämä on ensimmäinen kerta, kun Sri Lanka on maksukyvyttömänä, joten on täysin mahdollista, että se saa korjattua tilanteensa.”

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat