YK:n säännöissä on porsaan­reikä: Venäjä ei virallisesti ole turvallisuus­neuvoston pysyvä jäsen

Venäjän paikasta turvallisuus­neuvostossa ei ole koskaan virallisesti sovittu. Ukraina voisi teoriassa riitauttaa asian ja vaatia paikkaa itselleen, koska se oli YK:n perustajajäsen vuonna 1945, kirjoittaa HS:n ulkomaan­toimittaja Ville Similä.

Diplomaatit kuuntelivat YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa vaatimuksia Iranin rankaisemiseksi lennokkisodasta Ukrainassa lauantaina.

25.10. 19:29 | Päivitetty 25.10. 20:06

Liput liehuivat maanantaina. Mitä ihmettä tässä nyt juhlitaan?

Tosiaan, Yhdistyneitä kansakuntia eli YK:ta.

Järjestö on menettänyt vähäisenkin arvovaltaansa, koska se on nykymaailmassa kyvytön toteuttamaan perustehtäväänsä, maailmanrauhan ylläpitämistä.

YK on voinut vain katsoa vierestä Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. 140 valtiota kyllä tuomitsi Venäjän hyökkäyksen yleiskokouksessa. Mutta mitä sitten? Mitäpä Venäjä siitä välittäisi.

Nyt jos koskaan olisi aika tehdä asialle jotain. On irvokasta, että Venäjä käy raakaa hyökkäyssotaa ja istuu turvallisuusneuvostossa estämässä itseään koskevien päätös­lauselmien hyväksymisen.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden vaati syyskuussa turvallisuus­neuvoston uudistamista. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kysyi syyskuussa aiheellisesti, mitä Venäjä tekee turvallisuus­neuvostossa.

Voisiko Venäjän erottaa sieltä?

YK-jäsenyys ei ole mikään kivitauluun hakattu asia. YK voi erottaa jäseniään ja on kahdesti tehnyt niin.

Kiinan sisällissota oli vielä käynnissä, kun YK:ta perustettiin 1945.

Jäseneksi hyväksyttiin Kiinan tasavalta, joka neljä vuotta myöhemmin pakeni Mao Zedongin kommunisteja Formosan saarelle eli nykyiseen Taiwaniin. Vasta vuonna 1971 YK:n yleiskokous äänesti Kiinan tasavallan eli nykyisen Taiwanin menettämään paikkansa Kiinan kansantasavallalle – Taiwan siis käytännössä erotettiin.

Etelä-Afrikka taas menetti äänioikeutensa yleiskokouksessa rasistisen apartheid-politiikkansa vuoksi 1974. Se sai paikkansa takaisin 1994, kun maa siirtyi demokratiaan.

Voisiko erottaminen edes turvallisuusneuvostosta onnistua Venäjän kohdalla?

Kukaan ei varmasti tiedä. Helppoa se ei olisi, sillä muutokset ovat monen lukon takana. Erottamiseen vaadittaisiin suuria enemmistöjä – ja turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenmaiden yksimielisyyttä.

On kuitenkin yksi luova ratkaisu, joka voisi ehkä toimia.

Aloitetaan baaritrivialla. Ukraina on itse asiassa yksi YK:n perustajajäsenistä vuodelta 1945, vaikka se itsenäistyi vasta 1991. Miten se on mahdollista?

YK:n perustamisesta sopivat toisen maailmansodan voittajavaltiot Yhdysvallat, Britannia, Ranska ja Neuvostoliitto. Neuvostoliitto halusi, että YK:ssa vallitsisi parempi tasapaino sosialististen ja ei-sosialististen maiden välillä.

Tasapainoa ei ollut, joten se piti tehdä.

Niinpä Ukrainan ja Valko-Venäjän sosialistiset neuvosto­tasavallat otettiin mukaan. Kumpikaan ei ollut itsenäinen valtio sen enempää kuin Uudenmaan lääni, mutta niin vain molemmat ovat 51 perustajavaltion joukossa.

Esimerkiksi toisen maailmansodan häviäjävaltioihin kuulunut Suomi hyväksyttiin YK:n jäseneksi vasta vuonna 1955.

Ukraina antoi Neuvostoliitolle mukavaa selkänojaa YK:ssa. Ukraina ja Neuvostoliitto istuivat YK:n turvallisuus­neuvostossa samaan aikaan kahdestikin, 1948–1949 ja 1984–1985.

Kun Neuvostoliitto hajosi ja Ukraina itsenäistyi 1991, Ukraina vain ilmoitti ottavansa YK:ssa Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan paikan. Eikä siinä sen kummempaa.

Yhtä yksinkertainen ei ollut Venäjän osa Neuvostoliiton hajotessa. Neuvostoliitto lakkasi olemasta joulukuussa 1991. Virallisesti kaikki Neuvostoliiton osavallat olivat tasavertaisia, vaikka käytännössä Venäjä oli kiistaton johtovaltio.

Kun Neuvostoliitto hajosi, Venäjän presidentti Boris Jeltsin ilmoitti, että Venäjä ottaa YK:ssa Neuvostoliiton paikan. Kukaan ei esittänyt vastalauseita, eivät siis Ukraina tai Valko-Venäjäkään.

Mielenkiintoista kyllä, YK:n peruskirjaa ei ole koskaan päivitetty. Tänäkin päivänä peruskirjassa lukee sanatarkasti näin:

”Turvallisuusneuvoston muodostaa yksitoista Yhdistyneiden Kansakuntien jäsentä. Kiinan tasavalta, Ranska, Sosialististen Neuvostotasavaltain Liitto, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta sekä Amerikan Yhdysvallat ovat turvallisuus­neuvoston pysyviä jäseniä.”

Toisin sanoen missään ei ole koskaan virallisesti sovittu siitä, että juuri Venäjällä on oikeus turvallisuusneuvoston pysyvän jäsenen paikkaan.

Entä jos Ukraina riitauttaisi nyt asian ja ilmoittaisi, että se käyttääkin Neuvostoliiton paikkaa?

Tätä ovat esittäneet esimerkiksi Ukrainan pysyvä YK-edustaja Serhi Kyslytsja ja entinen Yhdysvaltain Venäjän-suurlähettiläs Michael McFaul.

Argumentti voisi kuulua, että Ukraina on ainoa Neuvostoliiton perillinen, joka kunnioittaa YK:n peruskirjan edellyttämää pyrkimystä rauhan edistämiseen.

Tätä ehtoa Venäjä ja sen käsikassara Valko-Venäjä eivät selvästikään täytä. Ne ovat siis menettäneet oikeutuksensa paikkaan. Ukraina varmasti saisi tukea perusteluilleen.

Upeaa!

Mutta tähän tie ehkä tyssäisi. Ensinnäkin Venäjä luultavasti saisi äänestää asiasta, ja turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä sillä olisi jälleen suuri jarrutusvalta, vaikka tietyin ehdoin pysyvän jäsenmaankin yli voi kävellä.

Lisäksi Ukrainan ilmoitus, niin näppärä kuin se olisikin, olisi todennäköisesti YK:n oman oikeuskäytännön vastainen. Näin kirjoittaa arvostetun Leidenin yliopiston lakiblogi.

Venäjä ei siis peruskirjan mukaan tarkkaan ottaen kuulu turvallisuusneuvostoon. Se on kuitenkin istunut 30 vuoden ajan Neuvostoliiton paikalla kenenkään vastustamatta, eikä sen jäsenyyttä muissakaan YK:n elimissä ole kyseenalaistettu. Tässä ajassa voidaan katsoa, ja on katsottu, että vallitseva käytäntö on muuttunut sitovaksi.

Toisiakin tulkintoja on esitetty. Joka tapauksessa yritys olisi sellainen kaukoheitto, ettei Ukrainan kannata ehkä edes yrittää. Se voisi viedä huomion tärkeämmiltä asioilta, kuten sodan voittamiselta.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat