Abortti­kuohunnasta katosi puhti: Demokraatit keskittyvät talouteen pelastuakseen vaali­tappiolta

Yhdysvalloissa republikaanit vievät suurella todennäköisyydellä demokraateilta enemmistön edustajainhuoneessa, ja taistelu senaatistakin on tiukka. Tappio kongressivaaleissa voisi aiheuttaa vaikeuksia presidentti Bidenille ja lanata tietä Trumpin uudelle tulemiselle.

Vapaaehtoistyöntekijä pystytti vaalikylttejä Caryn kaupungissa Pohjois-Carolinassa viime viikon torstaina.

26.10. 2:00 | Päivitetty 26.10. 13:37

Vanhan nyrkkisäännön mukaan Yhdysvaltain istuvan presidentin puolue saa nyrkistä silmään, kun maassa järjestetään neljän vuoden välein niin sanotut välivaalit. Kyseiset vaalit käydään 8. marraskuuta, ja niissä ratkaistaan muun muassa liittovaltion kongressin valtasuhteet.

Näissä vaaleissa ei siis valita uutta presidenttiä, mutta kongressivaalien tulos vaikuttaa merkittävästi siihen, miten demokraattipresidentti Joe Biden voi hallita maataan tulevat kaksi vuotta. Vuoden 2020 vaaleista lähtien demokraateilla on ollut niin sanottu trifekta eli vallan täyskäsi: presidentin virka sekä kongressin molempien kamarien enemmistö.

Wikipediaan kootusta historiallisesta vaalitulostilastosta näkee, että toisen maailman­sodan jälkeen presidentin puolue on hävinnyt välivaaleissa keskimäärin 26 paikkaa 435-paikkaisesta edustajainhuoneesta, jonka jäsenet valitaan kahden vuoden välein.

Satahenkisen senaatin paikoista presidentin puolue taas on menettänyt välivaaleissa keskimäärin neljä. Senaattoreiden kausi on kuusivuotinen: kahden vuoden välein järjestetään vaalit noin kolmanneksesta paikoista, tänä vuonna 35:stä.

Demokraattipresidentti Joe Biden puhui aborttioikeuden puolesta kampanjatilaisuudessa Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa viime viikon tiistaina.

Kyselytutkimukset ovat tänä vuonna aiheuttaneet Bidenille ja muille demokraateille ensin ahdistusta, sitten lievää helpotusta ja aivan viime aikoina uusia sydämen­tykytyksiä.

Kyselyiden vuoristorata-ajelu on johtunut korkeimman oikeuden kesäkuisesta päätöksestä, jolla kumottiin vuodesta 1973 voimassa ollut koko valtakuntaa koskenut aborttioikeus. Päätös johti aborttilakien tiukennuksiin useissa osavaltioissa ja toi mukanaan laajaa huolta ja hämmennystä.

Naisten oikeuksiin kajoaminen aiheutti ainakin kyselytutkimuksissa selvän kannatusnousun demokraateille, jotka suhtautuvat aborttiin sallivammin kuin republikaanit keskimäärin.

Kahden viikon päästä järjestettävien vaalien alla näyttää kuitenkin sille, että aborttikuohunnasta on kadonnut puhti ja kansa on ryhtynyt keskittymään kolmeen perinteisempään vaaliteemaan: talous, talous ja talous.

Tämä kävi selvästi ilmi viime sunnuntain keskusteluohjelmissa, joissa kongressin demokraattipoliitikot halusivat aborttioikeutta enemmän puhua inflaatiosta, palkoista, sosiaaliturvasta ja terveydenhuollosta, kuten The New York Times -lehti kertoi.

Näkymä supermarketista Washingtonissa 26. toukokuuta. Hintojen noususta on tullut tärkeä vaaliteema marraskuun välivaalien edellä.

Lehden ja Siena-yliopiston lokakuun puolivälissä julkaiseman kyselyn mukaan 26 prosenttia äänestäjistä pitää tärkeimpänä vaaliteemana talouden, työpaikkojen ja osakekurssien tilannetta. Seuraavaksi tärkeimmäksi teemaksi nousi inflaatio ja elinkustannukset, joita piti tärkeimpänä 19 prosenttia vastaajista.

Seitsemän prosenttia kantoi suurinta huolta Yhdysvaltain demokratian tilasta ja vain neljä prosenttia nosti abortin vaalien ykkösteemaksi. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa painoi eniten kahden prosentin mieltä, kun koronapandemian valitsi vaalien ykkösteemaksi vain noin puoli prosenttia vastaajista.

Merkkinä Ukraina-aihepiirin vaimenemisesta äänestäjien mielissä, maanantaina 30 edustajainhuoneen liberaalia demokraattijäsentä haastoi yhteisellä kirjeellään Bidenin sotapolitiikan. Kongressiedustajien mielestä Bidenin pitäisi pyrkiä neuvottelemaan rauhasta Venäjän kanssa.

Kirjeessä huomautettiin, että edustajainhuoneen jäsenet ovat vastuussa niistä kymmenistä miljoonista dollareista, joita Ukrainan tukeminen vaatii. Kongressiedustajat painottivat kuitenkin, että neuvotteluissa on kuunneltava tarkasti Ukrainan tarpeita.

Yhdysvallat on toimittanut Ukrainalle runsaasti sotilaallista apua, muun muassa Himars-raketinheitinjärjestelmiä. Kuva Himars-järjestelmästä on otettu Latviassa pidetyssä sotaharjoituksessa syyskuun lopulla.

Taloushuolien korostuminen ja mielipidemittaukset ovat kasvattaneet republikaanien itsevarmuutta. Kyselyihin keskittyvä FiveThirtyEight-sivusto arvioi lokakuun puolivälissä republikaanien voittavan edustajainhuoneen enemmistön 69 prosentin todennäköisyydellä, mutta nyt lukema on pompannut 80 prosenttiin.

Samalla aikavälillä demokraattien todennäköisyys säilyttää nykyinen laiha enemmistönsä senaatissa on pudonnut 66 prosentista 55 prosenttiin.

Demokraatteja huolestuttaa lisäksi lähihistorian taustatieto, jonka mukaan presidentin puolueen kannatus tapaa useimmiten laskea aivan välivaalien alla.

Demokraateilla on senaatissa 48 jäsentä, minkä lisäksi kaksi itsenäistä senaattoria äänestää demokraattien mukana. Tasaäänestyksissä 50–50 päättävän äänen antaa senaatin puheenjohtaja, demokraattipuolueen varapresidentti Kamala Harris.

Presidentti Bidenin hermostus vaalien alla näkyi maanantaina, kun hän varoitti, että republikaanien voitto vaaleissa voi johtaa liittovaltion hallinnon sulkemiseen, vaatimuksiin rajuista budjettileikkauksista ja taloudellisen toimeliaisuuden vahingoittamiseen.

Demokraattien on vaikea odottaa presidentistä vetoapua tulevissa vaaleissa, sillä noin 53 prosenttia amerikkalaisista on tyytymättömiä Bidenin tapaan hoitaa tehtäviään. Alle 42 prosenttia ilmaisee kyselyissä tukevansa Bidenia.

Senaattiin pyrkivä republikaani Mehmet Öz puhui Pennsylvanian osavaltion Wilkes-Barressa syyskuun alussa. Özin takana seisoi entinen presidentti Donald Trump, joka on monien republikaanien kampanjatilaisuuksien päätähti.

Vaikka marraskuun vaaleissa ei valita presidenttiä, monelle amerikkalaiselle kyseessä on tärkeä välietappi matkalla vuoden 2024 presidentinvaaleihin. Politiikan tarkkailijat seuraavat silmä kovana, miten menestyvät ne republikaanien ehdokkaat, joille entinen presidentti Donald Trump on ilmaissut tukensa.

Trump kiertää maata ahkerasti ja saarnaa kannattajilleen sitä, kuinka häneltä mukamas varastettiin vuoden 2020 presidentinvaalit. Valtaosa republikaaneista ilmoittaa tukevansa vaalipetostarinaa ja hyvin suuri osa puolueen rivijäsenistä haluaa Trumpin uudelleen ehdolle.

Trump hävisi Bidenille selvästi 2020, mutta suuri osa republikaanien ehdokkaista on valinnut valetodellisuudessa elämisen. The Washington Post -lehden mukaan kongressivaaleissa ja osavaltiotason vaaleissa on ehdolla ainakin 291 republikaania, noin puolet kaikista tärkeimmistä ehdokkaista, jotka ovat virallisesti kiistäneet Bidenin vaalivoiton.

Yleisö kuunteli Michiganin kuvernööriksi pyrkivän republikaani Tudor Dixonin puhetta Michiganin Lindenissä viime lauantaina.

Välivaaleissa valitaan myös osavaltioiden kongressien jäseniä, kuvernöörejä, pormestareita sekä lukuisia muita päättäjiä ja viranhaltijoita.

Äänestysinto on perinteisesti ollut alhaista välivaaleissa. Vuonna 2018 uurnille hakeutui tavallista enemmän väkeä, 50,1 prosenttia äänioikeutetuista. Lukema oli korkein sitten ensimmäisen maailmansodan alkamisen vuonna 1914.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat