Putin ei ole rationaalinen toimija, sanoo Bellingcatista tuttu Venäjä-asian­tuntija

Venäjän hyökkäykseen ei uskottu ajoissa, koska Putinia pidettiin rationaalisena toimijana, sanoo Suomessa vieraileva Christo Grozev.

Christo Grozev vieraili Helsingissä Millennium Innovation Forum -tilaisuuden puhujana.

26.10. 16:29

On vaikea kuvitella osuvampaa ajankohtaa tutkivan journalismin Bellingcat-ryhmän johtavan Venäjä-tutkijan Christo Grozevin vierailulle Suomessa. Tällä viikolla ryhmä julkaisi suuren paljastuksen Venäjän risteilyohjuksia reitittävän salaisen ryhmän jäsenistä.

Bellingcat kertoi Grozevin kirjoittamassa raportissa, että Venäjän ohjusiskut ukrainalaisiin sotilas- ja siviilikohteisiin ohjelmoi 33 nuoren tietoliikenneinsinöörin ryhmä. Ryhmä vastasi lokakuun laajoista ohjusiskuista voimalaitoksiin, asuinrakennuksiin, lastentarhoihin ja leikkikentille. Ryhmän kokoonpano selvitettiin pimeiltä markkinoilta ostettujen puhelutietojen avulla.

Vuosien aikana Grozev on ollut Bellingcatissa paljastamassa muun muassa venäläisagentti Sergei Skripalin ja hänen tyttärensä Julija Skripalin sekä oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin myrkyttämisten taustalla olleet henkilöt. Tammikuussa 2022 Grozev nimitettiin Bellingcatin toimitusjohtajaksi.

Keskiviikkoaamuna Grozev istuu suomalaisen konferenssikeskuksen lehdistöhuoneessa. Hän on vierailemassa Helsingissä yhtenä Millennium Innovation Forum -tilaisuuden puhujista.

Uusimmasta paljastusjutusta puhuessaan bulgarialainen Grozev kertoo, että ohjusiskut ohjelmoineen insinööriryhmän jäsenten nimien julkaisemista mietittiin tarkkaan.

Nimien julkaisuun päädyttiin, koska Bellingcatin mukaan ohjusiskuja siviilikohteisiin tekevät insinöörit ovat sotilaita siinä missä etulinjassa taistelevat henkilötkin, ja koska Venäjän iskut siviilikohteisiin on laajalti tuomittu sotarikoksina.

”Ohjusiskut tehneet henkilöt ovat saattaneet ajatella olevansa itse suojassa, koska eivät taistele etulinjassa. Heidän nimiensä julkistaminen on tärkeää siksi, että ehkä sen vuoksi harvemmat henkilöt ottavat jatkossa vastaan vastaavia töitä”, Grozev sanoo.

Venäjän tulevia sotatoimia arvioidessaan Grozev on varovainen. Hän korostaa, että näkemykset ovat hänen omiaan, eivät Bellingcatin.

Varmaa tietoa sodan seuraavista käänteistä ei voi saada, koska Vladimir Putin on ajautunut sodassa alkuperäisten suunnitelmiensa epäonnistumisen jälkeen reagoimaan ”viikko kerrallaan”, Grozev sanoo.

Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu väitti sunnuntaina, että Ukraina suunnittelee niin sanotun likaisen pommin räjäyttämistä. Hän toisti väitteensä keskiviikkona.

Likaiseksi pommiksi kutsutaan asetta, jossa tavanomainen räjähdysaine levittää ympäristöönsä radioaktiivista ainetta.

Länsimaissa Šoigun lausunto on tulkittu merkkinä siitä, että likaisen pommin räjäyttämistä suunnittelisi Venäjä itse. Grozev toppuuttelee tätä näkemystä.

”Tällä hetkellä Venäjän saama tieto ei ole kovin laadukasta. Se voi aiheuttaa vainoharhaisuutta siitä, mitä Ukraina suunnittelee. He voivat todella uskoa, että Ukraina suunnittelee likaisen pommin käyttöä. Mielestäni se, että Šoigu on soittanut aiheesta muiden maiden puolustusministereille osoittaa, etteivät hänen puheensa ole hämäysoperaatio.”

Grozev ei usko, että Šoigun puheet Ukrainan likaisesta pommista ovat hämäysoperaatio, jolla Venäjä yrittäisi salata omaa suunnitelmaansa likaisen pommin käytöstä.

Toisena teemana Grozev nostaa paljon esillä olleen huolen mahdollisesta ydinaseen käytöstä sodassa. Grozevin mukaan on erittäin epätodennäköistä, että Putin ottaisi niin suuren riskin, että käyttäisi raskaita ydinaseita sodassa.

Venäjällä on varastossa myös pieniä ohjuksia, joissa on noin 0,5 kilotonnin ydinkärki. Ne ovat taktisista ydinaseista pienimpiä. Ydinaseet on perinteisesti eroteltu taktisiksi ja strategisiksi ydinaseiksi. Taktisten ydinaseiden kantama ja räjähdysvoima ovat huomattavasti pienempiä kuin strategisissa ydinaseissa.

Myös taktisten ydinaseiden voimakkuuksissa on huomattavia eroja. Taktiseksi ydinaseeksi lasketaan nekin ohjukset, joissa on kymmenien kilotonnien räjähdysvoima, eli monikymmenkertainen verrattuna 0,5 kilotonnin taktiseen ydinaseeseen. Esimerkiksi kymmenen kilotonnin ydinkärjen räjähdys aiheuttaisi välittömän vaaran 2–3 kilometrin säteellä.

Silti pienimmälläkin latauksella varustettu ydinase aiheuttaa kohteessaan mittavia tuhoja ja radioaktiivista säteilyä. Vaikutusalue on merkittävästi pienempi.

”Jos Venäjän joukot alkavat hävitä entistä selvemmin taisteluita Ukrainassa, on realistisesti mahdollista, että Putin päättäisi käyttää 0,5 kilotonnin ohjusta”, Grozev sanoo.

Hän lisää, että tällaiseen päätökseen Putin voisi sortua, jos Wagner-palkkasotilasryhmän johtaja, Venäjän entistä aggressiivisempia sotatoimia ajava Jevgeni Prigožin saisi lisää vaikutusvaltaa Venäjän puolustusministeriössä. Grozev arvioi, että aikaisintaan isku voisi tapahtua ensi vuoden alkupuolella.

Grozev kertoo pitäneensä saamiensa tietojen vuoksi jo joulukuussa selvänä, että Venäjä hyökkää Ukrainaan. Hänen mukaansa sota olisi voitu välttää, jos venäläisille oligarkeille olisi annettu ”mahdollinen ulospääsytie”, jolloin nämä olisivat voineet ajoissa kääntyä sodan aloittamista vastaan.

Grozevin yllätti eniten se, että Putin hyökkäsi, vaikka venäläiskenraalit tiesivät, ettei Venäjän armeija ole siinä tilassa kuin sen pitäisi Ukrainan valtaamiseksi olla. Toisaalta Grozeville oli yllätys, ettei Venäjä onnistunut lahjomaan enemmän päättäviä ukrainalaisia tahoja puolelleen ennen sotaa.

Suomessa osa sotilasasiantuntijoista ei uskonut Venäjän hyökkäykseen vielä päivä ennen sen alkamista. Grozevin mukaan se johtuu siitä, että ihmisten oli äärimmäisen vaikea uskoa täysimittaisen sodan syttymiseen 2000-luvulla.

”Ajateltiin, että Putin on rationaalinen toimija eikä siksi ryhdy tällaiseen operaatioon. Kahden viime vuoden aikana on kuitenkin käynyt selväksi, ettei Putin ole enää rationaalinen toimija. Hänelle on kehittynyt pakkomielle luoda itselleen pysyvä asema historiassa.”

Venäjän tulevaisuuden Grozev näkee ristiriitaisena. Yhtäältä Prigožinin kaltaisia ”entistä pahempia” pelureita on noussut esille Venäjän politiikan villeillä markkinoilla. Toisaalta Grozev uskoo, että he ajavat Venäjän tilanteeseen, jota kansa ei enää siedä.

”Yandexin [Venäjän suurin hakukone] yksi suosituimmista kysymyksistä on koko sodan ajan ollut ’Milloin Ikea palaa Venäjälle’. Eivät venäläiset voi hyväksyä, että heidän maastaan tulee Pohjois-Korean kaltainen suljettu yhteiskunta.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat