Tämä on oppaasi välivaaleihin: Mistä on kyse, mikä ratkaisee ja mitä vaalituloksesta seuraa?

Yhdysvalloissa järjestetään tiistaina kongressivaalit. Kuka voittaa, mikä ratkaisee ja mitä vaalituloksesta seuraa?

Vaalitulos vaikuttaa siihen, millainen Joe Bidenin presidenttikauden lopusta tulee.

7.11. 2:00 | Päivitetty 8.11. 23:43

Washington

Yhdysvalloissa järjestetään 8. marraskuuta kongressivaalit, jotka tunnetaan myös nimellä välivaalit.

Se on vakiintunut mutta typerä lempinimi. Kyse ei ole vähäpätöisestä välikauden vaalista, kuten suomalaisittain saattaisi ymmärtää.

Päinvastoin. Vaaleissa valitaan päättäjät maan kongressiin ja kaikkiin osavaltioihin. He päättävät, millaisessa maassa amerikkalaiset elävät.

Kongressivaalit järjestetään kahden vuoden välein, seuraavan kerran siis presidentinvaalien yhteydessä vuonna 2024. Nimitys välivaaleista tulee siitä, että nyt ollaan presidentin virkakauden puolivälissä.

Presidentti ei siis vaihdu, Joe Biden jatkaa vielä ainakin kaksi vuotta.

Tällä kertaa välivaaleissa ei kuitenkaan ole kyse vain siitä, kuka voittaa ja kuka häviää. Panokset ovat poikkeuksellisen kovat.

Tämän jutun luettuasi ymmärrät, miksi.

Mitä ennusteet sanovat?

Demokraatit ovat vaikeuksissa. Istuvan presidentin Joe Bidenin kannatusluvut ovat surkeat, ja erityisesti sitkeä inflaatio hiertää amerikkalaisia.

Presidentin puolue kärsii lähes aina tappion, mitä kutsutaan ”välivaalien kiroukseksi”.

Todennäköisesti republikaanit saavat enemmistön ainakin edustajainhuoneeseen. Senaatista käydään tasaisempi kamppailu.

Edustajainhuoneessa demokraattien enemmistö on nytkin niukka: 220–212.

On vaikea löytää ennustetta, jonka mukaan edustajainhuone ei päätyisi republikaanien käsiin.

Senaatissa paikat ovat jakautuneet tasan 50–50. Avoinna on 21 republikaanien puolustamaa paikkaa ja 14 demokraattien puolustamaa paikkaa. Toisin sanoen republikaaneilla on enemmän hävittävää.

Useiden ennusteiden mukaan on aavistuksen todennäköisempää, että demokraatit voittavat senaatin enemmistön. Kilpailua senaatista kutsutaan kuitenkin ”kolikonheitoksi”, eli kumman tahansa puolueen voitto on täysin mahdollinen.

Yhteenvetona: todennäköisesti joko republikaanit voittavat molemmat kamarit tai demokraatit vievät senaatin ja republikaanit edustajainhuoneen.

Mitä vaalituloksesta seuraa?

Vaalitulos määrittää, millainen presidentti Bidenin loppukaudesta tulee.

Bidenilla on jo nyt ollut vaikeuksia saada tavoitteitaan läpi, koska demokraattien enemmistö on hyvin niukka. Hänen oman puolueensa senaattorit, erityisesti Länsi-Virginian Joe Manchin, ovat käyttäneet valtaansa ja viivyttäneet presidentin lakiesityksiä tai vesittäneet niitä merkittävästi alkuperäisistä tavoitteista.

Jos republikaanit voittavat, Bidenin asema vaikeutuu entisestään.

Republikaanit voivat päästä vastuuseen erilaisista tutkinta- ja valvontavaliokunnista. He ovat jo vannoneet käynnistävänsä ”korkean profiilin tutkinnan” presidentin pojasta Hunter Bidenista, jonka he väittävät vaarantaneen Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden liiketoimillaan Kiinassa ja Ukrainassa.

Valkoinen talo ajautuisi ikään kuin reaktiivisempaan puolustusasemaan. Biden on itse myöntänyt, että kongressin menettäminen ajaisi hänet erittäin vaikeaan tilanteeseen.

Republikaanien mahdollisuudet edistää toivomaansa lainsäädäntöä riippuvat siitä, saavuttavatko he enemmistön kongressin yhteen kamariin vai molempiin.

Enemmistö pelkässä edustajainhuoneessa tarkoittaisi, että lakiesitykset voisivat jäädä jumiin senaattiin. Lait on hyväksyttävä kummassakin kamarissa.

Enemmistö kummassakin tarkoittaisi, että republikaanit saisivat säädettyä toivomiaan lakeja. Puolue on jo esitellyt toimenpideohjelman, jossa se avaa suunnitelmiaan.

Lakeihin vaaditaan myös Bidenin hyväksyntä, mutta presidentillä ei ole tapana asettua poikkiteloin lakien tielle vain siksi, että ne tulevat kilpailevalta puolueelta.

Esimerkiksi presidentti Barack Obaman kahden viimeisen virkavuoden aikana kummassakin kamarissa oli republikaanienemmistö. Tällöin Obama hyväksyi 329 kongressin säätämää lakia ja hylkäsi kymmenen.

Biden on jo etukäteen ilmoittanut käyttävänsä veto-oikeuttaan, jos republikaanit yrittävät kieltää abortit lainsäädännöllä koko Yhdysvalloissa.

Kongressi voisi periaatteessa tämän jälkeen vielä jyrätä presidentin kahden kolmasosan enemmistöillä, mutta se siis vaatisi tukea molemmista puolueista. Kongressi ajoi näin läpi yhden Obaman hylkäämän lain.

Mitkä asiat ratkaisevat?

Talous ja erityisesti inflaatio eli hintojen nousu on näiden vaalien pääteema. Biden ei ole saanut tilannetta hallintaan, ja amerikkalaiset etsivät syntipukkia.

Republikaanit ovat vaalikampanjoissaan vierittäneet syyn taloustilanteesta demokraattien niskaan. Sen lisäksi he ovat pitäneet esillä erityisesti rikollisuutta ja rajapolitiikkaa.

Demokraatit ovat pitäneet eniten meteliä aborttioikeudesta. Republikaanit ajavat paikoin tiukkoja rajoituksia ja jopa täyskieltoja, mutta amerikkalaisten enemmistö ei kannata niitä.

Vaikuttaa siltä, että demokraattien kannatus saavutti huippunsa liian aikaisin, pian korkeimman oikeuden kesällä tekemän aborttipäätöksen jälkeen. Lisähuolta aiheuttaa tieto siitä, että presidentin puolueen kannatus usein laskee aivan vaalipäivän alla.

Mikä merkitys on Trumpilla?

Entinen presidentti Donald Trump ei ole ehdolla. Hän on kuitenkin esivaaleissa jaellut suosituksiaan sinne tänne ja pannut poliittisen arvovaltansa peliin eri puolilla Yhdysvaltoja. Senaattiin ja edustajainhuoneeseen on ehdolla useita Trumpin vaalivilppivalheita levittäviä ehdokkaita.

Republikaanien voitto edustajainhuoneessa ja senaatissa olisi Trumpille sulka hattuun. Hän on presidentinvaalitappiostaan lähtien pysynyt puolueen keskeisenä vaikuttajana. Suuri osa republikaaneista, joiden odotetaan tulevan valituksi Washingtoniin, ovat Trumpille uskollisia.

Trump pääsisi puolueensa menestyksen turvin todennäköisesti eroon demokraattivetoisista pyrkimyksistä saada hänet vastuuseen Capitolin valtauksesta 6. tammikuuta 2021.

Toisaalta jos merkittävä osa Trumpin tukemista ehdokkaista kärsisi tappion tai koko puolue menestyisi odotuksia huonommin, se voisi vaikeuttaa hänen mahdollista ilmoittautumistaan vuoden 2024 presidenttikilpaan.

Tuskin se häntä kuitenkaan estäisi.

Voiko vaalitulos vaikuttaa Ukrainan sotaan?

Republikaanit voisivat halutessaan hankaloittaa presidentti Bidenin pyrkimyksiä rahoittaa Ukrainan sotaa Venäjää vastaan. On kuitenkin epäselvää, haluavatko he tehdä niin.

Puolueen johto ei ole yksimielinen. Edustajainhuoneen vähemmistöjohtaja Kevin McCarthy on sanonut, ettei puolue ole halukas tarjoamaan Ukrainalle ”avointa sekkiä”. Senaatin vähemmistöjohtaja Mitch McConnell puolestaan on vakuuttanut horjumatonta tukea Ukrainalle. Hän on jopa sanonut, että Yhdysvaltojen pitäisi tarjota nykyistä enemmän apua.

Republikaaniäänestäjien keskuudessa tuki Ukrainalle on alkanut horjua. Helmikuussa vain yhdeksän prosenttia heistä ajatteli, että Yhdysvallat tukee Ukrainaa liikaa. Syyskuussa luku oli noussut 32 prosenttiin.

On arvioitu, että Biden pyrkisi vielä tämän vuoden puolella saamaan läpi lisää rahoitusta Ukrainalle vallan vaihtoa silmällä pitäen. Tästä huolimatta pidetään epätodennäköisenä, että republikaanit todella pyrkisivät lopettamaan Ukrainan avustamisen.

Mitkä osavaltiot ratkaisevat vaalituloksen?

Senaatin kannalta ratkaisevia kamppailuita käydään ainakin Arizonassa, Georgiassa, Nevadassa ja Pennsylvaniassa.

Kamppailu senaattorin paikasta Pennsylvaniassa on yksi seuratuimmista. Vastakkain ovat ”julkkislääkäri”, republikaani Mehmet Oz ja keväällä aivohalvauksen saanut demokraatti John Fetterman. Väistyvä senaattori on republikaani.

Fetterman johti alkuun mielipidekyselyissä selvästi, mutta syksyn horjuvat esiintymiset ovat herättäneet kysymyksen siitä, vaikuttaako aivohalvaus vielä liiaksi Fettermanin puhekykyyn. Toisaalta on mahdollista, että hän saa äänestäjien sympatiat puolelleen.

Vaalien kohutuimpia kamppailuja on Georgian senaattorikilpa, jossa vastakkain ovat paikkaansa puolustava demokraattien Raphael Warnock ja republikaanien Herschel Walker. Jopa täyttä aborttikieltoa vaatinut Walker on ollut otsikoissa siitä, että hänen sanotaan painostaneen kahta naisystäväänsä keskeyttämään raskautensa.

Viime vaaleissa taistelu senaatista ratkesi Georgiassa, ja sama voi tapahtua nyt. Warnock johtaa kyselyissä niukasti, mutta johto on kaventunut vaalipäivän lähestyessä.

Nevadassa republikaaneilla on kenties paras mahdollisuus nipistää demokraateilta yksi senaattorin paikka.

Arizona on vaa’ankieliosavaltio, jossa Biden vei presidentinvaaleissa täpärän voiton vuonna 2020. Trumpin tukema pääomasijoittaja Blake Masters on parantanut juoksuaan niin, että demokraateille kallellaan olleen paikan kohtaloa on nyt useimpien kyselyiden mukaan mahdoton ennustaa.

Edustajainhuoneen voimasuhteet eivät ratkea yhtä selvästi tietyissä osavaltioissa, koska edustajat valitaan pienemmistä vaalipiireistä kokonaisten osavaltioiden sijaan.

Video näyttää, kuinka entiset presidentit ja nykyinen presidentti kampanjoivat välivaaleissa:

Mitä osavaltioiden sisällä tapahtuu?

Kullakin osavaltiolla on pääsääntöisesti omakin senaattinsa ja edustajainhuoneensa, jotka säätävät osavaltioiden omat lait. Niidenkin jäsenistä äänestetään nyt.

Lisäksi valitaan useita muita keskeisiä poliitikoita, muun muassa osavaltioita johtavia kuvernöörejä.

Miksi nämä vaalit ovat poikkeuksellisen merkitykselliset?

Välivaalit ovat aina eräänlainen kansanäänestys istuvan presidentin politiikasta. Nyt pelissä on muutakin.

Koska korkein oikeus antoi kesällä päätösvallan aborttioikeudesta osavaltioille, vaalitulokset voivat ratkaista aborttioikeuden kohtalon niissä. Nyt äänestetään poikkeuksellisen suoraan amerikkalaisten oikeuksista.

Osavaltioihin valitut poliitikot päättävät, onko abortti laillinen vai ei, ja jos on, millaisin rajoituksin. Kuvernöörillä on keskeinen rooli, sillä useissa osavaltioissa hänellä on veto-oikeus.

Lisäksi keskeistä on, miten niin sanotut vaalidenialistit menestyvät. Viime kädessä pelissä on demokratia.

Useissa osavaltioissa republikaanien ehdokkaina on runsaasti entisen presidentin Trumpin tukijoita, jotka levittävät hänen valheitaan laajasta vaalivilpistä vuoden 2020 presidentinvaaleissa. Heitä nousee joka tapauksessa runsaasti edustajainhuoneeseen.

Lisäksi vaalidenialisteja on ehdolla myös osavaltioiden poliittisiin virkoihin, joissa keskeinen tehtävä on tulevaisuudessa valvoa vaalijärjestelyjä.

Entä jos vuoden 2024 presidentinvaalien tulos ratkaistaisiin osavaltiossa, jossa vaaleja valvomassa olisivatkin demokratiasta piittaamattomat poliitikot, joille tärkeintä on oman ehdokkaan voitto?

”Liian iso osa siitä, mitä maassamme nykyään tapahtuu, ei ole normaalia”, Biden sanoi puheessaan Philadelphiassa syyskuussa vaalidenialistien aiheuttamasta uhkasta.

Nämä vaikutukset tämän vuoden vaalituloksesta saattavat näkyä vasta vuoden 2024 presidentinvaaleissa.

Huomaa myös: Aborttioikeudestakin äänestetään

Viidessä osavaltiossa järjestetään vaalien yhteydessä kansanäänestys aborttioikeudesta: Kaliforniassa, Kentuckyssa, Michiganissa, Montanassa ja Vermontissa.

Ne seuraavat konservatiivista Kansasia, jossa aborttioikeus päätettiin kesällä yllättäen säilyttää kansanäänestyksen jälkeen.

Kalifornia, Michigan ja Vermont ovat ehdottaneet omiin osavaltioiden perustuslakeihinsa lisäyksiä, jotka erikseen takaisivat oikeuden aborttiin.

Kentucky esittää erillismainintaa siitä, että aborttioikeutta ei ole. Montana esittää käytännössä kirurgisten aborttien kieltoa.

HS seuraa kongressivaalien tuloslaskentaa läpi yön 8.–9. marraskuuta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat