Ukrainan mukaan Venäjän tappiot jopa tuhat sotilasta päivässä – Onko luvuissa perää?

Ukrainan väitteen mukaan Venäjän sotilastappiot viime päivinä ovat kasvaneet suuremmiksi kuin kertaakaan sodan ensimmäisten päivien jälkeen.

2.11. 18:04

Luvut ovat hurjia. Viime päivinä Venäjän sotilastappiot ovat Ukrainan asevoimien mukaan kasvaneet kiihtyvällä tahdilla. Toistaiseksi korkein päivälukema ilmoitettiin viime sunnuntaina 30. lokakuuta: 950 sotilasta, lähes tuhat, yhdessä päivässä.

Vertailukohtaa lukemiin on keskusteluissa haettu muun muassa talvisodasta: 105 päivässä kaatui yli satatuhatta Neuvostoliiton sotilasta, mikä tarkoittaa yli tuhannen sotilaan päivätahtia. Maailmansotien jälkeen sodankäynti on muuttunut niin, että vastaavia tappiomääriä tulee vastaan hyvin harvoin.

Esimerkiksi Irakin sodassa yhdysvaltalaisia sotilaita kuoli monen vuoden aikana alle 5 000 ja haavoittui noin 30 000, irakilaisia moninkertainen määrä. Neuvostoliiton valtavaksi epäonnistumiseksi kääntyneessä, vuosien 1979–1989 Afganistanin sodassa kaatui neuvostosotilaita noin 15 000.

Nyt Ukraina väittää, että Venäjän tappiot täysimittaisen hyökkäyksen alkamisen jälkeen ovat yli 70 000 sotilasta. Jos ”tappiot” tarkoittaa kaatuneita sotilaita, se olisi enemmän kuin mitä Yhdysvalloilta kuoli sotilaita koko Vietnamin sodan aikana.

Ukrainalaissotilaat tarkistavat aseidensa toimintaa eturintamassa Donetskin alueella 24. lokakuuta.

Sana ”jos” on erittäin oleellinen puhuttaessa Ukrainan ilmoittamista venäläistappioista.

Sotaan kuuluu väistämättä propaganda. Vaikka länsimaissa on totuttu varomaan lähinnä venäläispropagandaa, myös Ukraina pyrkii maalaamaan onnistumisistaan mahdollisimman myönteistä kuvaa.

Siksi Ukrainan asevoimat julkaisee joka päivä tyylitellyn graafisen päivityksen Venäjän kokemista tappioista. Omista tappioistaan se ei tiedota lähes ollenkaan.

Kun sotaa oli kulunut kuukausi, Ukraina kertoi, että ukrainalaissotilaita oli kaatunut ”ainakin 1 300”. Venäläistappioiden kerrottiin samalla olleen 16 100. Kuukautta myöhemmin Ukrainan arvio omista tappioistaan oli 2 500–3 000, venäläistappioista puolestaan 21 800.

Satunnaisia tietoja omista tappioista Ukraina on kertonut myöhemminkin. Kesällä presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi, että joka päivä noin 60–100 ukrainalaista sotilasta kuolee ja noin viitisensataa haavoittuu.

Tieto kerrottiin, kun Venäjä valtasi intensiivisissä taisteluissa kaupunkeja Itä-Ukrainassa. Kun sotaa oli kulunut puoli vuotta, Ukrainan hallitus ilmoitti, että ukrainalaissotilaita olisi kuollut noin 9 000. Länsimaat ovat julkaisseet hyvin vähän arvioita ukrainalaisten kärsimistä tappioista.

Elokuun alussa Yhdysvallat arvioi, että Venäjän tappiot olisivat tuolloin yhteensä 70 000–80 000, joista kaatuneita noin 20 000. Samaan aikaan Ukraina ilmoitti Venäjän tappioiden määräksi noin 45 000. Venäjä väitti syyskuussa omien kaatuneidensa määräksi 6 000.

Ukraina puhuu ilmoituksissaan sopivan epämääräisesti ”tappioista”. Esimerkiksi BBC on tulkinnut luvun voivan tarkoittaa kaatuneiden ja haavoittuneiden yhteismäärää.

Jos Ukrainan ilmoittamat luvut ovat oikeansuuntaisia, on Venäjä kärsinyt viime viikkoina kovempia miestappioita kuin kertaakaan sodan ensimmäisten päivien jälkeen.

Ensimmäisinä viikkoina Ukrainan ilmoittamat luvut Venäjän tappioista olivat vielä epätarkempia ja päivittyivät summittaisemmin. Ensimmäisessä, 26. helmikuuta julkaistussa grafiikassa kerrottiin, että Venäjän sotilastappiot olivat hyökkäyksen alkamisesta lähtien 3 500. Tarkemman päivittäisen tilastoinnin voi katsoa alkaneen maaliskuun puolivälistä.

Sen jälkeen Ukrainan ilmoittamat tiedot venäläisten päivittäisistä tappioista pysyivät elokuun loppuun saakka 100:n ja 400:n välillä, keskimäärin lukema oli parinsadan tuntumassa.

Syyskuun alusta lähtien luvut ovat nousseet selvästi. Ajankohta on ymmärrettävä, koska syyskuussa Ukraina aloitti mittavan vastahyökkäyksensä ensin Harkovassa ja Itä-Ukrainassa, sitten Etelä-Ukrainassa. Venäjä joutui vetäytymään kovalla vauhdilla ja koki raskaita sotilas- ja kalustotappioita.

Muutaman viime viikon aikana Venäjän tappiot ovat Ukrainan väitteen mukaan jatkaneet kasvamistaan. Selityksiä on luultavasti monia. Sotarintamalta tulevien tietojen mukaan kovia taisteluita käydään koko ajan niin Donbasissa kuin Hersonissakin.

Syyskuun loppupuolella Venäjä aloitti "osittaisen” liikekannallepanon. Venäjän ilmoituksen mukaan yli 80 000 uutta palvelukseen astunutta sotilasta on lähetetty rintamalle. Osa heistä on tullut jo takaisin, kuolleena. Koulutettavana on vielä yli 200 000 sotilasta, jotka on tarkoitus lähettää Ukrainaan.

Mobilisaation alkamisen jälkeen asiantuntijat arvelivat, että huonosti koulutettujen miesten lähettäminen sotaan johtaa valtaviin miestappioihin. Ennakoitiin, että Venäjä lähettää kouluttamattomia sotilaita lähinnä ukrainalaisten tykinruuaksi. Ukraina väittää luvuillaan, että ennustus on vähintään osittain käymässä toteen.

Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) Venäjä-tutkimusryhmän johtaja, eversti­luutnantti Simo Pesu näkee luvut ongelmallisena. Ensimmäinen ongelma on jo se, että ulkopuolelta on mahdotonta arvioida, millä laskukaavalla lukuihin on päädytty.

”Kun on konfliktissa osapuolena, tulee aina tarve viestiä omista onnistumisista ja vastustajan tappioista tietyllä tavalla. Jos Ukraina puhuu yli 70 000 kuolleesta venäläisestä sotilaasta ja Venäjä itse 6 000:sta kaatuneesta, onhan siinä aika iso ero”, Pesu sanoo.

Pesun mielestä yksittäisiä lukuja tärkeämpää olisi pohtia, mitä luvuista halutaan päätellä ja mihin niitä halutaan käyttää.

Hän nostaa esille sotahistorian tutkimukseen erikoistuneen yhdysvaltalaisen The Dupyu -instituutin, joka on esittänyt teorioita kaatuneiden ja haavoittuneiden suhteesta toisiinsa mekanisoidussa sodankäynnissä. Aikoinaan rintamalla on voinut olla jokaista kaatunutta kohti yksi haavoittunut. Nykyisin suhde on lähempänä sitä, että yhtä kaatunutta kohti on neljä tai viisi haavoittunutta.

”Tämä vastaa aika hyvin esimerkiksi sitä, mitä Zelenskyi ilmoitti kesällä Ukrainan omista tappioista”, Pesu sanoo.

Pesun mukaan ylisuurilta kuulostaviin lukuihin kannattaa suhtautua suurella varauksella. Jos ne pitävät paikkansa, se voisi tarkoittaa, että joukkoja menetetään nopeasti niin paljon, että sodankäyntiä olisi mahdoton jatkaa.

Loppukesästä Yhdysvaltojen tiedustelun ilmoittamia lukuja noin 20 000 kaatuneesta ja 60 000–80 000 loukkaantuneesta Pesu pitää oikeansuuntaisina, mutta niistäkin on mahdoton sanoa, mihin luvut tarkalleen perustuvat.

Mitä voi ajatella siitä, että Ukrainan ilmoittamat päiväkohtaiset luvut ovat olleet viime aikoina huomattavassa nousussa?

”Tässä kohtaa se kertoo taisteluiden intensiteetin kasvamisesta. Venäjä työntää rintamalle enemmän ja vähemmän koulutusta saaneita joukkoja. Heillä on todennäköisesti rintamalla enemmän sotilaita, jotka altistavat itsensä tulelle”, Pesu sanoo.

”Ukraina haluaa kertoa näillä luvuilla selvästi siitä, että Venäjä lähettää nyt lisää hyökkäysvoimaa. Vaikka ulkopuolelle rintamalinjoissa ei tapahtuisi merkittäviä muutoksia, taistelun intensiteetti voi olla kova. Venäläiset käyttävät sotilaita rintamalinjojensa pitämiseen.”

Lähes tuhannen sotilaan päivätappioihin suhtautumisesta Pesu sanoo, että asiaan vaikuttaa se, mitä ”tappiot” Ukrainalle tarkoittavat.

”Jos palataan The Dupyu -instituutin malliin, noin tuhat kaatunutta tarkoittaisi 4 000:ta–5 000:ta haavoittunutta päivässä. Sillä tahdilla sota olisi viikossa pelattu. Koska näin ei ole käynyt, tällä laskentaperiaatteella päädytään lukemiin, jotka eivät ole totta”, Pesu sanoo.

”Sen sijaan jos mukana tappioissa ovat kaatuneiden lisäksi haavoittuneet, kaatuneita olisi silloin päivässä 200–250. Ei ole poissuljettua, etteivätkö tällaiset luvut voisi olla totta, jos taistelu on todella kiivasta.”

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat