Venäjä ostaa Iranilta ehkä ohjuksiakin – Ukrainan mukaan hyökkääjän oma arsenaali on kuihtunut

Seuraavassa asetoimituksessa saattaa olla mukana Arash-2-lennokkeja, jotka ovat paljon suurempia ja siten tuhovoimaisempia kuin Shahed-136-lennokit.

2.11. 17:03 | Päivitetty 2.11. 18:10

Venäjän hyökkäyssodan tuhonkylväjiin ovat tänä syksynä kuuluneet iranilaisvalmisteiset Shahed-136-lennokit, joita Venäjä on käyttänyt sadoittain.

Lennokkihyökkäysten kohteena ovat olleet esimerkiksi sähköntuotanto ja lämpövoimalat, mutta huomattava osa iskuista vaikuttaa lähinnä tahallisen sattumanvaraisilta.

”Venäjä todennäköisesti jatkaa lennokkihyökkäyksiä ja ohjusiskuja kriittistä infrastruktuuria vastaan”, yhdysvaltalainen ajatushautomo ISW arvioi tiistaina.

”Venäjän riippuvuus iranilaisvalmisteisista järjestelmistä, ja siis Iranista, todennäköisesti kasvaa.”

Venäläisen iskun tuhoja Kiovassa 17. lokakuuta. Ukrainan viranomaiset epäilivät tuhojen aiheuttajaksi iranilaisvalmisteista Shahed-136-lennokkia.

Venäjän ja Iranin epäillään hierovan kauppoja myös iranilaisista ohjuksista. Valkoisen talon tiedottaja John Kirby totesi tiistaina, että Yhdysvallat ”kantaa asiasta huolta”.

”Teheranin hallinto on avoimesti ja halukkaasti ryhtynyt rikoskumppaniksi viattomien ukrainalaisten murhaamisessa Ukrainan maaperällä”, Kirby sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.

Yhdysvaltalaislehti The Washington Post kertoi lokakuussa, että Iran olisi toimittamassa Venäjälle lyhyen kantaman Zolfaghar- ja Fateh-110-ohjuksia.

Ukrainalaisten näkökulmasta ”lyhyt kantama” ei ole lyhyt. Zolfaghar-ohjukset yltävät 700 kilometrin ja Fateh-110-ohjukset 300 kilometrin päähän. Niillä voisi siis iskeä käytännössä koko Ukrainan alueelle.

Ukrainalaissotilas ja iranilaisvalmisteisen Shahed-136-lennokin jäänteitä Harkovassa Ukrainassa lokakuun alussa. Venäläiset olivat merkinneet lennokin omilla tunnuksillaan.

Iranin asetoimitukset Venäjälle herättävät epäilyksen, että Venäjä on kuluttanut oman ohjusarsenaalinsa loppuun. Hyökkäyssota on kestänyt jo yli kahdeksan kuukautta, ja Venäjä on ampunut ohjuksiaan Ukrainaan koko ajan.

Venäjän ohjusvarannon ehtymistä uumoilee ainakin Ukrainan sotilastiedustelu julkisissa kannanotoissaan.

Ukrainan ilmavoimien tiedottaja Juri Ignat sanoi viime perjantaina kanadalaisen BNN Bloombergin mukaan, että Venäjällä olisi jäljellä enää 13–15 prosenttia hyökkäystä edeltäneestä ohjusarsenaalistaan.

Ukrainska Pravda -lehti puolestaan kirjoitti viime viikolla ukrainalaisiin turvallisuuslähteisiin viitaten, että Venäjältä kestää viisi vuotta saada omat ohjusvarastonsa viime helmikuun tasolle, koska pakotteet hidastavat tuotantoa.

Ukrainalaisarvioita on mahdoton tarkistaa. Venäjän ohjusarsenaalin täsmällisestä koosta tietävät tuskin muut kuin venäläiset itse.

On kuitenkin silmiinpistävää, että Venäjä joutuu turvautumaan iranilaisiin aseisiin näin laajamittaisesti.

Ukrainan tiedustelutietojen mukaan seuraava satojen lennokkien lähetys on määrä kuljettaa Iranista Venäjälle laivarahtina.

Lennokit kuljetetaan osina, ja ne kootaan Kaspianmeren pohjoisrannikolla sijaitsevassa Venäjän Astrahanissa, kertoo yhdysvaltalainen uutiskanava CNN.

Seuraavassa asetoimituksessa on ehkä mukana myös Arash-2-lennokkeja, jotka ovat paljon suurempia ja siten tuhovoimaisempia kuin Shahed-136-lennokit. Suuremmat lennokit pystyvät kantamaan painavamman räjähdelastin.

Venäjä ja Iran ovat hieroneet ystävyyttä jo pidempään, ja tänäkin vuonna Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Ibrahim Raisi ovat tavanneet toistuvasti.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Iranin presidentti Ibrahim Raisi tapasivat Teheranissa heinäkuussa.

Iranin kohdalla kiinnostava kysymys kuuluu, miten se pystyy ylläpitämään laajamittaista varsin kehittyneiden aseiden tuotantoa, vaikka siihen kohdistuu tiukkoja läntisiä talouspakotteita.

Iran saanee ohjuksiin ja lennokkeihin tarvittavia komponentteja pimeiltä markkinoilta tai sitten teknologisesti kehittyneiltä valtioilta, jotka eivät ole asettaneet Irania pakotelistoilleen.

Iranin lennokkiohjelman juuret ovat 1980-luvulla, kertoo yhdysvaltalainen Washington Institute of Near East Policy analyysissään. Ajatushautomoa pidetään voimakkaasti Israel-mielisenä.

Instituutin mukaan Yhdysvallat on seurannut Iranin lennokkiohjelmaa tarkasti viimeistään vuodesta 2002 lähtien.

Venäjän Ukrainassa käyttämiä Shahed-136-lennokkeja on käytetty aiemmin ennen kaikkea Lähi-idässä muun muassa Irakissa sekä Saudi-Arabiaa vastaan.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat