Kanada määräsi kolme kiinalais­yritystä ulos kriittisten mineraalien hankkeista

Länsimaissa etsitään keinoja rimpuilla irti Kiinan vaikutus­vallasta kriittisten mineraalien ja harvinaisten maametallien tuotantoketjuissa.

Kanadan innovaatiosta, tieteestä ja teollisuudesta vastaava ministeri François-Philippe Champagne.

3.11. 12:09 | Päivitetty 3.11. 17:01

Kanadan hallitus on määrännyt kolme kiinalaista kaivosalan yritystä irtautumaan kanadalais­hankkeista, jotka liittyvät niin sanottuihin kriittisiin mineraaleihin, uutistoimistot ja kanadalaisviestimet kertoivat myöhään keskiviikkona Suomen aikaa.

Määräystä perustellaan kansallisella turvallisuudella. Innovaatiosta, tieteestä ja teollisuudesta vastaavan ministerin François-Philippe Champagnen antaman lausunnon mukaan määräykseen on päädytty ulkomaisiin yrityksiin tehdyn ”perusteellisen tarkastelun” jälkeen.

Kyseiseen tarkasteluun osallistuivat kansallisesta turvallisuudesta ja tiedustelusta vastaavat tahot.

”Samalla, kun Kanada toivottaa ulkomaiset sijoitukset tervetulleiksi, aiomme toimia päättäväisesti silloin, kun sijoitukset uhkaavat kansallista turvallisuuttamme tai kriittisten mineraalien tuotantoketjujamme”, Champagne sanoi.

Lausunnon mukaan Kanada haluaa tehdä yhteistyötä sellaisten kansainvälisten tahojen kanssa, jotka ”jakavat etumme ja arvomme”. Selkeästikään kyseisiä kiinalaisyrityksiä ei tällaisina tahoina pidetä.

Kanadan hallitus on määritellyt kriittiset mineraalit ”puhtaan ja digitalisoidun talouden rakennuspalikoiksi”. Niitä tarvitaan esimerkiksi akkuteollisuudessa, aurinkopaneelien valmistuksessa, laserlaitteissa ja asehankkeissa.

Hallituksen luonnonvaroihin keskittyvällä verkkosivulla listataan yhteensä 31 mineraalia, joita Kanada pitää kriittisen tärkeinä – esimerkkeinä litium, germanium, koboltti, ja harvinaiset maametallit, joita on 17 kappaletta.

Kanadan määräys koskee kolmea kiinalaisomisteista yritystä: Hongkongista käsin toimivia Sinominea ja Chengze Lithium Internationalia sekä manner-Kiinan Chengdussa päämajaansa pitävää Zangge Mining Investmentia.

Esimerkiksi Sinomine määrätään myymään omistuksensa Vancouverissa toimivasta Power Metals -yhtiöstä, jolla on pohjoisessa Ontariossa sijaitsevia litiumiin, cesiumiin ja tantaaliin liittyviä hankkeita, Kanadan yleisradioyhtiö CBC kertoo.

Yhdysvallat, Kanada, Britannia ja muut maat ilmoittivat viime kesäkuussa uudesta kumppanuus­hankkeesta, jossa pyritään varmistamaan kriittisten mineraalien saatavuus samanmielisissä maissa.

Yhdysvalloissa ja Euroopan unionissa etsitään keinoja vähentää riippuvuutta Kiinasta, josta tuodaan Deutsche Welle -kanavan mukaan EU-maihin 85–100 prosenttia teollisuuden tarvitsemista metalleista.

Länsimaissa on kannettu yli vuosikymmenen ajan huolta Kiinan kasvavasta vaikutusvallasta kansainvälisissä kaivoshankkeissa ja erityisesti harvinaisten maametallien tuotannossa. Statista-verkkosivun mukaan Kiinan osuus harvinaisten maametallien tuotannossa on noin 60 prosenttia.

”Lähi-idässä on öljyä, Kiinassa on maametalleja", Kiinan talousuudistusten isä, edesmennyt johtaja Deng Xiaoping totesi 1990-luvun alussa.

EU-komissio esitteli viime syyskuussa lakiesityksen, jolla pyritään kasvattamaan EU-alueen omavaraisuutta kriittisten raaka-aineiden osalta. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi, että litium ja harvinaiset maametallit ovat pian EU:lle tärkeämpiä kuin öljy ja kaasu.

”Raaka-aineiden tarjonnasta on tullut todellinen geopolitiikan väline. Näimme sen vuonna 2010, kun Kiina vähensi harvinaisten maametallien vientiä maailmanlaajuisesti ja katkaisi viennin Japaniin kokonaan”, EU:n sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton totesi blogissaan syyskuussa.

Oikaisu 3.11.2022 kello 17.00: Korjattu Thierry Bretonin sitaattia. Kiina vähensi harvinaisten maametallien vientiä maailmanlaajuisesti, ei maanlaajuisesti, kuten tekstissä aluksi virheellisesti kirjoitettiin.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat