Etiopian aselepo otettiin ilolla vastaan, mutta maa on pahasti rikki

Kestävän rauhan rakentaminen vaatii sinnikkyyttä, eikä aselevon kestävyydestä ole takeita.

Sisällissodan pakolaisia Chagnin pakolaisleirillä Etiopiassa tammikuussa 2021.

3.11. 14:35

Maailman tuhoisimpiin kuuluvassa konfliktissa otettiin keskiviikkona askel kohti rauhaa, kun Etiopian sisällissodan osapuolet pääsivät sopuun aselevosta.

”Erinomainen uutinen”, sanoi Senegalin presidentti Macky Sall, joka johtaa puhetta AU:ssa eli Afrikan unionissa.

AU on välittänyt rauhanneuvotteluja Etiopian hallituksen ja Tigrayn alueen joukkojen välillä. Neuvotteluja on käyty Etelä-Afrikan Pretoriassa.

”Onnittelen osapuolia ja kannustan heitä jatkamaan sinnikkäästi tiellä kohti pysyvää rauhaa”, Sall sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.

Sinnikkyyttä rauhan rakentaminen vaatiikin, vaikka uutinen aselevosta otettiin ilolla vastaan eri puolilla maailmaa.

Etiopian hallituksen neuvottelija Redwan Hussien ja Tigrayn kapinallisten edustaja Getachew Reda aselevon allekirjoitustilaisuudessa Pretoriassa Etelä-Afrikassa keskiviikkona.

Sota hallituksen joukkojen ja Tigrayn kapinallisten välillä on kestänyt kaksi vuotta.

Kuten AFP uutisanalyysissään kiteyttää, Etiopia on syvässä kriisissä. Sen aiemmin pirteästi rullannut talous on raunioina, ja pohjoisetiopialaisella Tigrayn alueella on käynnissä humanitäärinen katastrofi.

Monissa kommenteissa aselepoa onkin kommentoitu vain varovaisen myönteisesti, ensi askeleena.

Sisällissota noin 120 miljoonan asukkaan Etiopiassa alkoi 4. marraskuuta 2020.

Sodan pääosapuolina ovat Etiopian keskushallitus ja Tigrayn kansan vapautusrintama TPLF, jolla oli pitkään hallitseva asema koko maan johdossa. Keskushallitusta johtaa pääministeri Abiy Ahmed.

Sotaan on osallistunut myös alueellisia joukkoja Tigrayn naapuriosavaltioista Amharasta ja Afarista. Niin ikään naapurivaltio Eritrean joukkoja on osallistunut sotimiseen Etiopian hallituksen liittolaisena.

Kaikkien osapuolten uskotaan syyllistyneen sotarikoksiin. Siviiliväestöä on jatkuvasti terrorisoitu eritoten sen perusteella, mihin etniseen ryhmään ihmiset sattuvat kuulumaan.

Yhdysvaltain YK-lähettiläs Linda Thomas-Greenfield totesi äskettäin, että tuhoiltaan Etiopian sisällissota vertautuu Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa.

”Kahden konfliktivuoden jälkeen jopa puoli miljoonaa ihmistä – – on kuollut, ja Yhdysvallat on syvästi huolissaan, että ilmi tulee lisää hirmutekoja”, Thomas-Greenfield sanoi AFP:n mukaan.

Arviolta kuuden miljoonan asukkaan Tigray on ollut eristettynä muusta maailmasta yli vuoden ajan, mikä tekee humanitäärisen tilanteen arvioimisen vaikeaksi.

YK:n tutkijat ovat syyttäneet Abiyn hallitusta rikoksista ihmisyyttä vastaan. Nälkää on käytetty aseena, ja YK on varoittanut satojentuhansien tigrayläisten elävän nälänhädän partaalla.

”Me emme tule koskaan tietämään todellista uhrilukua”, sanoo AFP:n haastattelema asiantuntija Patrick Ferras Stratégies Africaines -järjestöstä. Hän arvioi, että kuolonuhrien määrä on vähintään 300 000.

Etiopia on noin 80 etnisen ryhmän kansakunta, jonka yhteenkuuluvuuden tunteessa on ollut muutenkin säröjä.

Maailman huomio on 2020-luvun alussa kohdistunut Tigrayhin, mutta samaan aikaan myös Etiopian suurimmassa osavaltiossa Oromiassa on ollut toistuvia etnisiä väkivaltaisuuksia.

Talouden sakkaaminen heikentää Etiopian mahdollisuuksia kestävän rauhan rakentamiseen. Etiopia on myös menettänyt noin puolet kehitysavustaan, koska Abiyn hallitus on ollut lietsomassa sotaa.

”Taloustilanne on katastrofaalinen”, Ferras sanoo.

Ei ole takeita, että Etiopian aselepo pitää.

Epävarmuutta lisää se, ettei aseleposopimuksessa ole määritelty, kuka aselepoa valvoo.

Abiyn hallitus tuskin suostuu päästämään maahan ulkopuolista valvontajoukkoa kuten YK:n rauhanturvaajia. Ulkovallat eivät välttämättä edes haluaisi lähettää sotilaitaan tulenaralle alueelle.

Kaiken lisäksi aseleposopimuksessa jätetään yksi erityisen olennainen seikka vaille mainintoja. Tigrayn alueella on Eritrean joukkoja, joita on syytetty siviileihin kohdistuvista hirvittävistä rikoksista. Eritrealaissotilaiden vetäytymisestä ei ole sovittu.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat