Paulo Roberto omistaa kahvitila Florençan, jonka nimi tarkoittaa Firenzeä.

Kallis kahvi tulee täältä

Toissa kesän kuivuus ja kylmyys Brasiliassa näkyvät yhä ruokakaupan hintalapuissa Suomessakin.


20.11. 2:00 | Päivitetty 20.11. 18:14

Conservatória, Rio de Janeiro

Nyt sitten sataa.

Tämä juttu kertoo kuivuudesta, joka nosti kahvin hintaa ympäri maailman. Mutta siinä brasilialainen pientilan omistaja Paulo Roberto seisoo sateenvarjo suojanaan kahvipensaidensa välissä.

”Kuivuus ei oikein osunut meihin”, hän sanoo täällä Brasilian rannikkosademetsän keskellä, Rio de Janeiron osavaltion pohjoislaidalla.

Toisin oli Minas Geraisin osavaltiossa, jonka raja on muutaman vuorijonon takana, vain runsaat kymmenen kilometriä pohjoiseen.

Sadekausi toissa kesänä – Suomen talvikuukausina 2020–2021 – toi vähiten vettä 20 vuoteen, mikä Brasilian viranomaisten mukaan johti pahimpaan kuivuuteen 91 vuoteen. Jokien ja tekojärvien pinta laski niin, että vettä ei riittänyt maataloudelle.

Erityisen kuivaa oli maan keski- ja eteläosissa, kuten suuressa Minas Geraisin osavaltiossa, joka vastaa pinta-alaltaan Ukrainaa. Se on Brasilian merkittävin kahvintuotantoalue, jolta tulee noin 30 prosenttia maan sadosta.

Kahviseutua runteli toinenkin ääri-ilmiö. Roberto oli saada siitä osansa, mutta hänellä kävi senkin suhteen tuuri.

”Yhtenä yönä heinä–elokuun vaihteessa lämpötila laski yhteen asteeseen. Ei niin kylmää ole ollut ikinä.”

Monin paikoin elohopea laski pakkasen puolelle. Kahvipensaita jäätyi, ja poikkeukselliset lumikinoksetkin runtelivat satoja.

Brasilia on ylivoimaisesti tärkein kahvimaa. Se tuottaa noin 40 prosenttia koko maailman kahvista.

Kahvintuotannon perinteinen mittayksikkö ovat perinteiset 60 kilon juuttisäkit, ja toissa vuonna Brasilia tuotti ennätykselliset 69 miljoonaa säkillistä. Toiseksi eniten tuotti Vietnam, 29 miljoonaa, ja kolmanneksi eniten Kolumbia, 14 miljoonaa.

Brasilian tuotanto kulkee kahden vuoden sykleissä. Sato on isompi parillisina vuosina, mutta loppuvuoden 2021 sato jäi selvästi tavallistakin pienemmäksi kuivuuden ja kylmyyden takia. Se kallisti kahvin maailmanmarkkinahintaa tuntuvasti.

Kun siihen päälle on lyöty laukkaavan inflaation vaikutus, moni on tyrmistynyt tutun kahvipakkauksensa hintalapusta ruokakaupassa – tuskin vähiten suomalaiset, jotka juovat maailman eniten kahvia henkeä kohden.

Samansuuntaisesti kävi esimerkiksi sokerin ja appelsiinimehun maailmanmarkkinahinnalle. Niitäkin Brasilia tuottaa enemmän kuin mikään muu maa.

Tämän vuoden paremmat säät ja toiveikkuus seuraavasta satokaudesta Brasiliassa ovat laskeneet kahvin hintaa aivan viime viikkoina, mutta vain hieman.

Brasiliassa on nähty merkkejä siitä, että viime vuoden koettelemukset heikentävät kahvipensaiden tuotantokykyä monen vuoden ajaksi.

Vanhalle hintatasolle tuskin palataan. Pitkällä aikavälillä kahvin hinnan uskotaan kallistuvan hurjasti ilmastonmuutoksen takia.

Lue lisää: Kahvi voi muuttua luksus­tuotteeksi lämpenevässä maailmassa – viidakosta löytynyt lajike voi vielä pelastaa rakkaan nautinto­aineen

Sään ääri-ilmiöiden tiedetään yleistyvän ilmastonmuutoksen takia.

Ympäristöjärjestö Greenpeacen Brasilian-toimisto liitti viime vuoden kuivuuden myös Amazonin sademetsän raivaamiseen maatalouden ja kaivosteollisuuden tieltä. Veden kierto maailman suurimmassa sademetsässä liittyy olennaisesti sateiden syntyyn ympäri Etelä-Amerikkaa.

Kahvitilan omistaja Roberto ei ole vakuuttunut.

”Olen 71-vuotias. Kun olin 10-vuotias, koimme yhtä tiukan lämpöaallon. Ilmastonmuutos on totta, mutta ei siinä mittakaavassa kuin väitetään. Aktivistit liioittelevat”, Roberto uskoo.

”Riossa on aina ollut 40 asteen helteitä.”

Florençan kahvitila on perustettu vuonna 1852. Aluksi työvoimana oli orjia, joita tuotiin Afrikasta Portugalin siirtomaahan Brasiliaan enemmän kuin Espanjan Amerikan-siirtomaihin ja nykyisen Yhdysvaltojen alueelle yhteensä. Itsenäistynyt Brasilia lakkautti orjuuden vuonna 1888.

Tila jäi hunningolle 1900-luvulla. Siellä ei tuotettu kahvia 70 vuoteen, kunnes menestynyt erikoishammaslääkäri ja hammaslääketieteen professori Roberto osti sen vuonna 1998. Hän rahoitti kaupat myymällä kahdeksan omistamaansa asuntoa Rio de Janeirossa.

Florençan tilan päärakennukset toimivat lomakausilla ja viikonloppuisin majatalona.

”Kymmenen vuotta sitten oli pahin kuivuus, jonka olen tällä tilalla kokenut. Koko kesänä ei satanut. Mutta siitäkin palattiin normaaliin”, Roberto kertaa kokemuksiaan sään vaikutuksesta viljelyyn.

”Meillä on aina ollut kuivia jaksoja ja kosteita jaksoja. Siinä mielessä mikään ei ole oikein muuttunut.”

Roberton ääni kiihtyy, kun hän alkaa yllättäen puhua Ranskan presidentistä Emmanuel Macronista. Tämä on hoputtanut Brasiliaa ilmastotoimiin.

”Eurooppalaiset voisivat istuttaa puita omille takapihoilleen ja antaa meidän olla.”

Ilmastonmuutosta enemmän Roberton mieltä painavat pandemian rikkomien tuotantoketjujen ja Ukrainan sodan seuraukset maataloudelle.

”Lannoitteista on pulaa, ja ne ovat kallistuneet hurjasti. Minä teenkin nykyään lannoitetta itse.”

Roberto selittää, että hän sulkee kahvintuotannon sivutuotteena syntyvää puuromaista ainesta 20 litran ilmatiiviisiin ämpäreihin, joihin hän lisää vettä. Siitä syntyy käyttövalmista lannoitetta.

Paulo Roberto halkaisee yksittäisiä kahvipapuja havainnoiden, missä muodossa öljy on säilynyt niiden sisällä.

Paulo Roberto – jonka nimi muuten muistuttaa hämmentävän paljon suomalaista kahvipatriarkkaa Robert Pauligia – voisi tarjota jokaiselle helsinkiläiselle kupposen kuumaa.

Hänen viiden hehtaarin tilansa 25 000 pensasta tuottavat vuodessa noin neljä tonnia kuivattuja kahvipapuja. Sadasta grammasta jauhettuja papuja saa litran kahvia, ja litrasta saa 15 brasilialaistyylistä pientä kupillista. Niinpä neljästä tonnista riittää 600 000 kupilliseen.

Se voi kuulostaa paljolta mutta on Brasilian mittakaavassa mitätöntä. Maan suurtilat kattavat jopa tuhansia hehtaareja ja tuottavat kahvipapuja satoja tuhansia tonneja vuodessa.

Florençan tilan kahvia myydään vain Brasiliassa, joskin vienti Portugaliin on alkamassa. Roberto ei oikeastaan kilpaile suurtiloja vastaan, sillä hän myy suurimman osan kahvistaan lähitienoon huutokaupoissa, jotka keskittyvät laadukkaisiin erikoiskahveihin. Se on aivan eri markkina, ja siksi hänen ei voi sanoa kovin suoraan hyötyneensä hinnannoususta säiden kolhimien tuottajien kustannuksella.

Roberto sanoo, että ihannemaailmassa kahvia tuotettaisiin vain luonnonmukaisesti ja käsityönä. Mutta ilman mekanisoituja suurtiloja ihmiskunnan suunnatonta kahvinjanoa ei pystyisi tyydyttämään. Maailmassa juodaan päivittäin peräti pari miljardia kupillista kahvia.

Roberto juo seitsemän kupillista päivässä. Kyllä kelpaakin, kun oma kahvi on palkittu osavaltion parhaana ja päässyt kansallisissakin kilpailuissa mitalisijoille.

Pakko siis kysyä: Mikä on hyvän kahvin salaisuus?

”Papuja ei pidä paahtaa liian tummaksi, jotta marjojen maku ei katoa. Muuten se ei ole enää kahvia vaan hiiltä, johon pitää lisätä katkeruuden takia sokeria.”

Paulo Roberto näyttää kahvipensaan nuppuja, joista kehittyy kukkia, joista kehittyy kahvimarjoiksi tai -kirsikoiksi kutsuttavia hedelmiä, joiden sisällä on kaksi kahvipavuiksi kutsuttavaa siementä.

Paulo Roberto laskee paahdetut kahvipavut jäähtymään.

Varmuuden vakuudeksi Roberto viittoo sateesta sisälle, eräänlaiseen näyttely- ja taukopaviljonkiin.

Hän kaataa erän kahvipapuja paahtimeen ja napsauttaa sen päälle. Liekit loimuavat kurkistusaukosta koneen kyljessä. Sekuntipelin oikealla hetkellä hän laskee pavut luiskaa pitkin jäähtymään sammioon, jonka pyörivät lavat pitävät sauhuavan kasan liikkeessä.

Sitten vain pavut myllyn läpi pressopannuun, kuppiin ja huulille.

Toden totta: maku on tavanomaista kotikeittiön kahvia raikkaampi ja monivivahteisempi. Maallikkona on tosin vaikea arvioida, johtuuko se enemmän Roberton painottamasta paahtoasteesta vai tuoreudesta.

”Kun kahvi on ihanaa, se saa juomaan enemmän. Juon tosin harvoin omaa kahviani, koska nautin muiden kahvien maistelusta.”

Paulo Roberto osti heitteille jääneen Florençan tilan vuonna 1998 myymällä kahdeksan omistamaansa asuntoa Rio de Janeiron kaupungista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat