Asiantuntija: Venäjän vetäytyminen Hersonista on todennäköistä

Venäjän vetäytyminen Hersonissa Dneprjoen itärannalle voi olla sotilaallisista syistä välttämättömyys, arvioi sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.

4.11. 16:48 | Päivitetty 4.11. 18:22

Venäjän joukkojen on arveltu vetäytyvän Hersonin alueella Dneprjoen itärannalle.

Näin väitti esimerkiksi Hersonin alueella toimivan Venäjän miehityshallinnon edustaja Kirill Stremousov torstaina.

Ukrainan viranomaiset ja länsimaiset sota-asiantuntijat ovat kuitenkin suhtautuneet varauksella merkkeihin siitä, että venäläisjoukot olisivat jättämässä Dneprjoen länsirannan Hersonin alueella.

Ukraina pelkää, että miehitysjoukkojen vetäytymisilmoituksessa olisi kyse Venäjän ansasta. Venäjän ylin johto on puolestaan vaiennut tilanteesta.

Lue lisää: Väite: Venäjän joukot vetäytymässä Hersonista – toteutuessaan merkitsisi käänne­kohtaa sodassa

Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) arvioi raportissaan, että Venäjän joukot jatkavat edelleen jossain määrin vetäytymistä Luoteis-Hersonin alueelta, mutta on edelleen epäselvää, aikooko Venäjä taistella Hersonin kaupungista.

ISW on havainnut, että Venäjän joukot jatkavat vara-asemien valmistelua Dneprjoen itäisellä rannalla samalla kun he jatkavat puolustusasemien perustamista Hersonin kaupungista luoteeseen ja kuljettavat sinne lisää mobilisoituja joukkoja.

Perjantaina alkuillasta Hersonin nukkehallinnon apulaiskuvernööri Kirill Stremousov ilmoitti uutistoimisto Reutersin mukaan, että Hersonin kaupunkiin on julistettu ulkonaliikkumiskielto. Kielto on voimassa läpi vuorokauden, eikä sen päättymisajankohdasta kerrottu.

Ulkonaliikkumiskielto määrättiin Stremousovin mukaan, koska ukrainalaisjoukkojen hyökkäys kaupunkiin on ”todennäköinen”.

Noin kuuden maissa alkuillasta Stremousov perui kuitenkin sanomisiaan Telegram-kanavallaan.

”Hersonin kaupungissa ei ole olemassa minkäänlaisia rajoituksia, jotka rajoittaisivat elämää kaupungissa”, hän kirjoitti samaisella kanavallaan, josta aiempi ulkonaliikkumiskiellosta kertonut viesti oli poistettu.

Aleksanteri-Instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö toteaa, että Venäjän vetäytymisestä on hankala tehdä päteviä johtopäätöksiä, sillä rintamalta saatavilla oleva tieto on tällä hetkellä hyvin ristiriitaista.

Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.

Tietojen ristiriitaisuus hankaloittaa myös sen arviointia, pyrkiikö Venäjä ajamaan Ukrainan joukot ansaan näennäisellä vetäytymisellä.

”Samaan aikaan tulee tietoa siitä, että Venäjä vetäytyy ja toisaalta että se toisi alueelle lisää joukkoja. Tietoja voi myös tulkita monin eri tavoin”, Käihkö sanoo.

Käihkö kuitenkin näkee, että kaupunkisota olisi puolustavalle osapuolelle, tässä tapauksessa Venäjälle, hyvin tehokas ansa viritettäväksi. Hän lisää, että jos Venäjä todella on hätää kärsimässä kaupungin ulkopuolella, olisi sen järkevää keskittää sodankäynti asutuskeskuksiin.

”[Ansan] tavoitteena voisi olla Ukrainan houkutteleminen Hersonin kaupunkialueelle, sillä kaupunkisodankäynti on puolustajalle yleensä edullisempaa kuin hyökkääjälle.”

Käihkö itse pitää todennäköisenä, että Venäjä vetäytyy Hersonista Dneprjoen itärannalle. Hän uskoo, että Venäjän läsnäolo Hersonissa on ollut jo pitkän aikaa liian kuluttavaa sen asevoimille ja pitää mahdollisena, että venäläiset sotilaskomentajat ovat jo aiemmin olleet sitä mieltä, että vetäytyminen kaupungista olisi järkevää.

”Ei ole mitenkään yllättävää, jos Venäjä vetää joukkonsa sieltä pois. Ukraina on jo kesällä kyennyt vaikuttamaan joen ylittäviin siltoihin ja Venäjän logistiikkaan. Se on onnistunut päivä päivältä saamaan venäläisjoukkojen tilanteen yhä vaikeammaksi Dneprjoen länsipuolella.”

Käihkö summaa näkemyksensä seuraavasti: Venäjän vetäytyminen voi olla sotilaallisista syistä välttämättömyys. Hän kertoo, että avointen lähteiden tietojen mukaan alueella olisi 40 000 venäläissotilasta ja merkittävä määrä kalustoa.

”Ei se ole järkevää sotilaallisesti, että siellä olevista sotilaista merkittävä osa kaatuu, antautuu tai jää vangeiksi. Lisäksi jälkeen jäisi merkittävä määrä kalustoa ukrainalaisille. Sodan tulevaisuuden kannalta Hersonista kiinni pitäminen voi olla Venäjälle huonompi vaihtoehto kuin organisoitu vetäytyminen joen itäpuolelle”, Käihkö sanoo.

Ajatusta vetäytymisestä puoltaa myös se, että Dneprjoen itärannalta on mahdollista vaikuttaa Ukrainan joukkoihin tykistötulella.

”Se on ehdottomasti yksi vaihtoehto, että kun ukrainalaiset saapuvat kaupunkiin riittävän etäisyyden päähän, sitten käytetään tykistötulta. Dnerpjoki ei ole kuitenkaan niin leveä, etteikö tykistöammus sitä ylittäisi.”

Ristiriidan Käihkö näkee siinä, että Venäjän näkemyksen mukaan Herson on osa federaatiota, sillä se ”liitti” alueen itseensä ”kansanäänestyksellä”.

”Eihän se hyvältä näytä, jos tykistötuli kohdistuisi ’omaan kaupunkiin’”, Käihkö toteaa.

Mikäli Ukraina todella onnistuu vapauttamaan sodan alussa menettämänsä Hersonin, olisi sillä merkittävä strateginen ja symbolinen merkitys.

Käihkön näkemyksen mukaan Hersonin vapauttaminen olisi merkittävää ennen kaikkea siksi, että Ukrainan tulee kyetä jälleen todistamaan länsimaiden ase- ja muun tuen tehokkuus, eli että se kykenee pitkällä aikavälillä vapauttamaan menettämiään alueita.

”Se olisi tärkeä viesti ulkomaille ja myös Ukrainan sisällä – sillä pidettäisiin taistelutahtoa yllä. Myös Ukrainassa vaaditaan näyttöjä onnistumisista.”

”He ovat riippuvaisia länsimaiden tuesta ja heidän tulee osoittaa, että sota menee oikeaan suuntaan.”

Hersonin strategista merkittävyyttä korostavat mahdollisuudet vaikuttaa Krimin niemimaahan sotilaallisin keinoin. Herson on strategisesti merkittävä myös Dneprjoen veden vuoksi, jota ohjataan niemimaalle kaupungista lähtevän kanavan avulla.

”[Hersonista] voi helpommin vaikuttaa Krimin suuntaan, sillä sitä kautta huolletaan suuri osa Venäjän Etelä-Ukrainassa olevista joukoista. Hersonin vapauttamisen myötä Krim olisi myös Himars-ohjusjärjestelmän kantaman päässä.”

Mitä Ukraina sitten tekisi Hersonin vapauttamisen jälkeen?

Käihkö uskoo, että Ukrainan tavoitteen, eli alueidensa vapauttamisen, olevan jatkossa huomattavasti haasteellisempaa maaston vuoksi. Hän arvioi, että Ukrainan seuraava hyökkäyssuunta voikin olla jossain muualla kuin Hersonin alueella.

”Ukrainan ongelma on se, että vaikka he saisivat kaupungin haltuunsa, tulee hyökkäyksen jatkaminen olemaan hankalaa Dneprjoen ylityksen ja sen ylittävien, tuhottujen siltojen vuoksi. Seuraava hyökkäyssuunta voisikin olla esimerkiksi Zaporižžjan suunnilla.”

Haasteita tuottaa myös Venäjän määräämä ”osittainen liikekannallepano”, jonka myötä jopa 300 000 on väitetysti kutsuttu palvelukseen. Käihkön mukaan palvelukseen kutsutuista venäläisistä noin kolmasosa on venäläislähteiden mukaan jo saapunut rintamalle.

”Se on jo aiheuttanut sen, että Ukrainan eteneminen on jossain määrin hidastunut. Jos keväällä tulee valtava määrä sotilaita rintamalle, kyllä se vaikuttaa ukrainalaisten mahdollisuuksiin”, Käihkö sanoo.

Liikekannallepanon lisäksi tuleva talvi tulee kaventamaan Ukrainan mahdollisuuksia edetä rintamalla.

"On odotettavissa, että kun syyssateet alkavat ja talvi tulee, etenevä liike hidastuu. Ukrainalla on tällä hetkellä aloite sodassa ja heiltä odotetaan näyttöjä. Ennen mobilisoitujen joukkojen saapumista ja kelirikkoa tulisi tehdä mahdollisimman paljon”, Käihkö sanoo.

Maaston, ”osittaisen liikekannallepanon” ja talven tuomista haasteista huolimatta Käihkö uskoo, että kamppailu Hersonista tulee kääntymään Ukrainan voitoksi.

”Voittoa on oletettu, koska venäläisten tilanne on siellä vaikein kaikista Ukrainan rintamista.”

Lue lisää: Väite: Venäjän joukot vetäytymässä Hersonista – toteutuessaan merkitsisi käänne­kohtaa sodassa

Lue lisää: Hersonissa on arviolta 40 000 venäläistä sotilasta

Lue lisää: Ukrainan tiedustelu­päällikkö: Näin sota päättyy

Lue lisää: Venäjän pelätään räjäyttävän mammutti­maisen Kahovkan padon: Grafiikka näyttää mahdolliset tulvatuhot

Lue lisää: Kartta näyttää Hersonin alueen tilanteen

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat