Ihmisoikeuksia polkeva Qatar ”pelaa monessa joukkueessa”, mutta miksi?

Uudenmaan kokoinen Qatar haluaa olla kokoaan isompi toimija. Siksi se kurottelee samaan aikaan moneen suuntaan.

Qatarin pääkaupungin Dohan näkymä kuvattuna muutama päivä ennen kisojen alkua 13. marraskuuta.

16.11. 2:00 | Päivitetty 17.11. 11:11

Maailman katseet kääntyvät pian Persianlahden rannalla sijaitsevaan pieneen Qatarin emiirikuntaan, jossa järjestetään jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut.

Vain pari vuotta aiemmin, vuonna 2019 yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut käytiin maan pääkaupungissa Dohassa.

Suurten urheilutapahtumien isännöiminen on aikamoinen teko pinta-alaltaan hieman Uudenmaan maakuntaa suuremmalta valtiolta, jossa asuu alle kolme miljoonaa ihmistä. Heistäkin vain 300 000 on Qatarin kansalaisia, sillä suurin osa maan väestöstä on muualta saapuneita siirtotyöläisiä.

Heidän työvoimallaan Qatariin on rakennettu useita uusia stadioneita. Samoin on rakennettu muun muassa prameita hotelleja. Brittilehti The Guardianin mukaan Qatarissa on kuollut yli 6 000 siirtotyöläistä viidestä Aasian valtiosta sen jälkeen, kun kisat myönnettiin Qatarille. Luvut ovat vuosilta 2011–2020.

Guardianin luvussa ovat mukana kaikki kuolleet, eivät vain stadiontyömailla työskennelleet. Toisaalta laskuissa ei ole ollut mukana esimerkiksi Keniasta ja Filippiineiltä tulleet siirtotyöläiset, mikä nostaisi kuolinlukua entisestään. Varmaa lukua juuri kisoihin liittyneissä rakennusprojekteissa kuolleista on vaikea sanoa, koska iso osa siirtotyöläisten kuolemaan johtaneista taustasyistä jää Qatarissa selvittämättä. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan tuhansia siirtotyöläisiä on kuollut Qatarin työmailla.

Muun muassa Yle on kirjoittanut, miten Qatar ei ole kiinnostunut selvittämään, mistä nuorten siirtotyöläisten korkea kuolleisuus sydänperäisiin sairauksiin kuumissa olosuhteissa on johtunut. Qatarin virallinen väite tilanteesta on toki aivan eri. Maan mukaan mukaan stadioneiden työmailla on kuollut 37 henkilöä, ja näistä kuolemista 34 on listattu ”ei työhön liittyviksi”.

Tämän lisäksi Qatarin epäillään saaneen jalkapallokisat isännöitäväkseen lahjuksilla. Useat toimijat ovat vaatineet Qatarin kisojen boikotointia.

Oma lukunsa on se, että jalkapallon MM-kisat on täytynyt Qatarin sääolosuhteiden vuoksi siirtää järjestettäväksi keskelle talvea, vaikka ne on aina ennen pidetty kesällä.

Qatar on kiistänyt tiukasti lahjusväitteet, mutta rahaa maalla epäilemättä riittäisi lahjuksiin. Valtavilla maakaasuvarannoillaan rikastunut Lähi-idän valtio on bruttokansantuotteella mitattuna yksi maailman rikkaimmista maista, ja sen valtiontase on reilusti ylijäämäinen.

Qatarissa järjestetään kameleiden juoksukilpailuita. Kuva Al-Shahaniyan stadionilta 12. marraskuuta.

Ihmisoikeustilanne Qatarissa on erittäin huono. Tuhansien siirtotyöläisten kuolema rakennustöissä on valtava tragedia.

Kisojen alla Qatarista on julkaistu jälleen paljastusjuttuja siitä, miten maa on maksanut ulkomaisille faneille, jotka ovat tulleet paikalle julkaisemaan Qatar-myönteistä propagandaa sosiaalisessa mediassa.

Suomesta perussuomalaisten kansanedustajat Ville Tavio ja Petri Huru kävivät Qatarissa ennen kisoja qatarilaisten maksamalla ”kehittävällä reissulla”.

Samaan aikaan brittiläinen Inews-sanomalehti julkaisi jutun siitä, miten homomies oli joutunut maassa Qatarin viranomaisten väijyttämäksi. Hän väittää viranomaisten raiskanneen hänet.

Homoseksuaalisuus on jyrkkään salafistiseen islamintulkintaan tukeutuvassa Qatarissa laitonta, ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat huolettaneet ihmisoikeusjärjestöjä ennen kisoja.

Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa kielsi Tanskan maajoukkuetta noin viikko ennen kisojen alkamista käyttämästä harjoituksissa paitoja, joissa lukee ”Human Rights for All” eli ”Ihmisoikeudet kaikille”.

On selvää, ettei Qatar ole halunnut jalkapallon MM-kisojen kaltaista tapahtumaa järjestettäväkseen hyvää hyvyyttään vaan se havittelee itselleen myönteistä kansainvälistä näkyvyyttä.

Millainen maa Qatar todella on, ja millaista asemaa se tavoittelee maailmanpolitiikassa?

”Qatar on mielenkiintoinen maa, koska se pelaa monessa joukkueessa samaan aikaan. Ei ole oikein selvää, mikä sen lopullinen tavoite on”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki.

Ruohomäki on erikoistunut työssään Lähi-itään ja kirjoittanut Ydin-lehteen vuonna 2018 artikkelin otsikolla ”Qatarin ulkopoliittinen uhkapeli”.

Tekstissään Ruohomäki kuvailee Qataria valtioksi, joka ”on lähtenyt ulko- ja turvallisuuspoliittisiin seikkailuihin ’pehmeän vaikutusvaltansa’ lisäämisen varjolla ilman sen strategisempia tavoitteita kuin halu näyttäytyä toimijana, joka painii kokoaan isommassa sarjassa”.

Kokoaan isommassa sarjassa painiminen on ydinajatus puhuttaessa Qatarista.

Maa on nykyisin yksi suurimmista nesteytetyn maakaasun viejistä. Länsimaiden kasvava energiatarve on tehnyt Qatarista 2000-luvun aikana houkuttelevan yhteistyökumppanin.

Länsimaille Qatar on yrittänyt brändätä itseään edistyksellisenä Lähi-idän valtiona, jossa esimerkiksi koulutukseen suhtaudutaan avomielisemmin kuin monissa muissa alueen maissa. Myös naisten oikeudet ovat ainakin hieman paremmat verrattuna islamiatiukemmin tulkitsevaan Saudi-Arabiaan.

Toisaalta Qatarin hallinto on tehnyt läheistä yhteistyötä islamistisen Muslimiveljeskunta-järjestön kanssa, majoittanut muun muassa EU:n terroristijärjestöksi luokitteleman Hamasin toimijoita ja sallinut afganistanilaisen Taleban-liikkeen toimipisteen perustamisen Dohaan.

Qatar on yrittänyt saada brändättyä itsensä houkuttelevaksi länsimaille muun muassa tekemällä Dohan lentokentästä kansainvälisen lentoliikenteen keskiön.

Pintapuolisesti ajateltuna Qatar voisi olla helppo luokitella samaan konservatiivisten islaminuskoisten maiden joukkoon kuin monet lähellä sijaitsevista valtioista.

Monimutkaisen tilanteesta tekee se, että Qatar on ajautunut 2010-luvulla ulkopoliittisissa suhteissaan isoihin ongelmiin erityisesti Saudi-Arabian, Egyptin ja Arabiemiraattien kanssa. Ne kaikki pitävät Qatarin hallinnon kanssa läheisissä väleissä olevaa Muslimiveljeskuntaa terroristijärjestönä. Egyptistä lähtöisin oleva Muslimiveljeskunta on merkittävä oppositiovoima muun muassa Egyptissä ja Saudi-Arabiassa.

Qatar on puolestaan tukenut vallankumousta Egyptissä ja Syyriassa sekä solminut läheiset suhteet erityisesti Turkkiin ja Iraniin.

Mikään tästä ei ole estänyt Qataria toimimasta rauhanneuvotteluiden välittäjänä esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Afganistanin välillä. Maat kävivät vuonna 2020 Dohassa neuvottelut, joiden päätteeksi Yhdysvallat aloitti sotilasjoukkojensa vetämisen pois maasta.

Yhdysvaltoihin Qatar on muutenkin halunnut pitää välinsä kunnossa. Qatar on sotilasliitto Naton liittolainen ja ilmaissut halunsa liittyä Naton jäseneksi. Yhdysvaltain ja Britannian lentotukikohdat sijaitsevat Qatarissa.

Qatarin politiikka on äärimmäisen henkilövetoista ja autoritääristä. Maata johtaa emiiri Tamim bin Hamad al-Thani, joten isot ulkopoliittiset linjauksetkin ovat pitkälti hänen käsissään. Välillä ne vaikuttavat olevan hyvinkin vaikeasti ennakoitavissa.

”Jää nähtäväksi, mitkä ’kortit’ jäävät qatarilaisten käteen, kun Lähi-idän erinäisistä konflikteista noussut pöly aikanaan laskeutuu”, Ruohomäki kirjoitti vuonna 2018.

Qataria johtaa autoritäärisesti emiiri Tamim bin Hamad al-Thani.

Toistaiseksi pöly ei ole laskeutunut Lähi-idässä, mutta Qatar on pelissä edelleen mukana.

Kansainvälisessä politiikassa ”suurin paha” on hyökkäyssotaa Ukrainassa käyvä Venäjä, mikä on tarkoittanut sitä, että länsimaiden on täytynyt lähentyä uudestaan esimerkiksi Saudi-Arabian kanssa. Qatar voi näyttäytyä Saudi-Arabiaakin miellyttävämpänä kumppanina, koska sen hallinto ei ole tiettävästi murhannut ulkomaalaisia toimittajia.

Qatarin brändityön suurimmat valtit ovat olleet lentoyhtiö Qatar Airways, Dohan lentokenttä ja laajalti länsimaissa seurattu mediayhtiö Al Jazeera, joka on toiminut Dohasta vuodesta 1996 lähtien.

Erityisesti oppositiota ääneen päästävän ja suhteellisen vapaan median toimiminen on Lähi-idän alueella hyvin epätyypillistä. Ruohomäki kuvailee Ydin-lehdessä, että Al Jazeeraa on pidetty jopa ”sananvapauden airueena”. Al Jazeera on palkannut toimitukseensa monia entisiä BBC:n toimittajia.

”Al Jazeeran toiminta on ärsyttänyt suuresti Saudi-Arabiaa ja Egyptiä, ja ne ovat vaatineet sen sulkemista”, Ruohomäki sanoo.

”Toisaalta Qatarissa vaikuttaa silti olevan kirjoittamaton sopimus, että Al Jazeera ei raportoi kriittisesti Qatarin sisäpolitiikasta. Kriittisyys keskittyy vain Qatarin ulkopuolisiin tapahtumiin.”

Al Jazeeran arabiankielinen uutisointi poikkeaa myös tyyliltään selvästi sen englanninkielisestä puolesta, ja arabiankielisissä tv-lähetyksissä paljon tilaa ovat saaneet muun muassa Muslimiveljeskunnan edustajat.

Al Jazeeran toimitus on sijainnut Dohassa vuodesta 1996 lähtien.

Viime aikoina Muslimiveljeskunnan saama tila Al Jazeerassa on tosin vähentynyt huomattavasti, Ruohomäki sanoo.

Muutos ajoittuu samaan ajankohtaan, jolloin Qatar on ottanut jälleen uutta suuntaa suhteissaan lähinaapureihinsa. Välit olivat tulehtuneimmillaan vuonna 2017, jolloin useat Lähi-idän valtiot katkaisivat diplomaattisuhteensa siihen.

Qatarin ainoa rajanaapuri Saudi-Arabia sulki rajansa Qatarin kanssa sekä asetti rajoituksia merenkululle ja lentoliikenteelle. Qatarissa pelättiin, että saarretuksi joutuminen estäisi jopa Qatar Airwaysin toiminnan.

Sopu Qatarin ja Saudi-Arabian välille löytyi vuonna 2021. Sen jälkeen Qatar on virallisessa retoriikassaan luopunut Muslimiveljeskunnan tukemisesta.

Qatarin tulevaisuus näyttää, millaisen tasapainon se pystyy löytämään konservatiiviseen islamintulkintaan pohjautuvan sisäpolitiikkansa ja keskenään riitaisten valtioiden kanssa hyviin väleihin tähtäävän ulkopolitiikkansa kanssa.

Oikaisu 17.11. kello 11.00: Jutussa kerrottiin, että arvioiden mukaan stadiontyömailla on kuollut yli 6 000 työntekijää. Tarkkaa lukemaa kisoihin liittyvissä rakennusprojekteissa kuolleista on vaikea sanoa, koska tiedot kuolinsyistä ovat puutteellisia. The Guardianin tieto yli 6 000 kuolleesta kattaa kaikki Qatarissa kuolleet siirtotyöläiset kisojen myöntämisen jälkeen vuosina 2011–2020. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan Qatarin työmailla on kuollut tuhansia siirtotyöläisiä.

Lue lisää: Naisten asemasta puhuttiin MM-kisa­lähettilään illallisella: ”Miksi naisen pitäisi poistua talosta?”

Lue lisää: Hämmentävä näky Qatarissa: ”fanit” juhlivat kaduilla, naisia ja lapsia ei näy missään

Lue lisää: Amnestyn vetoomus: Fifan sitouduttava korvauksiin Qatarin siirto­työläisille

Lue lisää: Fifan entinen pomo Blatter: MM-kisojen myöntäminen Qatarille oli virhe

Lue lisää: MM-kisojen lähettiläs sanoo homo­seksuaalisuuden olevan ”vaurio aivoissa”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat