Ruotsi ottaa etäisyyttä kahteen kurdi­ryhmään, tutkijan mukaan suuri käänne tapahtui jo kesällä

”Ylitsekäyvänä arvona on Ruotsin jäsenyys Natossa”, ulkoministeri Billström perustelee.

Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström viime keskiviikkona Helsingissä.

5.11. 13:25 | Päivitetty 5.11. 19:14

Puolustusliitto Naton jäseneksi pyrkivä Ruotsi muuttaa suhtautumistaan kahteen merkittävään kurdiorganisaatioon, kertoo Ruotsin radio.

”Me [Ruotsin hallituksessa] olemme sitä mieltä, että ne ovat kyseenalaisia ja ongelmallisia tavalla, joka vahingoittaa suhdettamme Turkkiin”, ulkoministeri Tobias Billström sanoi Ekot-ohjelman lauantaihaastattelussa.

Kyseiset kurdiryhmät tunnetaan lyhenteillä YPG ja PYD.

YPG on Syyrian kurdien taistelujärjestö ja PYD sen poliittinen haara. Turkki pitää kumpaakin näistä terroristijärjestöinä samaan tapaan kuin Kurdistanin työväenpuolue PKK:ta.

PKK on kurdijärjestöistä tunnetuin. Aiemmin PKK kävi aseellista taistelua Turkissa, ja myös monet läntiset valtiot ja Euroopan unioni ovat luokitelleet sen terroristijärjestöksi.

Syyrian kurditoimijat YPG ja PYD ovat kuitenkin olleet Natolle ja Yhdysvalloille tärkeitä liittolaisia taistelussa ääri-islamilaista Isisiä vastaan.

”Aiemmat [Ruotsin] hallitukset ovat tukeneet YPG:tä ja PYD:tä”, kirjoittaa Dagens Nyheter. Toinen ruotsalaislehti, Aftonbladet, puhuu suoranaisesta ”täyskäännöksestä”.

Ruotsissa oli syyskuussa valtiopäivävaalit, joiden seurauksena hallitus vaihtui. Tuore oikeistohallitus on siis arvioinut kurdijärjestöjä uusin silmin.

”Meidän arviomme mukaan on olemassa ongelma ja järjestöjen välinen kytkentä”, Billström sanoi radiohaastattelussa. Kytkennällä hän tarkoitti YPG:n ja PYD:n olevan likeisissä väleissä PKK:n kanssa.

”Niinpä me haluamme ottaa turvavälin”, Billström jatkoi.

Ruotsin kannanmuutos liittyy Nato-hakemukseen, minkä Billström myönsi jokseenkin suoraan: ”Ylitsekäyvänä arvona on Ruotsin jäsenyys Natossa.”

Ruotsi hakee Natoon yhdessä Suomen kanssa, ja maat haluavat liittyä samanaikaisesti.

Lue lisää: Tämä on Suomen Nato-hakemuksen tilanne tällä hetkellä

Lue lisää: Turkin Nato-kiristyksestä alkavat paukut loppua, arvioivat tutkijat

Natossa on 30 jäsenmaata, joista kaksi ei ole vielä ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä. Toinen on Unkari, mutta Turkkia arvioidaan suuremmaksi kompastuskiveksi.

Turkki on syyttänyt Suomea ja erityisesti Ruotsia terroristien hyysäämisestä, minkä maat ovat kiistäneet.

Diplomaattista solmua on viime keväästä lähtien yritetty avata monen osapuolen voimin.

Myös Ruotsin uusi hallitus yrittää hartiavoimin löytää Nato-ratkaisua.

Pääministeri Ulf Kristerssonin on määrä matkustaa ensi tiistaina Turkkiin tapaamaan presidentti Recep Tayyip Erdoğania. Billströmin lauantaiset kannanotot voikin tulkita tuon matkan petaamiseksi.

Tukholman yliopiston Turkki-instituutin johtaja Paul Levin pitää Ruotsin uuden hallituksen toimia aiemman linjan terävöittämisenä muttei niinkään dramaattisena suunnan­muutoksena. Levin kirjoitti asiasta lauantaina viestipalvelu Twitterissä.

Hänen mukaansa keskeinen käänne tapahtui jo kesäkuussa yhteisymmärrys­pöytäkirjan allekirjoittamisen yhteydessä, jolloin Ruotsi ja Suomi lupasivat muun muassa, etteivät ne tue YPG:tä tai PYD:tä.

Levin arvioi, että Ruotsin uusi hallitus pyrkii nyt vahvistamaan Turkin luottoa siihen, ettei Ruotsi muuta suhtautumistaan kurdijärjestöihin heti päästyään Natoon. Hänen mukaansa Turkin hallinto todennäköisesti arvostaa Billströmin julkista kannanottoa.

Levin huomauttaa, että Turkki on onnistunut työntämään Ruotsin monia muita Nato-maita kauemmas PYD:stä ja YPG:stä. Ruotsin linja on nyt kaukana vuodesta 2019, jolloin maa yritti edistää EU:ssa asevientikieltoa Turkkiin, järjesti tapaamisia PYD:n edustajien kanssa ja julkisti 100 miljoonan kruunun humanitaarisen apupaketin Syyrian Kurdistaniin.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat