Mitä Ruotsi voi tarjota Turkille? Ulko­ministerin kurdi­lausunto lähettää selkeän viestin

Ruotsin ulkoministerin lausunto kurdijärjestöistä herätti lauantaina keskustelua ja arvostelua niin Ruotsissa kuin Suomessakin. Täys­käännöksestä ei silti voi puhua, kirjoittaa HS:n Nato-kirjeenvaihtaja Elina Kervinen analyysissään.

Suomi, Ruotsi ja Turkki allekirjoittivat Madridin Nato-kokouksessa yhteisymmärrysasiakirjan. Ruotsi on jälleen ilmoittanut olevansa sitoutunut asiakirjan sisältöön.

5.11. 20:52 | Päivitetty 5.11. 21:14

Ruotsin uuden hallituksen ulkoministeri Tobias Billström sai lauantaina aikaan kipakan keskustelun annettuaan Ruotsin radiolle haastattelun, jossa hän otti selkeäsanaisesti etäisyyttä YPG- ja PYD-kurdi­organisaatioihin.

”Me [Ruotsin hallituksessa] olemme sitä mieltä, että ne ovat kyseenalaisia ja ongelmallisia tavalla, joka vahingoittaa suhdettamme Turkkiin”, Billström sanoi.

YPG on Syyrian kurdien taistelujärjestö ja PYD sen poliittinen haara. Turkki pitää kumpaakin näistä terroristijärjestöinä samaan tapaan kuin Kurdistanin työväenpuolue PKK:ta.

PKK on luokiteltu terroristijärjestöksi EU:ssa ja Yhdysvalloissa toisin kuin sen sisarjärjestö YPG ja PYD.

Lue lisää: Ruotsi ottaa etäisyyttä kahteen kurdi­ryhmään, tutkijan mukaan suuri käänne tapahtui jo kesällä

Niin Ruotsissa kuin Suomessakin Billströmin ulostulo herätti heti arvostelua siitä, että Ruotsin hallitus taipuu Nato-jäsenyyden vuoksi Turkin painostukseen.

Ruotsin entinen oikeusministeri, sosiaalidemokraatteja edustava Morgan Johansson esimerkiksi kirjoitti Instagram-viestissään, että hallitus pettää kurdit. Hän muistutti, että YPG/PYD on ollut tärkeässä asemassa taistelussa ääri-islamilaista Isisiä vastaan ja nauttinut lännen ja Yhdysvaltojen tukea.

Suomessa taas arvostelua tuli ainakin Rkp:n Eva Biaudet’lta, joka istuu eduskunnan ulkoasiain­valiokunnassa. Biaudet sanoi Svenska Ylelle näyttävän siltä, että Ruotsi antaa myöten kiristyksen edessä.

”Näyttää siltä kuin olisi ok, että Turkilla on ollut tällaisia vaatimuksia Ruotsille ja Suomelle”, hän sanoi.

Billströmin kurdipuheet myös tulkittiin linjamuutokseksi siinä, miten Ruotsin uusi hallitus nyt suhtautuu kurdijärjestöihin. Ruotsalaislehti Aftonbladet kuvaili asiaa täyskäännökseksi.

Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström Helsingin-vierailullaan 21. lokakuuta.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson tapaa tiistaina Turkissa presidentti Recep Tayyip Erdoğanin keskustellakseen Nato-kysymyksestä.

Turkki on toistuvasti katsonut, ettei Ruotsi ole tyydyttänyt Turkin toiveita terrorismin torjumisen suhteen. Tämä viesti kuului viimeksi, kun Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu tapasivat kuluneella viikolla Ankarassa.

Billströmin tiukkasanaisesti muotoillulla viestillä Ruotsin uusi hallitus haluaa nyt selkeästi viestiä Turkille ennen Kristerssonin matkaa, että Ruotsi kuuntelee Turkin huolia.

Viesti on, että uusi hallitus on hyvin sitoutunut tähän sekä Suomen, Ruotsin ja Turkin kesällä yhdessä solmiman yhteisymmärrys­asiakirjan noudattamiseen.

Sama sävy kuului Kristerssonin vierailuilla Suomessa. Hän painotti, kuinka Turkin taistelu terrorismia vastaan on oikeutettua ja kuinka Ruotsi on ”täydestä sydämestään” sitoutunut täyttämään sen, mitä Ruotsi, Suomi ja Turkki sopivat yhteisymmärrys­asiakirjassa.

Samalla Billströmin ulostulossa ei ole kyse dramaattisesta linjan täyskäännöksestä, asiantuntijat muistuttivat nopeasti lauantaina.

Tukholman yliopiston Turkki-tutkimuksen instituutin johtaja Paul T. Levin kuvaili pitkässä Twitter-ketjussaan Billströmin lausuntoa ”tiukennukseksi ja täsmennykseksi”, muttei varsinaiseksi kurssimuutokseksi.

DN:n haastattelema Ruotsin entinen pääkonsuli Istanbulissa Ingmar Karlsson uskoi, ettei se muuta Ruotsin suhtautumista kurdiorganisaatioihin erityisen paljon.

Sosiaalidemokraattien johtama Ruotsin aiempi hallitus allekirjoitti kesällä kolmikantaisen yhteisymmärrys­asiakirjan, jossa todetaan muun muassa, etteivät Suomi ja Ruotsi tue YPG:tä tai PYD:tä.

Levin huomautti, että jo tämä oli kurssimuutos verrattuna siihen, mitä sosiaalidemokraatit oli sopinut aiemmin kansanedustaja Amineh Kakabavehin kanssa.

Kakabaveh, joka ei enää istu valtiopäivillä, teki viime vuonna sosiaalidemokraattien kanssa sopimuksen, jossa puolue sitoutui tukemaan PYD:tä. Vastineeksi sosiaalidemokraatit saivat Kakabavehin tuen ratkaisevissa äänestyksissä, joiden myötä puolue pysyi vallassa.

Tätä ennen esimerkiksi edellisen sosiaalidemokraattisen hallituksen ulkoministeri Ann Linde osoitti näkyvää tukea kurdien itsehallinnolle Koillis-Syyriassa ja tapasi PYD:tä.

Ruotsin linja on siis liikkunut Nato-prosessin aikana, mutta liikkeitä on tapahtunut jo aiemmin.

Entinen hallitus käänsi linjaa myös jo aseviennissä Turkkiin.

Turkin ihmisoikeusongelmia, opposition toiminnan vaikeuttamista tai esimerkiksi lehdistön vapautta eivät ruotsalaispoliitikot – kuten eivät toki suomalaisetkaan – ole viime aikoina pitäneet kovin laajasti esillä.

Kysymys on nyt, miten paljon enemmän Ruotsi yksin voi tehdä ja mitä Kristersson voi Erdoğanille tarjota, jos nyt tehdyt toimet ja viestintä eivät riitä Nato-tien aukeamiseen.

Selvää on, että Turkki pyrkii saamaan viivytyksellään kaiken mahdollisen hyödyn.

Se on jo nyt saanut oman terrorisminäkemyksensä hyvin laajasti esille Natossa. Luultavasti se toivoo vielä lisää, kuten F-16-hävittäjien kauppoja Yhdysvaltojen kanssa.

Esimerkiksi Turkin toivomien terroriepäiltyjen luovutusten suhteen Kristerssonin liikkumavara on kuitenkin hyvin vähäinen. Turkille tämä on ollut keskeinen kysymys.

Turkki on julkisuudessa tulkinnut, että yhteisymmärrys­asiakirjassa olisi lupauduttu terrorismista epäiltyjen luovutuksiin, mitä asiakirjassa ei lue.

Ruotsissa ja Suomessa tapaukset käsitellään kuitenkin tavallisten oikeuskäytäntöjen ja oikeusvaltion periaatteiden mukaan, mitä maat ovat hyvin selkeästi painottaneet.

Tässä kysymyksessä on hyvin vaikea taipua.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat